Vapaakasvatus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Haluaisin kysyä mielipiteitä yleisesti vapaakasvatuksesta ja siihen liittyvistä hyvistä ja huonoista puolista. Mitä mieltä olette esim. viisi lapsisesta perheestä, joista kaikki lapset ovat saaneet vapaakasvatuksen?Jos se on yleensä mahdollista, minkälaisia lapset ovat, miten he suhtautuvat muihin, miten he käyttäytyvät yleisesti? Tiedän että lapset ovat aina yksilöllisiä, mutta vapaakasvatus yleisesti otettuna.
Antaisitko omalle lapsellesi vapaakasvatuksen? Jos niin, miksi?

Sivut

Kommentit (38)

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Ehkä tarkoitat Summerhillin lanseeraamaa vapaatakasvatusta. Tuokin määritelmä on epämääräinen. Hän kuitenkin tarkoitti käsittääkseni sitä, että lapsi itse oppii toiminnallaan tajuamaan oikean ja väärän eron kulttuurissa. So. jos särkee ikkunan tahallaan, niin korjataan, jos särkee toisen tai kolmannen kerran (kasvattajan pinnasta riippuen) kerran niin ei korjata, palelkoon.

Lapsen pitää kuitenkin tuntea turvallisuutta, sitä hän ei koe ilman sääntöjä. Mielestäni ei lapsen harteille voi laittaa sellaista taakkaa, että hän itse joutusi määrittelemään kultturellisen paikkansa yhteisössä. Sittemmin myös aikuiselämässä. Yhteisö luo sääntöjä ja niiden noudattaminen määrättyyn asteeseen asti on suotavaa, jo omankin onnellisuuden takia. Yhteiskunta antaa hyvässä tapauksessa myös turvaa.

Mitenkähän koulunkäynti sujuisi ilman sääntöjä? Ei mitenkään, vastaan itse: Pian on jossain tarkkiksella. Tosin ei koulukaan saa rajoittaa ajattelunvapautta teoreemoillaan hyvästä oppimisesta. Poikien ongelma nykyään, opettajat ovat entistä enemmän naisia, joiden arvomaailma on usein erilainen kuin miesten. Ei ihme että tytöt keskimäärin pärjäävät ala-asteilla paremmin kuin pojat, lukiossakin ja lipastolla osin.

Ps. Tämä mainitsemani Summerhill oli omille lapsilleen hyvinkin tiukka kurinpitäjä, mutta onhan se mukava teoritisoida.

Lierikki Riikonen

Vierailija

Kyllä minä lapseni, jos joskus sellaisia on, mielellään aika vapaasti kasvattaisin. En tiedä tarkemmin mitä tuo vapaakasvatus sitten tarkoittaa... Mutta en esim. olisi rankaisemassa ja kälättämässä jokaisesta pikku asiasta, kuten monet vanhemmat tuntuvat tekevän (eikä kyse valitettavasti ole edes pelkästään kasvatuksesta, vaan osaks tiedostamatonta oman pahan olon purkua joka kasvatukseksi verhotaan).
Lapset ansaitsee kunnioitusta ja niitä pitää kuunnella, eikä pitää tyhminä ja sanoa vaan "minä tiedän paremmin, olenhan aikuinen". Lapsi ansaitsee perustelut sille miksi joku asia on väärin ja aikuisen ois hyvä myös osata myöntää joskus olleensa väärässä jos näin on.
Rankaisua ois kyllä hyvä välttää mahdollisimman pitkälle ja lapsen fyysiselle kidutukselle, kuten selkäsaunat ja tukistaminen, ehdoton ei. Arestikin on mun mielestä aika tyhmä idea, eikä siitä mitään hyötyä ole. Esim. viikkorahan antamatta jättäminen ois kyllä ihan hyvä rangaistus, jos rankaista tosiaan tarvii.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Kyllä minutkin on kasvattetu vapaasti mutta, vanhemmat olivat saaneet enemmän kuunnella murheita ja tukea ongelma tilanteissa, olen saanut itse yksin käsittellä kaikki ongelmat ja murheet. Oli tarvinnut vanhempien tukea ja olisivat voineet selittää asioita minulle

Vierailija

Oma käsitykseni lyhyesti:

Vapaa kasvatus on tietenkin varsin liukuva käsite, mutta luullakseni siinä helposti syyllistytään lapsen laiminlyöntiin (ei selkeitä sääntöjä kuten kotiintuloajat). Tällöin lapsi ymmärrettävästi alkaa testata missä sallitun raja kulkee.
Käsittääkseni lähempänä deoxyribon edellä esittelemää tyyliä on (en muista virallista nimikettä) demokraattinen kasvatustyyli jossa lapsen kanssa keskustellaan yhdessä säännöistä ja lasta todella kuunnellaan, mutta viime kädessä pelisäännöt päättää aikuinen ts. pitää homman hanskassa.
USA:ssa vallitsi muistaakseni 60-luvulla oikea vapaan kasvatuksen trendi. Tulokset eivät olleet toivottuja... kasvattajat käsittivät idean tyyliin että lapsi kasvattaa itse itsensä.
Korostan ettei mielestäni liiallinen auktoriteettiin turvautuminen ole hyvä ratkaisu fyysisestä rankaisemisesta puhumattakaan. Haluan vain sanoa, että rajat pitää olla ja niitä pitää oppia noudattamaan.

Vierailija
Deoxyribonucleic
Kyllä minä lapseni, jos joskus sellaisia on, mielellään aika vapaasti kasvattaisin. En tiedä tarkemmin mitä tuo vapaakasvatus sitten tarkoittaa... Mutta en esim. olisi rankaisemassa ja kälättämässä jokaisesta pikku asiasta, kuten monet vanhemmat tuntuvat tekevän (eikä kyse valitettavasti ole edes pelkästään kasvatuksesta, vaan osaks tiedostamatonta oman pahan olon purkua joka kasvatukseksi verhotaan).
Lapset ansaitsee kunnioitusta ja niitä pitää kuunnella, eikä pitää tyhminä ja sanoa vaan "minä tiedän paremmin, olenhan aikuinen". Lapsi ansaitsee perustelut sille miksi joku asia on väärin ja aikuisen ois hyvä myös osata myöntää joskus olleensa väärässä jos näin on.
Rankaisua ois kyllä hyvä välttää mahdollisimman pitkälle ja lapsen fyysiselle kidutukselle, kuten selkäsaunat ja tukistaminen, ehdoton ei. Arestikin on mun mielestä aika tyhmä idea, eikä siitä mitään hyötyä ole. Esim. viikkorahan antamatta jättäminen ois kyllä ihan hyvä rangaistus, jos rankaista tosiaan tarvii.

Voi voi on muuten hyvä ettei sinulla ole lapsia. Metsään menisi että ropisee.
Vapaakaan kasvatus ei ole samaa kuin välinpitämättömyys
Mikä rangaistus se on jos ei saa viikkorahaa? Koko viikkoraha ajatus on aivan p..stä. Mitä se lapsi muka tekee sen viikkorahan eteen jotain sellaista mikä ei kuulu normaaliin perheen arkeen ja arjen askareisiin?

Minulla on hieno sanahirviö sellaisille henkilöille joilla on nyt niitä huonosti vastuuta kestäviä lapsia. (kakaroita).

60-luvun vapaankasvatuksen vahinkojen kakaroita.

Nyt ne vanhemmat jotka ovat syntyneet 5o-luvun lopulla ja 60 luvulla heillä on tällähetkellä kaikista eniten mielenterveysongelmia. Heidän lapsillaan taas on jonkinlainen harhakuva todellisuudesta ja siinä ikäluokassa he tekevät itsemurhia ja muuta tyhmää.
Tietenkin kun ei ole kukaan ennen murrosikää sanonut EI.
Sitten kun se sanotaan ekan kerran, esim. opettaja. Lapsi menee kotio ja viiltelee itseänsä ja syyttää, että opettaja on kohdellut kaltoin.
Näitä tapauksia on muuten todella paljon.

He ovat 60-luvun vapaankasvatuksen vahinkojen kakaroita.

Vierailija

Joo joku duunikaverijoskus kertoi sellasesta perheestä jossa lapset kasvatettiin just tolla vapaalla kasvatuksella ja kun ne sitten menivät kouluun niin iille tuli kuulemma vatsahaava molemmille (siis ekaluokkalainen tyttö ja poika) ja sitten kertoi kans sellasesta vapaan kasvatuksen saavasta pojasta joka oli ruvennu hengailemaan telakalla jonku venettä korjaavan papan kanssa kun se antoi sille käskyjä ja sääntöjä ja yleensäkkin rajotteita.

Elikkä voi luulla että lapsi tarvitsee sääntöjä ja kyllä se vaikuttais ihan loogiselta yleensäkkin kertoa tietämättömälle sen sijaan että vahingoniloisena kattoo vierestä ku kaveri mokailee..

Vierailija

On kans mun vanhemmilla sellaset tutut jotka harrastaa just tota vapaata kasvatusta. Jo itsessään ne tyypit vaikuttaa tosi välinpitämättömiltä lapsiansa kohtaan. Ihan kuin se olis niiden persoonille just sopiva tapa kasvattaa (tai olla siis kasvattamatta) kun ei näytä kiinnostavan niiden skidien hyvinvointi.

Mutta on myös ihmisiä jotka ei osaa vetää rajoja. Eli kasvattavat lapsiaan vielä kun ne ovat aikuisia eivätkä pysty näkemään lapsiaan itsenäisinä ihmisinä vaan vielä pikku lapsina joille pitää vielä muistuttaa joka pikku asiasta josta on huomautettu kotonakin niin monesti. Ehkä se on vaan joillekkin vaikeaa jos lapsesta ei kasvakkaan just sellasta ku itte yritti kasvattaa.

Vierailija

Rakkaus on myös rajoja. Mielestäni hyvä äiti tai isi on sellainen, joka kasvattaa lastaan sellaiseksi, että se pystyy toimimaan tässä maailmassa muidenkin kuin itsensä kanssa. Voihan se "vapaa" kasvatus lisätä ihmisen itseilmaisullisia kykyjä, kun niitä ei rajoiteta, mutta kyllä minun mielestäni ihmisen pitää osata ilmaista itseään tietyissä rajoissa. Jo senkin takia että muut ihmiset ymmärtäisivät viestin.

Toinen homma mikä ärsyttää tossa ns. vapaassa kasvatuksessa on se, että useimmat vapaan kasvatuksen lapset eivät yksinkertaisesti osaa hoitaa omia asioitaan, kuten siivoamista sun muuta johtuen siitä, että kukaan ei ole koskaan niille kertonut, kuinka ne asiat hoidetaan. Voiko sellainen olla hyvä vanhempi, joka itse noukkii lelut lattialta eikä muistuta lasta siitä, että kaikkien leikkiin osallistuneiden pitää myös osallistua leikin pois siivoamiseen? Lopputuloksena on ihmisiä, jotka myöhemmin elämässä pistävät muut korjaamaan omat sotkunsa.

Ja jos kotona ei saa koetella asetettuja rajoja, missä se sitten tehdään? Neuvolan täti joskus sanoi minulle, että seuraavaksi niitä asioita hoidetaan sitten poliisin ja sosiaalivirannomaisten voimin. Laiskoja vanhempia ovat ne, jotka eivät kestä lapsen pettymystä kun realiteetit tulee vastaa ja muutenkin jättävät kasvatuksen kokonaan muiden hommaksi kun harrastavat vapaata kasvatusta.

Urho2112
Seuraa 
Viestejä297
Liittynyt6.4.2005

Meilläpäs se on se 'WANHA KANSA'

joka sananlaskuillaan OPETTAA meitä vielä vuosisatojenkin takaa:

SE JOKA WITSAA SÄÄSTÄÄ, SE LASTANSA WIHAA

Miettiä sopii miksi moinen sananlasku on elänyt ja elää kansan keskuudessa vielä kauan meidän jälkeenkin

Toki meillä tämän päivän kasvattajilla on oikeus tulkita viisautta oman aikamme näkemyksien kannalta ja vaihtaa tuo witsa niihin rajoihin ja sitähän se tarkoittaakin.

Mikäli et aseta lapsellesi rajoja, tavallaan vihaat häntä, koska valitettavasti ne rajat tullaan asettamaan tulevaisuudessa yhteiskunnan taholta.

Nyt kun asettaa lapselle rajat lapsena, voi konfliktien sattuessa jopa itse vaikuttaa ja sopia lasposen kanssa, että voi voi pikku rääpälettä, lähtikö oman huoneen ovi nyt viikoksi kellariin??

Tosin tämä vasta sitten suht vimosena keinona

Mutta jos jätät kasvattamisesi ns. vapaalle, niin et ehkä olekaan itse sopimassa rangaistusmenetelmistä. Ne tulevat joko lakikirjasta tai sitten sieltä missä vääryyttä on koettu, eli elämä opettaa.

Suosittelen selkeiden rajojen ja 'rangaistusten' käyttöä perheissä. Säästetään piiiitkä penni yhteiskunnan rahoja, kun kasvatetaan fixuja ihmisiä kunnioittamaan toisiaan.

Niin, ja nyt sinä joka olet antanut kasvaa vapaasti ne kaksi 9,5 keskiarvon hissukka tytärtäsi. Kaikilla ei ole lasten suhteen niin helppoa. Aina on niitä lapsia jotka tarvitsevat tiukemman opin. Ei siis kannata julistaa vapaakasvatusta joka perheeseen, toki se voi jossain toimiakin!

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Urho kirjoitti

Meilläpäs se on se 'WANHA KANSA'

joka sananlaskuillaan OPETTAA meitä vielä vuosisatojenkin takaa:

SE JOKA WITSAA SÄÄSTÄÄ, SE LASTANSA WIHAA

Eikös tuo ole Raamatusta, eikä mitään kansanperintöä? Jollei sitäkin lasketa samaan kategoriaan.

Lierikki Riikonen

Vierailija

Mut on kasvatettu ns. 'vapaalla' kasvatuksella kiltti tyttö kun olin, mutta täytyy sanoa, että olisin kaivannut enemmän sääntöjä ja rajoja.

Jos nuorempana halusin tehdä kavereiden kanssa jotakin, äiti vain sanoi ettei pitänyt ajatuksesta, mutta ei estellyt. Sitten kun leikissä kävi huonosti, niin oli turha mennä äidin luo itkemään, koska 'itsehän välttämättä halusit'. Syy ja seuraus -suhteet sekä oma harkinta tulivat kyllä harvinaisen selviksi, mutta sitä syliä olisi silloin tällöin kaivannut vielä 16-vuotiaana, kun kohdeltiin jo täytenä aikuisena velvollisuuksineen.

Vierailija

Voi Teitä, jotka uskotte dualismiin.

Jos olisitten eläneet 50-luvulla, tietäisitte, ettei silloin ollut vapaata kasvatusta, koska silloin oli vain kasvatusta.

Kun opettaja löi minua karttakepillä, minulle ei tullut mieleenkään vastustaa opettaja sillä perusteella, että olisi jokin luuloteltu vapaakasvatus. Kun isäni antoi luunappeja, tai vyöstä, niin en lainkaan pidä sitä pahana asiana. Ehkäpä siksi en olekaan sotkemassa paikkoja, enkä tuhoamassa muiden omaisuutta.

Sen vain tiedän, että olisin halunnut isäni tietävän, miten hyvä hän oli minulle, kun antoi minulle oikeat eväät maailma varten.

Urho2112
Seuraa 
Viestejä297
Liittynyt6.4.2005
Eikös tuo ole Raamatusta, eikä mitään kansanperintöä? Jollei sitäkin lasketa samaan kategoriaan.

Raamatun viisaudet, ja varsinkin ne hyvät, on vanaha kansa osannu ottaa puhekieleen ja mieleen.

Minä joka en perusta raamatuista, olen oman annokseni perinyt kansamme kasvatuksesta.

Pidän noiden pyhien kirjojen oppeja ihan kelpo ohjeina ihmiselle elon tiellä.

Kyllähän ne kymmenen käskyäkin toteutuessaan tois rauhaa pallolle. Mutta se hikisten paimentolaisten sokea usko nuihi yliluonnollisiin ja jumalallisiin voimiin jaksaa kummastuttaa...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat