SM-aallon ja fotonin ero, sekä monokromaattinen säteily

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olenko ymmärtänyt oikein, jos pidän sähkömagneettista aaltoa fotonien muodostamana aaltona/aaltopakettina ja monokromaattista säteilyä (yksi taajuus), esimerkiksi yhtä vihreän valon fotonia, yhden fotonin aaltona/aaltopakettina.

Monokromaattinen sm-aalto on näin yhden tietyn taajuisen fotonin muodostama aalto/aaltopaketti tai samantaajuisten fotonien perättäinen aaltorintama, ja pankromaattinen (leveä aallonpituusalue) aallot taas sisältävät useita eritaajuisia fotoneja yhdessä aallossa/aaltopaketissa tai näiden perättäisessä aaltorintamassa.

Sähkömagneettinen säteily/sähkömagneettinen aalto voi näin esiintyä puhtaina fotoneina (monokromaattinen säteily), tai useiden eri taajuisten fotonien pankromaattisena aaltona/aaltopakettina.

Kommentit (10)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
AmiX

Sähkömagneettinen säteily/sähkömagneettinen aalto voi näin esiintyä puhtaina fotoneina (monokromaattinen säteily), tai useiden eri taajuisten fotonien pankromaattisena aaltona/aaltopakettina.

Luulen, että sekoitat klassisen sähkömagnetismin ja kvanttisähködynamiikan keskenään. Sähkömagneettinen aalto ja fotonit ovat kaksi eri mallia samalle asialle. Malleja kyllä käytetään usein samassa laskussa sekaisin, mutta ei pidä olettaa fotonien aaltoilevan paikasta toiseen. Klassinen sähkömagnetismi ei toimi niin heikoilla kentillä, joilla yksittäiset fotonit ovat merkittäviä.

Vierailija
Neutroni
AmiX

Sähkömagneettinen säteily/sähkömagneettinen aalto voi näin esiintyä puhtaina fotoneina (monokromaattinen säteily), tai useiden eri taajuisten fotonien pankromaattisena aaltona/aaltopakettina.



Luulen, että sekoitat klassisen sähkömagnetismin ja kvanttisähködynamiikan keskenään. Sähkömagneettinen aalto ja fotonit ovat kaksi eri mallia samalle asialle. Malleja kyllä käytetään usein samassa laskussa sekaisin, mutta ei pidä olettaa fotonien aaltoilevan paikasta toiseen. Klassinen sähkömagnetismi ei toimi niin heikoilla kentillä, joilla yksittäiset fotonit ovat merkittäviä.

Kun atomi emittoi fotonin, niin eikö se samalla lähetä monokromaattisen aallon eli sen yhden fotonin? Sama asia mielestäni, ja kuvaa asian siten että yksi monokromaattinen valoaalto on sama kuin yksi fotoni. Jos taas valoaalto koostuu useista taajuuksista, se koostuu useista fotoneista.
Näin yksi fotoni voi olla sm-aalto tai sitten sm-aalto voi koostua useista fotoneista (pankromaattinen aalto).

Mielestäni fotonin voi näin hyvinkin sanoa aaltoilevan paikasta toiseen. Fotoni tai fotonit muodostavat täten aallon. Aalto koostuu fotoneista. Eli sm-aalto rakentuu fotoneista.
Mielestäni klassinen sähkömagnetismi toimii aivan yhtä hyvin kuvatessaan yhden fotonin muodostaman monokromaattisen aallon kuin pankromaattisen monen fotonin muodostaman aallon siirtymän.

Yksinkertaisimmillaan sm-aallon muodostaa näin siis yksi fotoni.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
AmiX

Kun atomi emittoi fotonin, niin eikö se samalla lähetä monokromaattisen aallon eli sen yhden fotonin? Sama asia mielestäni, ja kuvaa asian siten että yksi monokromaattinen valoaalto on sama kuin yksi fotoni.

En ole varma, mitä haet takaa. Tämä voi olla hieman tahallista väärinymmärtämistä. Monokromaattinenkin säteily on läjäpäin fotoneja. Ne ovat vain saman kokoisia. Jos säteily sisältää useita eri kokoisia fotoneja, niin silloin säteily ei ole monokromaattista.

Siis kyseessä ei ole niinkään määrä, vaan laatu.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

Sm-säteilyn ja varsinaisen fotonisen synty on lämpösähköinen. Matkalla avaruudessa kummallakaan ei ole mitään vaikutusta, sanoo ArKos, sillä noissa hiukkasissa ei tapahdu mitään. Ne ovat jähmettyneet, kiteytyneet vain valon nopeuteen. Vaikutukset ilmenevät kohtaamisesta aineeseen, kun valottaja luovuttaa energiansa.

Varsinainen sm-hiukkanen on fotoni, jolla on vain yksi jakso eli aalto-ominaisuus. Säteen jakso tulee niistä monesta peräkkäin. Käsitykseni mukaan, mikrosäteilyn alarajalta valon ylärajalle, fotonit saavat useita jaksoja aina miljoonaan saakka. Edettäessä röntgeniin ja gammaan
fotonihiukkastiheys jälleen kasvaa vaan ei ehnää jakso fotonihiukkasessa.

Värihän on sama kuin jaksotiheys fotoni- eli valottajasäteessä eli siis valottajasädeteho. Siis myös vaikka röntgenin tai gamman aallonpituudert tai jaksot ovat värejä. Monokromaattinen eli yksivärinen
tarkkaan ottaen on vain kunakin hetkenä kukin säde. Lähtevä
valo kunakin hetkenä koostuu monesta säteestä rintamana, mutta
näillä säteillä kullakin on oma jaksoluku. Yhden värin aikaansaamiseksi muiden täytyy suodattua pois. Ja tähänhän perustuvat myös nähtävät
valon värit, värikäs luonto ja tekniikan tuottamat värit.

Vierailija

Koskapa fotonit eivät ole mitenkään kiinni toisissaan, niin sm-aalto ei ensinkään
havaitse kun häntä paloitellaan.

Eli fotonin kokoinen sm-aallon pala on sm-aalto.

Vierailija

Koskapa fotonit eivät ole mitenkään kiinni toisissaan, niin sm-aalto ei oikeasti
mikään sm-aalto ole, vaan kasa fotoneja vaan.

Vierailija
jartsa
Koskapa fotonit eivät ole mitenkään kiinni toisissaan, niin sm-aalto ei oikeasti
mikään sm-aalto ole, vaan kasa fotoneja vaan.

Suunnilleen noin, mutta ilmaiset epätäsmällisesti. Ei se kasa ole, vaan jono, ja tämä aiheuttaa myös fotonitehon eli energian aiakyksikössä, vaikka sekunnissa, jota valtatiede on esitellyt fotoninaan. Huomaa toine aihe tekniikan ja energian aihepiirissä: valon nopeuden neliö energiatulossa tarkoittaa, että se geometrisestä vaikuttaa pintana.
Mutta tämä aalto-ominaiuus eli arla on ftonihiukkasen ominaisuus, se ei ole mikään aineeton aalto ja yleensäkään varsinainen aalto. Kylläkin yleiseen kielenkäyttöön on jäänyt käsite aallonpituus, joka siis tarkoittaa jaksoväliä ( keskimäärin) sekunnin valotussädetehossa.

Sen sijan fotosäteet vaikuttavat yhdessä aaltomaisena rintamana.
Nähtävä aineen väri joihtuu siis muiden värien suodattumisesta pois.

Voi kyllä sanoa, että vaikuttaessaan kohtaamaansa aineeseen fotonisäde aiheuttaa kasan. Sm-vaikutus harvajaksoisessa johtuu siitä, että
muosdostuva kasa on pieni, ja siis sm-vaiktus riittää sxen purkamiseen.

Vierailija
ArKos itse

Suunnilleen noin, mutta ilmaiset epätäsmällisesti. Ei se kasa ole, vaan jono,

Suunnilleen noin, paitsi että epätäsmällisesti sanot kasaa jonoksi.

Vierailija
kabus
Arkosin jorinoista ei kannata välittää. niistä ei ota kukaan selvää.

No täällä onkin hyvin tyhmää porukkaa.

Uusimmat

Suosituimmat