Yliopistotutkinnot Jenkeissä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Suomessahan on käytössä jokaisella tieteenalalla omat tutkintonimikkeensä

http://www.minedu.fi/opm/koulutus/yliop ... _nimet.pdf

Jenkeissä taas varsinaisia tutkinnon nimiä on huomattavasti vähemmän, ja pääaine ilmoitetaan sitten erikseen. Ainakin seuraaviin olen törmännyt, onko muita:

Kandintutkinnot:
Bachelor of Science (BSc)
Bachelor of Arts (BA)
Bachelor of Business Administration (BBA)

Maisterintutkinnot:
Master of Science (MSc)
Master of Arts (MA)
Master of Business Administration (MBA)

Tohtorintutkinto:
Doctor of Philosophy (PhD)

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

Jenkkilän koulujärjestelmä?

-High School
-College
-University
-muita?

Minkä ikäisiä opiskelijat ovat?
Kauanko kestää?
Valitaanko jo collegessa erillisiä opintosuuntauksia vai onko se yleissivistävä?

Vierailija

No, koulu aloitetaan siellä 6-vuotiaana (jota ennen voi olla lastentarhaluokalla eli Kindergartenissa)

1-6 luokat Elementary School vastaa meidän ala-astettamme
7-9 luokat Junior High School vastaa meidän yläastettamme
10-12 luokat Senior High School vastaa meidän lukiotamme

Oppivelvollisuus taitaa olla 12 vuotinen, mutten ole varma, onko pakko käydä Senior High School vai voiko Junior High Schoolin jälkeen siirtyä johonkin ammattikouluun tms.

Collegen ja yliopiston erosta en ole aivan selvillä, mutta olen ymmärtänyt että High Schoolin jälkeen voi mennä collegeen ja valmistua kandiksi, ja jatkaa sitten mahdollisesti yliopistossa maisteriksi ja tohtoriksi.

Toinen mahdollisuus taitaa olla yliopistoon meno suoraan High Schoolin jälkeen.

Korjatkaa jos olen väärässä.

Vierailija

Olen antanut itselleni selittää, että collegessa on paljon yliopistotasoista yleissivistävää koulutusta, jonka jälkeen on valmiudet siirtyä opiskelemaan omaa spesifiä alaansa varsinaiseen universityyn. Olen kuitenkin käsittänyt, että college on oikeastaan osa yliopistoa, mutta tästä en ole ihan varman. College vastaa käisttääkseni vaikeaa Suomen lukiota, joka tarvitaan, koska USA:lainen lukio (Senior High School) on kuulemma naurettavan helppo. Näin ainakin eräs vaihtoon lähtenyt tyyppi selitti (hän oli siellä joka aineessa, englanti mukaan lukien, luokkansa priimus). Hyppäys lukiosta suoraan yliopistoon on siis rajumpi kuin Suomessa.

Vierailija

Toi college on yleensä osa jotain universityä, mutta ei välttämättä. Titteleihin noilla ei ole mitään eroa, eli USAssa suoritetaan ensin universityssäkin 4-vuotinen BA-tutkinto ja sen jälkeen voi jatkaa master-tasolle. Se, että koulu on university ei tarkoita tuolla vielä sitä, että sieltä löytyisi silloin myös tohtori-ohjelma.

Edittiä vielä: Tuolla on vielä tietenkin noita community collegeja, mutta niitä ei auta sekottaa tähän!

Vierailija

Eikös tuo Science tarkoita siellä vain luonnontieteitä? Ja onko Arts taiteen lisäksi humanistien tutkinto?

Mummo

Vierailija

Kyselin tästä college/university erottelusta useammaltakin jenkiltä viime kesänä eurooppaa reissatessani ja kaikki sanoivat, että niillä ei ole mitään muuta eroa kuin nimi. Varmemmaksi vakuudeksi kysyin vielä tästä legendasta jonka olin kuullut, että vain universityissä olisi mahdollista suorittaa maisterin tai tohtorin valtakirja, mutta se oli kuulemma aivan tuulesta temmattu väite. Eli on siis collegeja joissa voisi suorittaa tohtorin lätsän. Lisäksi muistaakseni esim. Havajilta löytyy university jossa ei ole tohtorinohjelmaa. Saattoi se kyllä olla collegekin, en ole aivan varma.

Vierailija
Deus Ex
Jenkkilän koulujärjestelmä?

-High School
-College
-University
-muita?

Minkä ikäisiä opiskelijat ovat?
Kauanko kestää?


Peruskoulu- ja lukiotason koulutus vaihtelee siellä aika paljon. Peruskoulu (elementary school) kestää yleensä kindergardenista 5. tai 6. luokalle (kindergarten tässä tarkoittaa varmaan lähinnä esikoulua). Keskikoulu (middle school) kestää 6. luokalta 8. luokalle. Tämän sarjan sitten lopettaa high school, joka kestää 9. luokalta 12. luokalle. Junior high school vastaa lähinnä keskikoulua, mutta kestää 7. luokalta 9. luokalle niin kuin yläaste täällä meillä. Senior high school sitten vastaa samalla tavalla meikäläistä lukioa kestäen 10. luokalta 12. luokalle.

Eli käytännössä paikalliset käyvät koulunsa järjestyksessä elementary school, middle school, high school, tai elementary school, junior high school, senior high school. Käytännössä noilla ei taida paljoa eroa olla muuten kuin nimeltä.

Nämä tiedot sain yhdeltä sikäläiseltä tutulta pari kuukautta sitten.

Vierailija
Desi
Tassa on dictionary.comista saatu referenssi http://dictionary.reference.com/search?q=college
Amerikkalainen poikaystavani selitti lisaksi, etta "a university is made up of multiple colleges". Sekavaa, go figure Han itse sai BSc tutkinnon University of Michigan Dearborn, College of Engineering and Computer Science -nimisesta paikasta...

Tota mä just tarkotin tuolla edellä, kun mä sanoin että college on osa jotain universityä. Mutta tuo ei ole kuitenkaan ehdotonta. Se on iso maa ja eri osavaltioissakin on jo eri systeemejä ihan samanlailla kuin eri Euroopan maissakin on eri systeemejä.
Ja lisäksi vielä tuo University ei tarkoita sitä, että koulusta löytyisi tohtoriohjelma. Esimerkkinä vaikka Californian osavaltion yliopistosysteemi, jossa on kahdenlaisia universityjä. Jos koulun nimi on muotoa "University of California" niin sillon koulussa on tuo mahdollisuus, mutta jos nimenä onkin "California State University", niin sillon sieltä voi valmistua maksimissaan maisteriksi.

Vierailija

"Jos koulun nimi on muotoa "University of California" niin sillon koulussa on tuo mahdollisuus, mutta jos nimenä onkin "California State University", niin sillon sieltä voi valmistua maksimissaan maisteriksi."

Taalla molemmista, University of Michiganista (U of M) ja Michigan State Universitysta (MSU) voi saada tohtorintutkinnon (tosin se maksaa maltaita...). Erona on kai se etta state universityt saavat enemman/suurimman osan rahoituksesta osavaltiolta kuin esim. tuo U of M joka tukeutuu paljolti yksityis/yritysrahoitukseen. Sitten on viela community colleget jotka vastaavat kai aikuiskoulutusta, silla ne eivat ole yliopiston osia eivatka tarjoa edes alempaa korkeakoulututkintoa, vaan pelkastaan diplomeja ja lisensseja. Monimutkainenhan tama systeemi on, vaikka osavaltioiden (ja viela osavaltioiden sisalla olevien countyjen) valilla eroja onkin.

Vierailija

Tässä on tietenkin pidettävä mielessä se, että tuo Michigan on yhtä vähän California kuin Suomi on Espanja. Nuo USAn osavaltiot ovat ihan oikeita valtioita ihan samoin kuin Euroopankin vastaavat. Eli noi systeemit voi vaihdella paljonkin riippuen osavaltiosta. Lisäksi tuo nimijuttu koski ainoastaan Californian osavaltion omistamia kouluja, eikä suinkaan siis tuolla sijaitsevia sellaisia. Tuollakin on paljon noita yksityisiä yliopistoja ja ne nimee itsensä aivan miten lystäävät. Suomesta katsoen toi voi tuntua hieman oudolta, mutta tässä pitää tajuta sekin että tuolla valtio ei holhoa kaikkea samanlailla kun täällä vaan ihmisillä on paljon enemmän vapauksia päättää asioistaan.
Jos otetaan vielä esimerkki oudosta systeemistä, niin sellanenhan ainakin oli täällä Suomessa käytössä. Täällähän haettiin suoraan maisteriohjelmaan eikä tuota alempaa tutkintoa ollut niin kuin melkein kai kaikkialla muualla. Lisäksi täällä oli/on tuo lisenssiaatti jatko-opinnoissa.

Vierailija
von Munchausen
Suomesta katsoen toi voi tuntua hieman oudolta, mutta tässä pitää tajuta sekin että tuolla valtio ei holhoa kaikkea samanlailla kun täällä vaan ihmisillä on paljon enemmän vapauksia päättää asioistaan.
J

Niin siis mina katson asiaa USA:sta kasin, koska olen siella juuri nyt. Taaltapain katsottuna, medioita seurattuani ja opiskelijoiden (opiskelijoita useasta osavaltiosta) kanssa juteltuani nayttaa etta suomalaisilla on enemman vapauksia opiskelun suhteen jo senkin vuoksi, etta taloudelliset asiat tulevat harvemmin opiskelun tielle, sosiaalisesta painostuksesta puhumattakaan. Taalla, osavaltiosta riippumatta, yliopisto-opinnot ovat kalliita, eivatka kaikki saa stipendeja vaikka kuinka haluaisivat. Maisteritutkinto suoritetaan yleensa vasta sitten kun on oltu toissa vahan aikaa (lue: vah. 4-6 vuotta), koska muuten siihen ei yksinkertaisesti useimmilla ole varaa. Ja itseasiassa osavaltioiden yliopistojen kaytannot ovat yhtenevaisemmat kuin kuvittelet, osavaltiosta riippumatta. Niiden lait vaihtelevat, mutta esim. tutkintorakenne on sama kaikissa osavaltioissa.

Vierailija
Desi
Niin siis mina katson asiaa USA:sta kasin, koska olen siella juuri nyt. Taaltapain katsottuna, medioita seurattuani ja opiskelijoiden (opiskelijoita useasta osavaltiosta) kanssa juteltuani nayttaa etta suomalaisilla on enemman vapauksia opiskelun suhteen jo senkin vuoksi, etta taloudelliset asiat tulevat harvemmin opiskelun tielle, sosiaalisesta painostuksesta puhumattakaan. Taalla, osavaltiosta riippumatta, yliopisto-opinnot ovat kalliita, eivatka kaikki saa stipendeja vaikka kuinka haluaisivat. Maisteritutkinto suoritetaan yleensa vasta sitten kun on oltu toissa vahan aikaa (lue: vah. 4-6 vuotta), koska muuten siihen ei yksinkertaisesti useimmilla ole varaa. Ja itseasiassa osavaltioiden yliopistojen kaytannot ovat yhtenevaisemmat kuin kuvittelet, osavaltiosta riippumatta. Niiden lait vaihtelevat, mutta esim. tutkintorakenne on sama kaikissa osavaltioissa.

Juu, kyllä mä tiedän tuon niiden systeemin, kun olen itsekin siellä ollut. Mä mainitsin noi osavaltio kohtaset erot vaan sen takia, että suomalaisille ei välttämättä tule edes tollaset mieleen. Isoin ero Eurooppaan verrattuna on se, että niillä on sama kieli. Ja mä tarkotin tuota lähinnä yleisellä tasolla, tutkinnot ja opetus on melko varmasti täsmälleen samat ympäri maata. Toi jo senkin takia, että ne niiden nykyset tutkinnot on niin tunnettuja ettei muunlaisia ole järkeä tarjota, ei niihin kukaan hakeutuisi, oli ne sitten miten tasokkaita tahansa.
Mutta mitä sä sanoit tuosta kalleudesta, niin se ei aina pidä paikkaansa! Esim just tuo Californian systeemi ei ole sellanen osavaltion omille asukkaille. Mun tuolla ollessa lukukausi maksoi tollaset 500 taalaa californialaisille. Muiden osavaltioiden tai maiden asukit maksaa tuolla sitten tietenkin ihan eri taksojen mukaan.
Ja mitä noihin muihini eroihin Suomen ja USAn välillä tossa opiskelussa tulee, niin asiat on varmaankin noin kun sä sanot. Mutta tossa sä unohdat esim sen, että täällä on huomattavasti vaikeampi päästä sisälle yliopistoon. Jos noi ammattikorkeat lasketaan mukaan, niin sitten tilanne tietenkin muuttuu hieman. Lisäksi, ainakin omalla allallani, opettajien taso on tuolla paljon parempi. Täällä muistaakseni vaivasella yhdellä mun opettajista on ollut yleensäkään käytännön kokemusta opettamastaan asiasta. Oppilasaines täällä on sitten parempaa noin yleensä, mutta tuo opetuksen taso on kyllä hanurista.
Mutta tää nyt on jo ihan täyttä off-topicia!

Vierailija

Tuo opettajien taso on ihan totta... omien yliopistokokemusteni perusteella voin sanoa etta suomalaiset ns. professorit eivat ole ikina opettajaa nahneetkaan, paatellen heidan taydesta kyvyttomyydestaan opettaa kenellekaan yhtaan mitaan. Mita tama sitten kertoo siita ammattitaidosta jotka itse olen yliopistosta saanut, en uskalla edes ajatella

Ja tottahan se on, yliopisto-opintojen hinnat vaihtelevat aika paljon, esim. lukukausi MIT:ssa saattaa menna yli sadantuhannen, kun taas kokonainen bachelor's degree M of U:ssa maksoi poikaystavalleni noin 55 000 dollaria. Kai silla koulun nimella ja maineellakin on osuutensa, esim. California State University on aanestetty Rolling Stone lehdessa USA:n parhaaksi party collegeksi, ja juuri talla viikolla yksi heidan "opiskelijajarjestoistaan" hajotettiin pornobileiden jarjestamisen takia (bileissa siis kuvattiin pornoleffa ammattilaisten ja opiskelijoiden avustuksella). Voisiko se alhainen lukukausimaksu johtua vaikka tuosta?

Vierailija

Suomessa opetustehtävät eivät ole professorien ensisijaisia tehtäviä. He keskittyvät pääasiassa muihin töihin, kuten tutkimukseen ja yliopiston hallinnollisiin tehtäviin.

Useimmilla professoreilla on jonkin verran myös opetusvelvoitteita mutta opetustehtävistä kiinnostumaton tai niihin kyvytön professori voi delegoida valtaosan tästäkin työstä assistenteilleen.

Valitettavasti tosin toiset professorit näkevät opetuksen pelkkänä rasitteena ja opiskelijat riesana, jolloin opiskelijoiden saama ohjaus ja palaute saattaa olla hyvinkin puutteellista. Onneksi asiaan on kiinnitetty huomiota ja professorien valinnassa kiinnitetään nykyään huomiota myös pedagogisiin valmiuksiin ja virassa oleville professoreille tarjotaan pedagogista koulutusta jotta opetus sujuisi paremmin ja tuntuisi vähemmän inhottavalta.

Mutta kuten jo alussa totesin, opettajina professoreita ei pitäisi ensisijaisesti tarkastella.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat