Ajan suhteellisuus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Pieni neuvo ja kommentti olisi tarpeen.
Olemme tekemassa animaatiota jossa kasitellaan aikaa. Olemmeko siis jarkeilleet asian oikein etta mita kovemmalla vauhdilla kappale liikkuu sita hitaammin sen aika kuluu suhteessa hitaammin liikkuviin kappaleisiin.
Elokuvassamme paahenkilo saa jalkaansa taikarullaluistimet jotka pistavat hanet huimaan vauhtiin ja lopulta hanen oma aikansa hidastuu ja kaikki muut kiirehtivat ymparilla suhteetonta vauhtia.

toinen kysymys tai oikeestaan sama mutta eri sanoin;
Jos heittaa jarjetonta vauhtia kiekan avaruudessa ja sitten palaa maahan niin eikos se ole niin etta maassa on silloin kulunut vaikka 3 vuotta, mutta itella siihen kiekkaan kuluikin vain viikko? Jos asia on nain, niin toisin sanoen tulevaisuuteen voi 'matkustaa' mutta enta menneisuuteen? Ei kai aika kuitenkaan mene miinusmerkkiseksi missaan tilanteessa?

Kommentit (15)

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä25141
Liittynyt13.5.2005
mirushka
[...nips...]
Elokuvassamme paahenkilo saa jalkaansa taikarullaluistimet jotka pistavat hanet huimaan vauhtiin ja lopulta hanen oma aikansa hidastuu ja kaikki muut kiirehtivat ymparilla suhteetonta vauhtia.



Jos kuvitellaan, että liikut valonnopeudella maapallon ympäri esimerkiksi neljän minuutin ajan maapallolla mitatun ajan mukaan, olisi valokuva maapallosta sellainen, jossa kaikki maapallon neljän minuutin tapahtumat näkyvät samassa kuvassa -noin niin kuin periaatteessa.

toinen kysymys tai oikeestaan sama mutta eri sanoin;
Jos heittaa jarjetonta vauhtia kiekan avaruudessa ja sitten palaa maahan niin eikos se ole niin etta maassa on silloin kulunut vaikka 3 vuotta, mutta itella siihen kiekkaan kuluikin vain viikko? Jos asia on nain, niin toisin sanoen tulevaisuuteen voi 'matkustaa' mutta enta menneisuuteen? Ei kai aika kuitenkaan mene miinusmerkkiseksi missaan tilanteessa?

Juu-u. Teoriassa voi minkä kokoinen kappale tahansa liikkua ajassa suuntaan taikka toiseen, suhteellisuusteoria ei tätä kiellä. Kvanttimekaanisessa systeemissä aikamatkailu suuntaan taikka toiseen on taas periaatteessa ihan päivittäinen ilmiö.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Jos pystyisi liikkumaan valonnopeudella ilman kiihtymistä aika kuluisi samalla nopeudella kuin muuallakin. Millä suhteella tuo ajan hidastuminen on havannoitsijan suhteen. Miten kosmos "tietää" kumpi liikkuu/kiihtyy. Koska voidaan ajatella teoriassa että raketti pysyy paikoillaan ja maapallo loittonee, eli raketissa aika nopeutuu.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä25141
Liittynyt13.5.2005
kabus
Jos pystyisi liikkumaan valonnopeudella ilman kiihtymistä aika kuluisi samalla nopeudella kuin muuallakin. Millä suhteella tuo ajan hidastuminen on havannoitsijan suhteen. Miten kosmos "tietää" kumpi liikkuu/kiihtyy. Koska voidaan ajatella teoriassa että raketti pysyy paikoillaan ja maapallo loittonee, eli raketissa aika nopeutuu.

Kosmoksen (mitä sillä tarkoitat?) ei tarvitse tietää kuka liikkuu/kiihdyttä. Se, joka kiihdyttää, muuttaa inertiaalikoordinaatistoa suhteessa kaikkiin muihin.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Entä jos aika on vain yksi **tun pitkä momentti jolla ei ole alkua eikä loppua. Itse aika meidän käsittämässämme muodossa olisi tällöin vain keksitty käsite jota ilman tarpeemme jäsennellä asioita ei olisi mahdollinen. Aika on meille niin itsestäänselvää mutta kuitenkin abstraktia, yhtä aikaa tuttu ja käsittämätön.

Vierailija
mirushka
Pieni neuvo ja kommentti olisi tarpeen.
Olemme tekemassa animaatiota jossa kasitellaan aikaa. Olemmeko siis jarkeilleet asian oikein etta mita kovemmalla vauhdilla kappale liikkuu sita hitaammin sen aika kuluu suhteessa hitaammin liikkuviin kappaleisiin.
Elokuvassamme paahenkilo saa jalkaansa taikarullaluistimet jotka pistavat hanet huimaan vauhtiin ja lopulta hanen oma aikansa hidastuu ja kaikki muut kiirehtivat ymparilla suhteetonta vauhtia.

Helpoitenhan tuon saa siten että et nopeuta henkilöä laisinkaan, mutta liität sen hidastetun elokuvan päälle, jonka kuvan nopeus on noin 0.01 kuvaa sekunnissa. (ja tämähän on todellisuuskin, ei ehkä teoreettinen mutta havainnollinen).

Vierailija

Ei oikein millään onnistu ymmärtää, mitä tarkoittaa ajan suhteellisuus tai mitä ei voitaisi selittää ilman sitä. Miten valo liittyy aikaan?

Vierailija
taleni kosumyn
Ei oikein millään onnistu ymmärtää, mitä tarkoittaa ajan suhteellisuus tai mitä ei voitaisi selittää ilman sitä. Miten valo liittyy aikaan?

Siten että fotonit ovat ikuisia, eli niiden aika on pakko olla pysähtynyttä.
(Kirkon määräyksien mukaisesti, jokainen joka syntyy myös kuolee joskus, kukaan/mikään ei elä ikuisesti).

Vierailija

niin muuttaa muotoaan, eikö fotoni voi muuttaa muotoaan??
Onkos se valo nyt hiukkasia vai aaltoliikettä ylipäänsä?
Miksei voi olla aaltoliikettä? Koska se jokin testi sulki pois sen mahdollisuuden, Michelsonin ja Morleyn koe?

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
taleni kosumyn
Koska se jokin testi sulki pois sen mahdollisuuden, Michelsonin ja Morleyn koe?

Se nyt ei sinällään sulkenut pois mitään muuta kuin siirappieetterin, jossa maa kulkisi.

Pelkästään sen perusteella pysyy jäljellä vielä ainakin kaksi muuta vaihtoehtoa ajan suhteellisuuden lisäksi.

1. Emitteriteoria, jossa valo on ballistinen eli liikkuu nopeudella c suhteessa valon lähteeseen.

2. Paikalliseetteri tai kenttä jonka maapallo (ja tietysti kaikki muutkin taivaankappaleet kukin) muodostaa ympärilleen ja jossa valo kulkee sitten nopeudella c.

Tämä nyt näille nuorille, joille kaikki kirjasta luettu on ainoa mahdollinen totuus, joka voi olla olemassa. Kannattaa tsekata ne muutkin vaihtoehdot. Minä en väitä tietäväni miten asianlaita todellisuudessa on, mutta en myöskään niele sellaisenaan näitä "valmiiksi" pureskeltuja totuuksia.

Edit: Lisäksi on tietty se kaikkien massojen luoma yhtenäiskenttä, jossa valon nopeuden ollessa vakio, prosessit toki hidastuvat suhteelliseen lepokoordinaatistoon nähden. Tämä tosin edellyttää kiihtyvää liiketilaa, kuten satelliitti joka kiertää maata. Sen ollessa maan suhteen kiihtyvässä liiketilassa, kellot käyvät hitaammin kuin maassa. Eli prosessit hidastuvat maahan nähden.

Vierailija
taleni kosumyn
niin muuttaa muotoaan, eikö fotoni voi muuttaa muotoaan??
Onkos se valo nyt hiukkasia vai aaltoliikettä ylipäänsä?
Miksei voi olla aaltoliikettä? Koska se jokin testi sulki pois sen mahdollisuuden, Michelsonin ja Morleyn koe?

Eikös valo saakkin aalto liikkeensä siitä electronista joka me havaitaan sen fotonin ympärillä, ja mitä energisempi fotoni niin sitä nopeempaa se electroni pyörii fotonin ympärillä, mitä energisempi fotoni niin sitä erilailla se käyttäytyy esim läpäsee helpommin harvempi rakenteiset materiaalit. ?
Edit:
Linkki Animaatioon.....

(esimerkiksi silmässä saaden meidät näkemään eri värejä, eri kirkkauksisina, taikka läpäsemään koko ruumiin, pysähtymättä silmään jos on näkyvän valon fotonin energia-tason ulkopuolella).

(Sekä että fotonin olleen liikkeessä tarpeeksi pitkiä jaksoja, sen energia taso laskee hissukseen olemattomiin muodostaen meille tunnetun puna-siirtymän, sekä että laaserin antaen fotonille erittäin korkean sini-siirtymän lisä energiansa ansiosta, mahdollistaen materian läpäisyn ohella myös pitkä kestosuuden).

Lisäilenpä sitä mukaa kun mieleen juolahtaa
((Kun sitten fotoni kohtaa materian mitä se ei kykene läpäisemään niin se luovuttaa energiansa kyseiselle atomille (jonka meidän silmä registeröi ärsykkeenä ja lähettää aivoille viestin tapahtuneesta), ja kimpoaa atomin pinnasta säilyttäen osan energia tasostaan, mutta mitä heikompi energinen materia niin sitä enemmän fotoni luovuttaa energiaansa, siksi musta imee valkosta enemmän lämpö energiaa itseensä, tästä syystä myös eri väriset pinnat saa fotonin energia tason tasottumaan samalle tasolle, saaden meidät näkemään eri-värit, eri-värisinä))...

(((Joten kun fotoni kulkee massiivisen gravitaatio kentän lävitse niin gravitaatio ei vaikuta suoranaisesti fotonin liikkeisiin mutta pakottaa electronin jarruttamaan pyörimistään gravitaatio keskittymästä ulos-päin, siten siirtäen/imien energiaa fotonilta, ja muuttaen electronin pyörimis nopeutta joko puna taikka sini siirtymäksi, joka mahdollistaa sen että saamamme kuva ei vääristy "peilihuone" tyyliseksi sotkuksi))).

Vierailija

Tasaisen nopeuden suhteen koordinaatiston valinta on erityisessä suhteellisuusteoriassa aivan vapaa, mutta kiihtyvässä liikkeessä se ei toimi. Eli vain se, jonka liikemäärä muuttuu, kiihdyttää.

Oma fysiikan opettajani kauan sitten antoi seuraavan esimerkin:
Jos on kaksi autoa, vaikkapa A ja B, jotka ajavat samaan suuntaan samalla nopeudella vakio etäisyydellä toisistaan viivasuoralla tiellä, niin on yksi ja sama, kumpaan pistät koordinaatiston. A:sta katsoen B:n nopeus on nolla ja B:stä katsoen A:n nopeus on nolla.

Mutta jos B:n eteen juoksee hirvi ja se tekee lukkojarrutuksen (eli negatiivista kiihtyvyyttä), niin ei voikaan sanoa, että; 'ei voida sanoa kumpi kiihdyttää'.

Jos pistät koordinaatiston autoon B, voit tietenkin sanoa, että auto A kiihdyttäisi ja B jatkaisi vakionopeudella, mutta sinut voidaan todistaa olevan väärässä. Tämä johtuu siitä, että autossa B ihmiset lennähtävät liikemäärän takia turvavöitään vasten. Siitä, että matkustajan kädessä olevasta kahvimukista lentää kahvit kojelaudalle, siitä että juomapullo auton B lattialla vierii kuljettajan jalkatilaan.

Yksinkertaisesti, otit minkä koordinaatiston tahansa, et saa kiihtyvyyden aiheuttamia muutoksia autoon A. Eli siellä ei kukaan painaudu penkkejään vasten tai juomapullo vieri taaksepäin lattialla, eikä matkustaja saa kahviaan syliinsä. Nämä tapahtumat ovat mistä tahansa pisteestä tarkkailtuna aina kiihdyttävässä (tässä tapauksessa jarruttavassa) autossa B.

Eli kiihtyvässä liikkeessä suhteellisuus ei ole sallittua samalla tavalla, kuin tasaisessa tai tieteellisemmin, suhteellisuus ei kata suoraan liikemäärän muutosta (siihen on kyllä olemassa epäsuoria keinoja).

Vierailija
Harrastelija-Ajattelija
Yksinkertaisesti, otit minkä koordinaatiston tahansa, et saa kiihtyvyyden aiheuttamia muutoksia autoon A. Eli siellä ei kukaan painaudu penkkejään vasten tai juomapullo vieri taaksepäin lattialla, eikä matkustaja saa kahviaan syliinsä. Nämä tapahtumat ovat mistä tahansa pisteestä tarkkailtuna aina kiihdyttävässä (tässä tapauksessa jarruttavassa) autossa B.

Kun kummankin auton vauhti on sama, jollon niiden nopeus verrattuna toisiinsa on tasan nolla, niin jarrut toimivat kiihdyttiminä mutta tulo suuntaan päin, sekä että vain auton nopeus muuttuu, ennen kuin irtaimistonkin nopeus on tasoittunut nollaksi, autoon B nähden. koska Auton A irtaimisto on jo valmiiksi auton A liike tilassa.

(samoten kuin jos auto A hinaisi Btä, ja B jostain syystä jarruttaisi niin silti Bn irtaimisto jatkaisi matkaa An nopeudella, mutta jarrutuksesta johtuen myös An vauhti hidastuisi jollon An irtaimistolla olisi liiketila C, kunnes Ckin tasoittuisi An ja Bn liike tilaan).

Vierailija
Einesteini
Harrastelija-Ajattelija
Yksinkertaisesti, otit minkä koordinaatiston tahansa, et saa kiihtyvyyden aiheuttamia muutoksia autoon A. Eli siellä ei kukaan painaudu penkkejään vasten tai juomapullo vieri taaksepäin lattialla, eikä matkustaja saa kahviaan syliinsä. Nämä tapahtumat ovat mistä tahansa pisteestä tarkkailtuna aina kiihdyttävässä (tässä tapauksessa jarruttavassa) autossa B.



Kun kummankin auton vauhti on sama, jollon niiden nopeus verrattuna toisiinsa on tasan nolla, niin jarrut toimivat kiihdyttiminä mutta tulo suuntaan päin, sekä että vain auton nopeus muuttuu, ennen kuin irtaimistonkin nopeus on tasoittunut nollaksi, autoon B nähden. koska Auton A irtaimisto on jo valmiiksi auton A liike tilassa.

Ja pystyt silti sillä todistamaan, että vain toisen liikemäärä muuttuu.

Vierailija
Harrastelija-Ajattelija
Ja pystyt silti sillä todistamaan, että vain toisen liikemäärä muuttuu.

Nimenomaan, jolleivät ole jotenki toisiinsa yhteydessä.

(Huomaa, B kiihdyttää, A pysyy paikallaan, joten An liike-tilan ei tule edes muuttua).

Uusimmat

Suosituimmat