valonnopeus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Voidaanko jotenkin laskea valonnopeuteen tarvittva energia määrä, vai onko tätä koskaan edes tutkittu!?

Sivut

Kommentit (59)

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Valon nopeuteen lähestyttäessä aluksen massa kasvaa kokoajan niin paljon, että sen kiihdyttämiseen kohti valon nopeutta tarvitaan kokoajan lisää energiaa. Valon nopeutta ei voida koskaan saavuttaa lepomassan omaavalla avaruusaluksella; siihen vaadittaisiin ääretön määrä energiaa.

∞ = ω^(1/Ω)

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä25141
Liittynyt13.5.2005
nuclear
Voidaanko jotenkin laskea valonnopeuteen tarvittva energia määrä, vai onko tätä koskaan edes tutkittu!?

Eli saat sen siihen pikaisen palikkavastauksen esim. tästä, ratkaisemalla nopeuden v:

E = ((m_0/sqrt(1-v^2/c^2))-m_0)c^2

missä E on liike-energia, m_0 on kappaleen lepomassa, sqrt() on neliöjuurifunktio, v on kappaleen nopeus ja c on valon nopeus, minkä saattamalla seuraavaan muotoon:

v = sqrt((1-((m_0c^2/(E+m_0c^2))^2))c^2)

nähdään, että valonnopeutta ei voi saavuttaa, koska sisimmässä jakolaskussa viivan päällä on kappaleen lepomassa ja puolestaan viivan alla on lepomassa sekä tarvittava nopeuteen vaikuttava kineettinen energia ts. energiaa E voi lisätä niin paljon kuin huvittaa oli m_0 mikä tahansa positiivinen luku.

Riittoisampi keskustelukumppani.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Siis energiamäärä? Raapaiset tulitikun, tai sytytät taskulampun, energiamäärä riittää valonnopeuden saavuttamiseen fotonille. Pienempikin riittää. Tässä näköjään onkin se kysymys. Massallinen kappele ei voi saavuttaa valonnopeutta. Ajatellaan että elektronit atomin kehällä ovat lähellä. Onko niillä massaa?

Lierikki Riikonen

Vierailija

Fotonin mielestä aika on pysähtynyt, joten se on joka paikassa yhtä aikaa. Tämä on mielenkiintoista sikäli, että silloin ympäristössä kaikki pitää tapahtua äärettömän nopeasti. Kuitenkaan mikään ei voi liikkua valoa nopeammin.

Jos otamme kaksi alusta, jotka lähtevät eri suuntiin samoilla kiihtyvyys ja nopeusarvoilla jolloin suhtiksen mukaan kellot käyvät samalla nopeudella. Alukset pysähtyvät toisistaan n. 1 valominuutin päähän. Pysähtyessään toinen alus lähettää toiselle valomerkin. Toisella pitäisi nyt olla minuutti aikaa asentaa peili, joka palauttaa valomerkin lähettäjälle. Valo on kuitenkin jo matkalla. Valon mukaan aika on pysähtynyt, joten peilin asentajan täytyy siihen nähden toimia äärettömän nopeasti.

Tässä todellinen paradoksi.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä25141
Liittynyt13.5.2005
james

Tässä todellinen paradoksi.

Niinpä. Nämä "paradoksit" ovat toimineet ja toimivat yhä kiinnostavina asioina ihmisten mielestä, halun tutkia miten asiat joita ei ymmärrä ovat. Jos nyt uskallan hieman tehdä yleistyksiä niin mielestäni osa lähestyy havaitsemiaan ongelmakohtia semantiikan kautta toinen osa taas matematiikan kautta (olettaen että jompikumpi osapuoli luottaa todistusaineistoon jonka perusteella matematiikkakin on sinne vallitseviin teorioihin jäänyt/lisätty). siis:

osa luottaa tänä päivänä siihen metodiin miten asioiden todenperäisyyttä tulkittiin 1800 -luvulla toinen osa siten miten asioiden todellinen laita on paljastunut satojatuhansia/miljoonia kertoja 1900 -luvulla kun taas esimerkiksi nyt 2000-luvulla ArKos ei tulkitse vaan analysoi (repii "faktat" tiede-lehden keskustelupalstalta, ymmärtää lukemansa asiat väärin, sivuuttaa matematiikan sekä sen lähdemateriaalin, jonka valossa jopa täälläkin esitetyt ajatukset, ovat ylivoimaisesti kaikkein tarkimpia ennusteita tuottavia teorioita sikäli kun ne kaikki muut miljoonat luonnontieteiden parissa työskentelevät maapallon ihmiset luottavat taas ymmärtämäänsä sekä kokeelliseen todentamiseen vilpittömästi ja tietenkin kaikki täysin väärässä)... Mikä muuten on sinun tapasi lähestyä tätä havaitsemaasi ongelmaa?

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Vähänpä te tiedätte. Planckin vaikutuskvantin energia, vuodelta 1902, on
6.62*10^-34 J. Tälle esiintyy laatu Js valtatieteen kirjoissa, ja nimim. Arlahan tuli itse todenneeksi, että se puolestaan ei liity mihinkään todelliseen. Fotoniteho eli valotussädetehohan on tuon vaikutuskvantin suora monikerta.

kaava m=E/c^2. Vaikutuskvantille saatava massa, johtanut olen sen itse, on 7.36*10-48 g. Ja fotoni siis on tuon massan monikerta.

Ks. tekniikan aihepiiirssä " Massa= energia", sm-hiukkanen on muodoltaan tarkka neliö. Se selittyy osallisuutena pallopinnan leveys- ja pituuspiirien rajaamiin ruutuihin. Ydinhiukkasessa vakiohiukkaset lie limittäin kuin päreet.

Ei ole milestäni mitään estetä aineen saavuttaa valon nopeus, mutta siis vain hiukkasnmuodossa. Atomiaineen nopeudet yleensä ovat vaatimattomat. Elektroni eli sähkä kuitenkin voi saavuttaa nopeuksia 30 000 ikm/ ja ylikin.

___________________

Noske on kypäräpää, jolla Raamatun sijasta kainalossaan on pornolehti.

Vierailija
-:)lauri

Mikä muuten on sinun tapasi lähestyä tätä havaitsemaasi ongelmaa?

Analyyttinen - looginen - matemaattinen.

Yleensä ongelmia tulee hahmottaa useista eri näkökulmista. Jos joku näkökulma aiheuttaa ristiriidan päättelyketjussa, jotain on yleensä pielessä.

Vierailija
ArKos itse
Elektroni eli sähkä

Eikös elektroni ole sähkäle eikä sähkä vert. Sähkälehitutähystin - Elektronimikroskooppi

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
james

Yleensä ongelmia tulee hahmottaa useista eri näkökulmista. Jos joku näkökulma aiheuttaa ristiriidan päättelyketjussa, jotain on yleensä pielessä.

Tässä tapauksessa pielessä on se, että oletat olevan valon nopeudella kulkeva inertiaalikoordinaatisto, jossa ei ole oikein mieltä. Tuossa ei ole paradoksia, kunhan jätät tuon tekemättä. Mielivaltaisen lähellä valon nopeutta kulkevia inertiaalikoordinaatistoja jonkun suhteen voit huoletta olettaa.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä25141
Liittynyt13.5.2005
james
-:)lauri

Mikä muuten on sinun tapasi lähestyä tätä havaitsemaasi ongelmaa?



Analyyttinen - looginen - matemaattinen.

Yleensä ongelmia tulee hahmottaa useista eri näkökulmista. Jos joku näkökulma aiheuttaa ristiriidan päättelyketjussa, jotain on yleensä pielessä.

Omasta mielestäni et ota huomioon koko suhteellisuusteoriaa vaan ainoastaan yhden osan minkä korotat johonkin erityisasemaan ja yleistämällä kaikkeen muuhun mitä teoria sanoo yrität ymmärtää koko teoriaa. Itse asiassa jos suhteellisuusteoriasta irroittaa yhden laskun ja sen valossa miettii maailmaa niin ristiriitoja syntyy välittömästi, tämä ei ole poikkeus vaan pikemminkin sääntö. Se on tänäpäivänä luonnontieteellisen teorian yksi oleellisimmista ominaisuuksista - minkä takia jotakin pidetään toimivana/toimivampana ja enustuskelpoisempana teoriana kuin jotakin toista.

Sikäli kun miettii miten saat ajatuksesi ristiriitaan et ilmeisesti ymmärrä käsitettä "suhteellinen aika ja paikka" vaan ajattelet ne edelleen absoluuttisiksi. [size=100:3g7rnnux]Tässä[/size:3g7rnnux] on tuo näkemäsi ongelma kuten sen nyt itse ymmärrän. Ja sikäli kun olen ainakin yrittänyt myös ajatella asiaa mahdollisimman monelta suunnalta en näe mitään ristiriitaa.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija
james
Fotonin mielestä aika on pysähtynyt, joten se on joka paikassa yhtä aikaa. Tämä on mielenkiintoista sikäli, että silloin ympäristössä kaikki pitää tapahtua äärettömän nopeasti. Kuitenkaan mikään ei voi liikkua valoa nopeammin.

Jos otamme kaksi alusta, jotka lähtevät eri suuntiin samoilla kiihtyvyys ja nopeusarvoilla jolloin suhtiksen mukaan kellot käyvät samalla nopeudella. Alukset pysähtyvät toisistaan n. 1 valominuutin päähän. Pysähtyessään toinen alus lähettää toiselle valomerkin. Toisella pitäisi nyt olla minuutti aikaa asentaa peili, joka palauttaa valomerkin lähettäjälle. Valo on kuitenkin jo matkalla. Valon mukaan aika on pysähtynyt, joten peilin asentajan täytyy siihen nähden toimia äärettömän nopeasti.

Tässä todellinen paradoksi.

Ei siinä mitään paradoksia ole. Fotonin itsensä kannalta se on kaikissa ajoissa yhtä aikaa, eikä ainoastaan siinä ajassa jossa peiliä ei ole asennettu. Jos tätä ajattomuutta kuitenkin voitaisiin jakaa, vastaa tietty aika tiettyä paikkaa. Kun fotoni on paikassa peili, se kohtaa peilin.

Vierailija

Vaihtoehtoisia ajatuksia fotonista.

1. Fotoni emittoituu jostain ja päätyy jonnekin ( hiukkasmainen ), sisältäen aaltoliikkeen.

2. Fotoni emittoituu ja leviää ympäristöön aaltona, absortoituminen tapahtuu integroitumalla useiden fotonien energiasta ( aaltomainen ), kerääntyen kvantiksi.

3. Fotoni vaikuttaa kaikkialla tilassa (äärettömän kauas avaruuskulmassa) johon sen energia kohdistuu, vain materian kyky käyttää hyväkseen (absorpoida) säteilyenergiaa on kvantittunut.

Joku muu ?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat