Tasa-arvo ja kansalaisvelvollisuus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mietiskelin näin:

Siviilipalveluksen lyhentäminen on taas lehtien sivuilla, samanaikaisesti kun yleisen asepalveluksen ehtoja ollaan uudelleenarvioimassa. Mielipidetutkimusten mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on vahva, ja luottamus armeijaan kova. Nykyinen järjestelmä nähdään yhtenä yhteiskunnan peruspilareista.

Mutta ottaen huomioon, että suomalainen yhteiskunta on monin tavoin muodostettu tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteitten varaan, eikö silloin ase- ja siviilipalveluksen asettama kansalaisvelvollisuus jonka ainoastaan miehet joutuvat suorittamaan, ole tällöin epäoikeudenmukainen? Siis juuri siinä mielessä, että se on KANSALAISvelvollisuus?

Yhdellä tapaa voisi ajatella, että tuo velvollisuus kuuluu vain miehille, koska asepalvelus (ja oletus siitä että se sisältää myös rintamapalvelusta) on hyvin fyysistä, ja voisi sanoa että se voi olla naisille jopa liian rankkaa. Mutta eikö esimerkiksi Israelin armeijassa tuota ei nähdä esteenä, ja naiset ovat pyssy kädessä yhtä paljon armeijassa kuin miehet. Ovatko suomalaiset naiset sitten jollakin tavoin muun maailman naisia heikompia?

Voisi tietenkin myös sanoa, että jos asepalvelus ei ole kaikille naisille sopivaa, niin sitten ainakin siviilipalvelus on. Pystyyhän Työministeriö tälläkin hetkellä löytämään paikkoja tuhansille niille miehille jotka haluavat suorittaa velvollisuutensa olla Suomen kansalaisia aseettomalla ja yhteiskuntaa muulla tavoin hyödyttävällä tavalla. Jos ajatellaan, että yleisin asepalveluksen esteenä on juuri tuo sukupuolten välinen fyysinen ero, niin miksi sitten naisten ei tule käydä siviilipalvelusta - siis miksi naisilla ei ole samanlaista kansalaisvelvollisuutta kuin miehillä?

Jos tämä on todellakin totta, niin sitten eduskunnan tulisi ottaa keskustelunaiheeksi todellisen, tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen kansalaisvelvollisuuden toteuttamisen. Yhdellä iskulla voimme näin teoreettisesti kaksinkertaistaa armeijamme koon, tai käytännöllisesti saada useita tuhansia nuoria työntekijöitä tekemään hoito- ja palvelualojen, tai muuten yhteiskunnallisesti hyödyllisten ammattien töitä joihin työmarkkinoitten on muuten vaikeaa palkata henkilöstöä - siis ei mitenkään rangaistavia töitä vaan mielekkäitä, hyödyllisiä tehtäviä joitten kautta nuori voisi kokea suorittavansa velvollisuutensa kansakunnan hyväksi.

Niin kauan kuin tämä ei tapahdu, Suomen kansan keskellä asuu perinpohjainen epäoikeudenmukaisuus ja tasa-arvon puute.

Mitä mieltä olette?

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija

Kärjistit monia asioita provosoiden, mutta periaatteessa noinhan se on. Jos on asevelvollisuus, se on tasa-arvon nimissä oltava sama kaikilla.

Mutta kysypä nais-tasa-arvoihmisiltä asiaa, niin saat kuulla, mikä sovinisti ja naisten halventaja olet. Jos siis olet mies.

Tasa-arvoasioissa, kun naiset ajavat vain etuja/oikeuksia, ei velvollisuuksia. Oikeus armeijaan toki pitää olla naisillakin, mutta ei missään nimessä pakko Ja vaikka olisi mennytkin armeijaan, pitää olla oikeus lopettaa se ilman perusteita, ellei ole heti kivaa

Vierailija

Minulla on sellainen käsitys, että naisjärjestöt tekevät ihan samanlaista työtä kuin esim. rasisminvastaiset organisaatiot - siis ajavat tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita eteenpäin yhteiskunnassa, eivätkä niinkään naisten etuja. Jos ajatellaan sillä tavoin, että heillä olisi mahdollisuus yhtäkkiä päästä sellaiseen asemaan että naisten olisivatkin etuoikeutettuja yhteiskunnassa suhteessa miehiin, niin heidän ajamansa oikeudenmukaisuuden periaate olisi tuolloin epäonnistunut.

Sinä sanot että "Oikeus armeijaan toki pitää olla naisillakin, mutta ei missään nimessä pakko."

Mutta minä kysynkin, että jos suomalaisen yhteiskunnan tulee olla tasa-arvoinen, niin miksi ei?

Vierailija

Tasa-arvo on pohjoismaissa luotu lähinnä vitsiksi. Miten käytännössä sellaista voi ajaa, koska sitä ei voida edes kunnolla määrittää. Esim. niin tuloerojen kasvattamista kuin supistamistakin voidaan puolustella tasa-arvolla. Feministit väittävät ajavansa tasa-arvoa, mutta käytännössä heidän aatteensa on vain feminiininen versio sovinismista. Feministeille on vain luotu tasa-arvo määritelmän monopoli.

Armeija on aika miehinen instituutti, jossa maskuliiniset ajattelutavat ja toiminnat ovat ihanteena. Karkeasti yleistäen miehet ovat siellä kuin kotonaan, mutta naisille se olisi suuri sopeutumisprosessi. Kyse on sukupuolien biologisesta erosta.
Asevelvollisuus kummallekin sukupuolelle, olisi sukupuoliset erot huomioon ottaen huonompi, kuin se, että siviilipalvelus olisi naisille velvollisuus ja armeija mahdollisuus.

Vierailija

"Miten käytännössä sellaista voi ajaa, koska sitä ei voida edes kunnolla määrittää. Esim. niin tuloerojen kasvattamista kuin supistamistakin voidaan puolustella tasa-arvolla."

Siis tässähän on kyse siitä, että tasa-arvon voi määrittää aivan hyvin: se tarkoittaa yksilöitten samankaltaista kohtelua riippumatta heidän sukupuolestaan, rodustaan, poliittisesta mielipiteestä jne. Se että miehille ja naisille tulee maksaa samaa palkkaa samasta työstä toimii saman tasa-arvon periaatteen kautta kuin se, että pitkiä ja lyhyitä yksilötä tai vasemmistolaisia ja oikeistolaisia tulee kohdella samoin.

Totta kai tuloerokeskustelussa tasa-arvo on keskeisessä asemassa, mutta on tärkeää myös muistaa, että kukaan ei demokraattisessa tasavallassa aja sellaista poliittista agendaa, joka periaatteessa kumoaisi tasa-arvoa. Se, että keskustelun molemmat osapuolet tarvitsevat sen perusajatusta tarkoittaa vain sitä, että he molemmat ymmärtävät se fundamentaalisen tärkeyden yhteiskunnan perusteena.

"Feministit väittävät ajavansa tasa-arvoa, mutta käytännössä heidän aatteensa on vain feminiininen versio sovinismista. Feministeille on vain luotu tasa-arvo määritelmän monopoli."

Onko näin? Siis että naisliike joka aikaansai äänioikeuden naisille oli sovinistinen?

"Armeija on aika miehinen instituutti, jossa maskuliiniset ajattelutavat ja toiminnat ovat ihanteena. Karkeasti yleistäen miehet ovat siellä kuin kotonaan, mutta naisille se olisi suuri sopeutumisprosessi. Kyse on sukupuolien biologisesta erosta."

Mutta miten sitten esim. Israelin armeijassa on yleinen asevelvollisuus sekä miehillä että naisilla? Väitätkö että suomalaiset naiset ovat heikompia, tai että suomalainen kulttuuri jollakin tavoin sopeutumattomampaa?

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Haukotus, taas tämä vuodatus...

Olisihan se mahdollista, että Suomen puolustusvoimista luotaisiin älyttömästi enemmän maksava järjestelmä, johon otettaisiin kaikki Suomen kansalaiset sukupuoleen katsomatta ja hyödynnettäisiin heidän taitojaan ja ominaisuuksiaan optimaalisella tavalla...

Kyllä.

Mutta se maksaisi aivan järjettömiä summia kylmää valuuttaa, jota maallamme ei todellakaan ole. Lisäksi siitä saatava hyöty (siis se, että suden kaltaiset ulvojat lakkaisivat parkumasta), ei taitaisi olla hinnan väärtti.

Siviilialoille sijoitettavat naiset söisivät valtavan määrän työpaikkoja ja valtion olisi jostain raavittava varat heidän ruokkimiseensa ja majoittamiseensa. Sama intissä lukuunottamatta menetettäviä työpaikkoja, mutta mukaanlukien tuplaantuva varusteiden määrä.

Pöljää, pöljää, pöljää. Mikään ei ole tylsempää kuin frustraatio omasta sukupuolesta.

Eikä Suomen puolustuksellista tilannetta todellakaan (onneksi) voi verrata Israeliin.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Mutta tuo ei oikein vastaa siihen missä tästä on kyse, sillä kysehän ei ole Suomen puolustusjärjestelmästä vaan kansalaisten tasa-arvosta ja sen toteuttamisesta. Minä lopetan kyllä ulvomasta kun näytät minulle miten tämänhetkinen käytäntö sukupuolten välisistä eroista kansalaisvelvollisuuksien toteuttamisessa on oikeutettavissa.

Sitäpaitsi käytännöllisesti katsoen ei systeemin ylläpitäminen ole oikeutettua sanomalla, että sen muuttaminen on liian kallista. Ottaen huomioon sen, että Etelä-Afrikka, köyhä maa, muutti koko yhteiskunnallisen järjestelmänsä niillä vähillä resurseilla jotka sillä on (puhumattakaan niistä valtavista muutoksista joita isovanhempamme työstivät hiki otsalla suosta), ei ole oikein järkevää sanoa että Suomella ei olisi tällaiseen 'pieneen' muutokseen varaa.

Toisekseen suuret ikäluokat ovat lähdössä eläkkeelle: sitä varten tarvitaan työvoimaa jota paikkaamaan voisi suunnata juuri näitä kansalaisvelvollisuutensa suorittajia. Luulisin, että valtiolla on varaa maksaa sellaisten ruuat ja majoitukset, jos he työllään sen korvaavat moninkertaisesti takaisin.

Kolmanneksi, jos Suomea ollaan puolustamassa, niin miten se olisi isänmaan turvallisuuden uhkana jos meillä olisi enemmän miehiä/naisia rajoillamme niitä turvaamassa? Eikö muka tuollainen suurempi armeija juuri antaisi Suomelle liikkumavaraa esim. puolustusjärjestemiä tai vaikka maamiinoista luopumista harkittaessa?

Ja Israel on vain esimerkkinä siitä, että naisten ja miesten väliset erot eivät voi olla perusteluna siihen etteivätkö he voisi mennä armeijaan miesten rinnalla.

Vierailija

itse olisin ollut valmis menemään armeijaan jos se olisi ollut velvolisuus... olisin myös mielelläni mennyt siviilipalvelukseen tai jonkinlaiselle maanpuolustuskurssille, mutta opiskelut pakkasivat päälle. Ehkä nyt kun valmistun maisteriksi aikaa jää sillekin

Olen kuitenkin tässä itsekseni pähkäillyt, että jos kaikki menisivät armeijaan niin kuka pitäisi sota-aikana huolta töiden tekemisestä, lasten hoidosta, materiaalien toimituksesta yms.? Esimerkiksi talvi- ja jatkosodan aikaan naiset pyörittivät suomalaista yhteiskuntaa, työskentelivät ammustehtaissa, toimittivat ruuat rintamalle, kasvattivat lapset, viljelivät maan, hoitivat talot ja miltei kaiken muun koska miltei kaikki liikenevät miehet olivat sodassa. Siksi olisikin mielestäni hyvä, jos naisilla olisi jonkinlainen kodinpuolustuskurssi samaan aikaan, kun miehet käyvät armeijan. En sitten tiedä toimisiko se...

Vierailija

Yhteiskunta on muuttunut aika huomattavasti sitten 30- ja 40-lukujen: lapsia on suhteellisesti vähemmän hoidettavina, maatalous on teollistunut ja sen pyörittämiseen vaaditaan vain murto-osa niistä ihmisistä mitä ennen, palveluammatit ovat yleistyneet valtavasti, ja resurssien käyttö on tehostunut tietotekniikan ja automatisoinnin kautta (voitko kuvitella että Patrian tehtaissa kasataan ammuksia paljain käsin näinä päivinä?).

Toisekseen, suomalainen yhteiskuntahan ei sodan aikaan ollut täysin naisten pyörittämä – vihollisuudet veivät suhteellisesti vain hyvin pienen osaa (siis Talvisota, Jatkosodan hyökkäysvaihe ja Kannaksen kilpajuoksu) vuosista 1939-44 – ja eikös se Mannerheim alkanut palautelella vanhempia ikäluokkia siviiliin ja töihin siinä vaiheessa kun Äänisen aallot tulivat vastaan? Ymmärtääkseni tuo hyökkäysvaihe oli pakko lopettaa sillä kansantaloudellinen pakko, siis akuutti lama, uhkasi koko sodan menestystä – ja asemasodan aikaan vain osa miesväestöstä oli juoksuhaudoissa.

Totta kai se olisi askel eteenpäin jos naisilla olisi jonkinlainen kodinpuolustuskurssi, mutta siinä että tässä kyse on kansalaisvelvollisuudesta, mina en ymmärrä miksi nämä velvollisuudet jakautuvat juuri sukupuolen mukaan? Kansalaisvelvollisuudella minulla on mielessä sellainen käsitys, että asepalvelus on sitä takaamalla yhteiskunnalle turvallisuutta, ja siviilipalvelus on sitä antamalla yhteiskunnalle hyödyllistä palvelua joka ei ole palkkiosta riippuvainen. Siis kysymyksenäni on: Mikä oikeuttaa nykyisen järjestelmän jossa tasa-arvo on keskeisessä asemassa, että naisilla ei ole kansalaisvelvollisuutta samalla tavoin kuin miehillä?

Siis ovatko naiset jollakin tavoin kykenemättömämpiä, tai vähemmän urheita menemään rintamalle, tai ihan vaan sen verran paksupäisempiä ettei heiltä voi odottaa edes sivarin verran antamaan aikaansa sille yhteiskunnalle jonka kaikista muista etuoikeuksista he saavat nauttia tasavertaisesti? Onko tämä vaan yleisesti hyväksyttyä tasa-arvon mallimaassa?

Vierailija

Luulisin että syyt löytyvät perinteistä, ja siitä että normaalisti sotiminen käsitetään hyvin miehisenä hommana. Minun mielestäni molemmat sukupuolet kykenisivät puolustamaan henkeään ja maataan tarvittaessa, mutta luulen että lainsäätäjät eivät ikinä tule muuttamaan armeijaa velvollisuudeksi sekä miehille että naisille - eivät ainakaan jolleivat miehet ala vaatia sitä yhtä äänekkäästi ja aktiivisesti kuin naisten oikeuksien puolesta taistelleet 1900-luvun alusta asti.

Vierailija

Ajattelin ensimmäistä kertaa elämässäni mennä pervomessuille jäähallille, katselin messujen nettisivuja ja huomasin siinä kauniita vähäpukeisia naisia ja tasa-arvon toteutumiseksi myös komeita vähäpukeisia miehiä. Vähän kyllä jännittää noi messut, minä viattomana siellä kävelisin kaikkien niiden pervojen keskellä.

Vierailija
Desi
Luulisin että syyt löytyvät perinteistä, ja siitä että normaalisti sotiminen käsitetään hyvin miehisenä hommana. Minun mielestäni molemmat sukupuolet kykenisivät puolustamaan henkeään ja maataan tarvittaessa, mutta luulen että lainsäätäjät eivät ikinä tule muuttamaan armeijaa velvollisuudeksi sekä miehille että naisille - eivät ainakaan jolleivat miehet ala vaatia sitä yhtä äänekkäästi ja aktiivisesti kuin naisten oikeuksien puolesta taistelleet 1900-luvun alusta asti.

Mutta mikseivät myös naiset? Oletetaan vaikka nyt niin, että sota ei ole pelkästään sovinistinen macho-instituutio, jonka kautta isot pojat saa näytellä toisilleen kenellä on isoin pippeli, vaan että sillä on jokin oikea (mutta ei kuitenkaan välttämättä eettisesti oikeutettu) rooli kansanryhmän tai kansakunnan selviytymisessä. Ja että ajatus siitä että se on rajattu ainoastaan miehille on tietyllä tapaa hyvin kapea tulkinta kaikista sotatilanteista - muistanethan että Mushashin Japanissa naginata oli 'naisellinen' sota-ase, jolla he puolustivat linnoja miesten sotiessa muualla, tai jotkut kansannousut tai vaikkapa partisaanit jotka ovat olleet aika egalitaarisia kansanliikkeitä.

Tämä siksi että jos naisasialiike ajattelee, että sota on miesten humpuukia, niin sitten heidän pitäisi periaatteessa olla pasifisteja - mitä he eivät kaikki tietenkään ideologisesti ole.

Mutta jos he uskovat, että sota on välttämätön ja todellinen uhka, jonka vuoksi Suomen tulee ylläpitää armeijaa, niin sittenhän yleisen kansalaisvelvollisuuden ajaminen ei ole pelkästään miesten asia, vaan itseasiassa se on feministien velvollisuus: luoda sellainen yhteiskunta, jossa tasa-arvo on todellista. Kelle tahansa rehdin omantunnon ja terveen eettisen tajun omaavalle yksilölle joka kannattaa tasa-arvoa nykyinen tilanne on kuin tikku silmässä.

Olisitko valmis äänestämään sellaista kansanedustajaa tai poliitikkoa joka ehdottaisi tällaista ideaa?

Vierailija

Naiset eivät luultavasti ole barrikadeilla miesten armeijapakon takia sen tähden, että se ei oikeastaan kosketa heitä mitenkään kovin konkreettisesti. Ihmiset ovat pohjimmiltaan itsekkäitä ja taistelevat sen puolesta, joka tuo heille hyötyä. Jos miehet haluavat naiset armeijaan, se on minun mielestni heidän taistelunsa. Aivan kuin naisten äänioikeuden saanti oli naisten taistelu, jonka suffragetit myös voittivat. Aloite ei siihenkään tullut vastakkaiselta sukupuolelta, vaan siltä samalta sukupuolelta jota syrjittiin. Itse en jaksaisi kauaa kuunnella ihmisiä, jotka valittavat omaa ahdinkoaan tekemättä sille mitään, saati tuntea sympatiaa heitä kohtaan.

Vierailija

Kyllä minulla on sellainen kuva, että kaikissa kansanliikkeissä on ollut osanottajia molemmilta puolilta, niin mustien vapautustaistelussa kuin naisten tasa-arvon saavuttamisessa, ja he jotka ottivat osaa niihin eivät välttämättä hyötyneet siitä pätkän vertaa - motivaationa oli aatteen oikeutus, siis oikeudenmukaisuus. Ajattele vaikka joitakin valkoisia anti-apartheid-aktivisteja - oletko todella valmis sanomaan, että he taistelivat omaa hallitustaan vastaan koska he hyötyivät siitä?

Ei minusta tässä ole kyse siitä haluavatko miehet naiset armeijaan, vaiko vaativatko naiset sinne koska oikeasti tasa-arvoisessa yhteiskunnassa se olisi jo totta eikä meillä olisi tätä keskustelua. Se, että joku on valmis elämään epäoikeudenmukaisessa yhteiskunnassa ei minusta ole mitenkään ihaltava asenne, tai periaate jonka minä opettaisin lapsilleni.

Vierailija
Susi
Kyllä minulla on sellainen kuva, että kaikissa kansanliikkeissä on ollut osanottajia molemmilta puolilta, niin mustien vapautustaistelussa kuin naisten tasa-arvon saavuttamisessa

Osanottajia ehkä, mutta tarkastelepa kuka on tehnyt aloitteen: syrjitty osapuoli vai etuoikeutettuihin kuuluvat? Sitäpaitsi miesten armeijaan menoa ei voi verrata missän mielessä esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheidiin. Jos niin sinun mielestäsi on, et taida tuntea apartheidin käytäntöjä kovin hyvin. Itse en aio taistella miesten puolesta, sillä olen kasvanut sellaisten miesten ympäröiminä joille armeija ei ole kauhistus ja jotka ovat pärjänneet siellä todella hyvin (veljeni on vänrikki, enemmistö vuosikurssini miehistä on käynyt aliupseerikoulun tai RUKin). Tunnen myös naisia, jotka ovat käyneet armeijan ja myös pitäneet siitä. Koen asian niin, että armeijan käyneet ovat hyvin harvoin niitä, jotka taistelevat henkeen ja vereen palkka-armeijan tai naisten armeijapakon puolesta. Päin vastoin kaikki tuntemani armeijan käyneet pitävät nykyistä systeemiä hyvänä. Vain tuntemani ainoa totaalikieltäytyjä ja muutama siviilipalvelusmies ovat sitä mieltä, itse sitä kokemattomina, että armeija on helvetti mitä tulee vältellä viimeiseen asti. He ovat edelleen kuitenkin vähemmistössä. Tunnen myös miehiä, jotka harmittelevat sitä etteivät päässeet armeijaan pahojen allergioiden tai astman vuoksi. Asiat muuttuvat vasta sitten, kun enemmistö niin haluaa, rakas susi. Sitä kutsutaan demokratiaksi ja ajattelun vapaudeksi.

Vierailija

Osanottajia kyllä, mutta ei niitten aloittajia voi mitenkään yleistää: Marx ja Engels eivät tainneet olla mitään torpparin kakaroita, saatikka orjuuden poistajat 1800-luvulla mustia?

Mitä tulee apartheidiin ja armeijaan: minulla ei ole mitään armeijaa vastaan ja sain sellaisen kuvan tuosta viimeisestä, että sinä luulet toisin. En itse aio käydä armeijaa vaan menen sivariin, mutta enemminkin sen takia että olen viettänyt koko aikuiselämäni ulkomailla, ollut täällä töissä ja opiskellut; Suomeen muuttaminen muutamaksi vuodeksi on toki taloudellinen rasite ja haittaa esim. töitten kanssa, mutta katson silti että Suomen passin kantaminen ulkomailla, suomalaisen peruskoulun erinomaisuus ja muut sellaiset kansallisromanttiset syyt, jotka ovat syntyneet matkustelun kautta, ovat sen verran arvokkaita että 13 kk palvelu yhteiskunnan nimissä joka kasvatti minut ei ole niin kauhean paha juttu. Sen takia etten aio Suomeen asettua asumaan vielä aika pitkään aikaan on syy etten armeijaan halua mennä sillä ihan vaan henkilökohtaisista syistä haluan maistaa työelämää Suomessa enkä 'miesten koulua'. Toisaalta nämä kaksi palvelumuotoa ovat mielestäni samanarvoiset - sivari ei ole mitenkään nynnynmpi muoto suorittaa kansalaisvelvollisuutensa - päinvastoin katsoisin että omalla ammattitaidollani ja koulutuksellani pystyn antamaan korkojen kera sen mitä olen valtiolta saanut.

Se mitä tulee apartheidiin ja armeijaan on niitten ennakkoluuloinen asenne: rasismi ja seksismi ovat samankaltaisia tapoja syrjiä ihmisiä. On totta että niitten seuraukset eivät ole samat, mutta niitten lähtökohdat ovat. Tasa-arvoinen yhteiskunta ei kohtele jäseniään eriarvoisesti heidän sukupuolensa, rotunsa tai vaikka seksuaalisen suuntauksensa takia.

Jos minä kysyn:

Onko oikein että armeijaan menevät vain valkoiset?
Onko oikein että armeijaan menevät vain valkoiset heterot?
Onko oikein että armeijaan menevät vain valkoiset heteromiehet?

Nuo kaikki ovat kuitenkin samanlaisia kysymyksiä - olenko minä todellakin ollut Suomesta poissa niin kauan että sen kansan enemmistö on valmis hyväksymään yhtäkään noista?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat