Hakkurivirtalähde

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Bebekin eli elektroniikka kaupan sivuilla oli tälläinen jännä systeemi!

HAKKURIVIRTALÄHDE 6.5V 800mA - 100VAC-240VAC Täyselektroninen

Antaako toi 100-240 voltin vaihtosähköö, jos siihenkytketään suoraan akusta 6.5 voltin tasasähköö. Ja sako tuosta melkein saman laista virtaa ja jännitettä, kuin suoraan kodin sähköpistokkeesta otettu?

Sivut

Kommentit (23)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
nuclear
Bebekin eli elektroniikka kaupan sivuilla oli tälläinen jännä systeemi!

HAKKURIVIRTALÄHDE 6.5V 800mA - 100VAC-240VAC Täyselektroninen

Antaako toi 100-240 voltin vaihtosähköö, jos siihenkytketään suoraan akusta 6.5 voltin tasasähköö. Ja sako tuosta melkein saman laista virtaa ja jännitettä, kuin suoraan kodin sähköpistokkeesta otettu?

Ei, kun antaa ulos 6.5V ja 800 mA. Sisään voi sitten syöttää mitä tahansa 100 VAC - 240 VAC. Eli toimii niin Suomessa, kuin vaikkapa jenkeissä, 115 VAC:lla.

Itse ostin noita kourallisen, mutta ei ole vielä tarvinnut. Muutamaan projektiin menevät sitten joskus...

Vierailija
Volitans
nuclear
Bebekin eli elektroniikka kaupan sivuilla oli tälläinen jännä systeemi! :lol:

HAKKURIVIRTALÄHDE 6.5V 800mA - 100VAC-240VAC Täyselektroninen

Antaako toi 100-240 voltin vaihtosähköö, jos siihenkytketään suoraan akusta 6.5 voltin tasasähköö. Ja sako tuosta melkein saman laista virtaa ja jännitettä, kuin suoraan kodin sähköpistokkeesta otettu? :oops:




Ei, kun antaa ulos 6.5V ja 800 mA. Sisään voi sitten syöttää mitä tahansa 100 VAC - 240 VAC. Eli toimii niin Suomessa, kuin vaikkapa jenkeissä, 115 VAC:lla.

Itse ostin noita kourallisen, mutta ei ole vielä tarvinnut. Muutamaan projektiin menevät sitten joskus...

Tiesittekö, että vanhemmissa ja halvemmissa tietokoneiden virtalähteissä on se 115/230 V kytkin takana sen takia, että niissä käytetään tavallista muuntajaa. Siellä sisällä on kaksipuoleinen, oliko se nyt 12 vai 24 voltin muuntaja, jonka ensiön kokoa vaihdellaan sen mukaan mikä on verkkojännite. Sitten loput jännitteet kuten +3.3 ja +5 tehdään hakkureilla tai regulaattoreilla, jotka voivat näinollen olla halvempia, kun lähtöjännitekkin on pienempi.

Oikea hakkurimuuntaja ei tuollaisia kytkimiä tarvi, koska se hakkaa jännitteet suoraan tasasuunnatusta verkkojännitteestä.

Hakkureilta vaaditaan mm. lähes 100% hyötysuhde silloin kun ne toimivat kohtuullisessa kuormituksessa. Itse näitä laitteita verranneena tiedän, että halvemmat tietokoneen virtalähteet toimivat noin 65% hyötysuhteella ja loppu poistuu lämmöksi. Hieman kalliimmissa laitteissa sitten päästäänkin jo (valmistajan mukaan) 96% hyötysuhteeseen ja noin 75% hyötysuhteeseen, kun toimitaan virtalähteen tehon ylärajoilla.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Kyllä PC-aikana virtalähteet ovat olleet hakkuriperiaatteella kaiken aikaa. Kytkimellä vaihdetaan aivan muuta kuin käämiä. Se vaikuttaa siten, että 110 V jännitteellä tehdään jännitteen kahdennus puskurikonkilla. 230 V jännitteellä otetaan suoraan ilman kahdennusta booster-transistoreille.

Hakkuriperiaate PC-virtalähteessä on hiukan harhaanjohtava. Muuntajat ovat pienikokoisia ferriittisydämisiä. Niissä on ensiö ja toisiot kuten verkkomuuntajissakin. Muuntotaajuus on vain iso, jolloin ferriittisydän käy tuohon. Taitaa olla 40 kHz luokkaa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Veikko

Tiesittekö, että vanhemmissa ja halvemmissa tietokoneiden virtalähteissä on se 115/230 V kytkin takana sen takia, että niissä käytetään tavallista muuntajaa. Siellä sisällä on kaksipuoleinen, oliko se nyt 12 vai 24 voltin muuntaja, jonka ensiön kokoa vaihdellaan sen mukaan mikä on verkkojännite. Sitten loput jännitteet kuten +3.3 ja +5 tehdään hakkureilla tai regulaattoreilla, jotka voivat näinollen olla halvempia, kun lähtöjännitekkin on pienempi.

Oikea hakkurimuuntaja ei tuollaisia kytkimiä tarvi, koska se hakkaa jännitteet suoraan tasasuunnatusta verkkojännitteestä.

Hakkureilta vaaditaan mm. lähes 100% hyötysuhde silloin kun ne toimivat kohtuullisessa kuormituksessa. Itse näitä laitteita verranneena tiedän, että halvemmat tietokoneen virtalähteet toimivat noin 65% hyötysuhteella ja loppu poistuu lämmöksi. Hieman kalliimmissa laitteissa sitten päästäänkin jo (valmistajan mukaan) 96% hyötysuhteeseen ja noin 75% hyötysuhteeseen, kun toimitaan virtalähteen tehon ylärajoilla.

No ehkä todella vanhoissa tietokoneissa on voitu käyttää normaaleja muuntajia. Joku 300 VA muuntaja on melkoinen mötikkä eikä todellakaan kovin halpa.
Hakkureita on nostava (boost), laskeva (buck), näiden yhdistelmä (buck/boost), sitten erilaisia muuntajalla erotettuja topologioita (forward, flyback jne..). Tietokoneen teholähde taitaa olla ns. flyback converter, jonka toimintaperiaate kuvassa.

Eli muuntaja löytyy, mutta huomattavasti pienempi mitä verkkomuuntaja olisi. Muuntosuhdetta muutetaan transistorin kytkentäsuhdetta muuttamalla, joten sisääntulojännite voi vaihdella suurella alueella ulostulojännitteen pysyessä samana. Tuosta hyötysuhteesta en ole varma, mutta muistelisin, että isommalla kuormalla hyötysuhde olisi parempi, kuin liian pienellä, varsinkin jos pienellä kuormalla hakkuri toimii CCM:ssä ja isommalla DCM:ssä (Continous/Discontinous Conduction Mode). Jossain toisessa ketjussa oli puhetta, niin ne jäähdytysrivassa olevat komponentit ovat tuo diodi ja transistori. Puhallinta tarvitaan myös kelojen jäähdytykseen.

Tuo hyötysuhde ei taida olla tietokonepowereiden yhteydessä mitenkään tärkeä. Teollisuudessakin isojen hakkurien tapauksessa tärkeää on niiden sähköverkolle aiheuttama kuormitus, jota parannetaan tehokertoimen korjauksella. Toki hyvä hyötysuhde on aina mukavampi kuin huono.

Ja alkuperäiseen kysymykseen. Havittelemasi laite on nimeltään invertteri. Laitteella saadaan 12/24V tasajännitteestä 230V vaihtojännite. Halvoissa inverttereissä aaltomuoto on lähempänä kanttia, kuin siniä. Kalliimmista löytyy jo kohtuullisen puhdas sini. Riippuu käyttökohteesta, riittääkö tuo kanttiaalto vai ei.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005
bena

Hakkureita on nostava (boost), laskeva (buck), näiden yhdistelmä (buck/boost), sitten erilaisia muuntajalla erotettuja topologioita (forward, flyback jne..).

Hakkurien perustavanlaatuiset toiminnot ovat nostava, laskeva ja kääntävä.

Edellä olevassa kytkennässä muuten näyttäisi siltä, että magnetointienergia ei pääse purkautumaan vaan nostaa jännitteet niin että joko transistori tai diodi tuhoutuu ensimmäisellä pulssilla. Mutta olen vähän jo ruosteessa ja saatan tulita väärin. Jos virta kulkee diodin läpi transistorin siirtyessä johtavaan tilaan niin silloin käy kuten totesin. Minusta toision kelan pitäisi olla toisin päin tai sitten siellä pitäisi olla kommutointidiodi.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Mietiskelin joskus pitkään ja hartaasti hakkurilla tehtävää siniaaltokuormittajaa. Eli kuormasta riippumatta verkosta otetaan verkon kannalta resistiivistä kuormaa. Kaikenlaiset kanttikuormat ovat lisääntyvä ongelma sähköverkossa. Onko olemassa tuollaisia muuntimia, jotka muuttavat sähellyksen puhtaaksi sinikuormaksi? Mielestäni sain syntymään toimivan hakkurisovelluksen ainakin paperilla.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Paul M
Mietiskelin joskus pitkään ja hartaasti hakkurilla tehtävää siniaaltokuormittajaa. Eli kuormasta riippumatta verkosta otetaan verkon kannalta resistiivistä kuormaa. Kaikenlaiset kanttikuormat ovat lisääntyvä ongelma sähköverkossa. Onko olemassa tuollaisia muuntimia, jotka muuttavat sähellyksen puhtaaksi sinikuormaksi? Mielestäni sain syntymään toimivan hakkurisovelluksen ainakin paperilla.

Olet myöhässä. Käsittääkseni tehokertoimen korjaus tehdään juurikin nostavalla (boost) hakkurilla. Tuolla näyttäisi olevan aiheesta asiaa:

http://www.prosessori.fi/es98/PDF/POWER.PDF

o_turunen
Seuraa 
Viestejä8006
Liittynyt16.3.2005

Tiesittekö sattumalta, että hakkuripowerin 115/230 kytkin kytkee
tasasuuntaajan joko tasasuuntaajaksi (230 V) tai jännitteenkahdentajaksi
(115 V)?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.

Vierailija
Paul M
Edellä olevassa kytkennässä muuten näyttäisi siltä, että magnetointienergia ei pääse purkautumaan vaan nostaa jännitteet niin että joko transistori tai diodi tuhoutuu ensimmäisellä pulssilla. Mutta olen vähän jo ruosteessa ja saatan tulita väärin. Jos virta kulkee diodin läpi transistorin siirtyessä johtavaan tilaan niin silloin käy kuten totesin. Minusta toision kelan pitäisi olla toisin päin tai sitten siellä pitäisi olla kommutointidiodi.

Voipi olla. Googlella hain vain sopivan kokoisen kuvan. Kyllähän tuosta kuvasta puuttuu iso kasa komponentteja muutenkin jos ajatellaan toimivaa kytkentää. Yritin vain tuota muuntaja-asiaa selventää.

Gunner
Seuraa 
Viestejä164
Liittynyt15.11.2007

Ajattelin kysyä tässä thredissä että kun ei tahdo löytyä oikeen helpolla kelaa jonka induktanssin pitäisi olla 130uH niin miten voisin itse tehdä sen induktorin että arvot olisi kohdallaan?

Vierailija
Gunner
Ajattelin kysyä tässä thredissä että kun ei tahdo löytyä oikeen helpolla kelaa jonka induktanssin pitäisi olla 130uH niin miten voisin itse tehdä sen induktorin että arvot olisi kohdallaan?
Joo jos pystyy mittaa induktanssi.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä8006
Liittynyt16.3.2005

Lainaus:
"Paul M kirjoitti:
Edellä olevassa kytkennässä muuten näyttäisi siltä, että magnetointienergia ei pääse purkautumaan vaan nostaa jännitteet niin että joko transistori tai diodi tuhoutuu ensimmäisellä pulssilla. Mutta olen vähän jo ruosteessa ja saatan tulita väärin. Jos virta kulkee diodin läpi transistorin siirtyessä johtavaan tilaan niin silloin käy kuten totesin. Minusta toision kelan pitäisi olla toisin päin tai sitten siellä pitäisi olla kommutointidiodi.

Voipi olla. Googlella hain vain sopivan kokoisen kuvan. Kyllähän tuosta kuvasta puuttuu iso kasa komponentteja muutenkin jos ajatellaan toimivaa kytkentää. Yritin vain tuota muuntaja-asiaa selventää."

Kärpäslätkässä ja telkkarin juovapääteasteessa on juuri tuommoinen kytkentä. Jollen väärin tulkitse, niin kollektorijännite pomppaa taivaisiin, kun transistori menee sulkutilaan. Tällöin diodin anodi pomppaa jonnekin muuntosuhteen mukaan, ja katodi nostaa kondensaattorin jännitteen vastaavasti. Tavanomainen fly-back-kytkentä, eli juovanpalautuksen aikana syntyvä jännitepulssi kerätään talteen kiihdytysjännitteeksi.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.

Vierailija
o_turunen
Lainaus:
"Paul M kirjoitti:
Edellä olevassa kytkennässä muuten näyttäisi siltä, että magnetointienergia ei pääse purkautumaan vaan nostaa jännitteet niin että joko transistori tai diodi tuhoutuu ensimmäisellä pulssilla. Mutta olen vähän jo ruosteessa ja saatan tulita väärin. Jos virta kulkee diodin läpi transistorin siirtyessä johtavaan tilaan niin silloin käy kuten totesin. Minusta toision kelan pitäisi olla toisin päin tai sitten siellä pitäisi olla kommutointidiodi.

Voipi olla. Googlella hain vain sopivan kokoisen kuvan. Kyllähän tuosta kuvasta puuttuu iso kasa komponentteja muutenkin jos ajatellaan toimivaa kytkentää. Yritin vain tuota muuntaja-asiaa selventää."

Kärpäslätkässä ja telkkarin juovapääteasteessa on juuri tuommoinen kytkentä. Jollen väärin tulkitse, niin kollektorijännite pomppaa taivaisiin, kun transistori menee sulkutilaan. Tällöin diodin anodi pomppaa jonnekin muuntosuhteen mukaan, ja katodi nostaa kondensaattorin jännitteen vastaavasti.

Tossaha on diodi joka estää jännittee järjetömä nousu.

Vierailija

En tiedä oliko tämä tänne jo linkitetty mutta kuitenkin:
http://schmidt-walter.eit.h-da.de/smps_e/smps_e.html

Galvaanisesti erotetuissa hakkurikytkennöissä muuntajaa ei kai yleensä pidetä varsinaisena muuntajana, koska ensiö ja -toisiokäämi eivät johda samanaikaisesti. Flybackissa kytkentätransistorille tulee tosin vuotoinduktanssista johtuva piikki ylimääräiseksi kuormaksi ellei sitä erikseen poisteta. No, käytännössä kai ihan sama asia vaikka kirjallisuudessa tuota joskus korostetaan

ovolo
Seuraa 
Viestejä4528
Liittynyt7.7.2007

Paul M:

Edellä olevassa kytkennässä muuten näyttäisi siltä, että magnetointienergia ei pääse purkautumaan vaan nostaa jännitteet niin että joko transistori tai diodi tuhoutuu ensimmäisellä pulssilla. Mutta olen vähän jo ruosteessa ja saatan tulita väärin. Jos virta kulkee diodin läpi transistorin siirtyessä johtavaan tilaan niin silloin käy kuten totesin. Minusta toision kelan pitäisi olla toisin päin tai sitten siellä pitäisi olla kommutointidiodi.



Kyllä tuo näyttäis ihan toimivalta kytkennältä. Ensin transistorin kautta varataan kelaan energiaa, sitten kun transistorin virta katkaistaan, back-emf purkautuu diodin kautta kondensaattoriin C. Back_emf-jännite ei nouse korkeaksi, koska sitä kuormitetaan, eli varataan tuota kondensaattoria.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat