Tapaninpäivän järistyksen (Tsunamin) voimakkuus selvinnyt

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Nyt on tutkimuksien myötä alkanut selvitä, että tapaninpäivän 2004 tsunamin aiheuttanut maanjäristys oli aivan valtaisa ja täysin uniikki luokassaan!

Kyseessä oli siis tähän saakka kaikkien aikojen suurin havaittu maanjäristys. Sen siirroslinja oli pituudeltaan liki 1300 km ja pystysuuntaiset vaihtelut olivat 5-20 metriä. Lisäksi järistyksen kesto oli noin 10 minuuttia, joka on valtaisan paljon pitempi kuin tähän saakka havaittujen isojen vain muutamia sekunteja tai korkeintaan minuutin pari kestävien jäsristysten.

Tapaninpäivän maanjäristyksen maksimivoimakkuudeksi on nyt myös vahvistettu richterin asteikolla 9.3, mikä on kaikkien aikojen ennätys ja aivan valtaisa lisäys alkuun arvioituun 9.0 arvoon. Tässä maanjäristyksessä vapautunut energia vastasi noin 100 gigatonnia TNT:tä ja on täten ylivoimaisesti suurin ihmisten koskaan rekisteröimä järistys.

Kommentit (3)

Vierailija

Muistaakseni 9.3 ei ole suurin rekisteröity maanjäristyksen voimakkuus, vaan oli 1960-luvun alussa joko Alaskassa tai Chilessa järistys, jonka voimakkuus oli 9.4 Richterin asteikolla. Kuinkas tämän asian kanssa nyt oikein on?

Vierailija

Sumatran maanjäristys analysoitu
23.05.2005, klo 07.58

Tapaninpäivän suurmaanjäristys Sumatran vesillä oli voimakkain maanjäristys 40 vuoteen, voimakkuudeltaan 9,3 richteriä. Se oli monessa mielessä poikkeuksellisen laaja jopa suurten maanjäristysten joukossa, osoittaa sen tarkka analysointi. Järistys on toiseksi voimakkain nykylaittein rekisteröidyistä ja aivan uusinta tekniikkaa käyttävien laitteiden ensimmäinen todella suuri järistys. Aineistoa saatiin kerralla runsaasti ja niiden yhdisteleminen tulee tuottamaan paljon uutta tietoa maapallon rakenteesta, uskovat tutkijat.

Maanjäristyksessä vapautui energiaa yhtä paljon kuin kulutetaan puolessa vuodessa Yhdysvalloissa, maailman ylivoimaisesti eniten energiaa kuluttavassa maassa. Järistys kesti poikkeuksellisen pitkään, liki 10 minuuttia, kun suurikin maanjäristys kestää yleensä joitain kymmeniä sekunteja. Järistyksen keskus ja alkupiste oli Sumatran saaren länsipuolella, meren pohjan alla, mistä merenpohja lähti repeämään pitkin mannerlaattojen saumaa pohjoiseen päin.

Ensimmäisen minuutin aikana pohja repeytyi noin sadan kilometrin pituisella matkalla melko rauhallisesti. Jos se olisi pysähtynyt tähän, järistyksen voimakkuus oli jäänyt noin 7 richteriin. Repeämä jatkui kuitenkin kiihtyvällä nopeudella, noin 3 kilometriä sekunnissa edelleen pohjoiseen neljän minuutin ajan. Siitä eteenpäin repeytymä eteni hieman hidastuneena 2,5 kilometriä sekunnissa vielä kuuden minuutin ajan kunnes se viimein pysähtyi.

Maanjäristys aiheutui tunnetusti siitä, että Intian-Australian mannerlaatta työntyi Euraasian laatan alle. Liukuma tapahtui suhteellisen nopeasti repeämän eteläpäässä ja saumakohdassa merenpohja nousi 5-15 metrin verran. Sen sijaan pohjoisosassa lopullinen merenpohjan siirtymä, suuruudeltaan 7-20 metriä, tapahtui hyvin hitaasti. Se kesti noin puolen tunnin ajan, joten se ei aiheuttanut samanlaista tuhoisaa tsunamiaaltoa kuin järistyksen alku. Silti järistyksessä vapautuneesta energiasta jopa kolmannes tuli tästä loppuosasta ja se nostaa järistyksen voimakkuuden aluksi arvioidusta 9:stä 9,3 richteriin. Voimakkuusasteikko on logaritminen eli yksi richter-yksikkö merkitsee järistysvoimakkuuden kymmenkertaistumista.

Tsunami lähti liikkeelle järistyksen alussa, kun merenpohja neljän kilometrin syvyydessä nousi nousi 5-10 metriä noin minuutissa 100 kilometrin matkalla. Nousu pakotti liikkeelle vettä noin 30 kuutiokilometriä. Jos merenpohjan liike olisi tapahtunut yhtä nopeasti koko valtavan pitkällä 1200 kilometrin repeämäalueella, tsunamiaaltoja olisi syntynyt paljon enemmän. Vain liukuman hitaus pelasti vielä suuremmalta tuholta kuin nyt syntyi. Maapallon merien pinta nousi maanjäristyksen seurauksena 0,1 millimetrillä, mutta myös maapallon pinta kaikkialla on liikkunut noin sentin verran, joskaan sitä ei ilman mittalaitteita pysty huomaamaan. Merenpohjan repeämä ja laattojen liukuma synnytti seismisiä aaltoja, jotka saivat koko maapallon värähtelemään viikkojen ajan.

Sumatran maanjäristys synnytti toisella puolella maapalloa, Alaskassa seismisesti herkällä alueella, Mt. Wrangell-tulivuoren tienoilla pienehköjä järistyksiä. Ne kestivät samat 11 minuuttia kuin Sumatran järistys ja yksittäiset järistykset tapahtuivat 20-30 sekunnin välein. Myös maan pinnalla olevat satelliittipaikannuspisteet liikkuivat kaikkialla maapallolla. GPS-asemat repeämävyöhykkeen itäpuolella liikkuivat länteen ja länsipuolella olleet paikannuspisteet liikkuivat itään koko 1200 kilometrin repeämän matkalla. Liike oli noin 5 metriä.

Maaliskuun lopulla 2005 tapahtui samalla Sumatran merialueella uusi järistys, jossa mannerlaattojen saumakohta repesi tapaninpäivän järistyksen alkupisteestä etelään. Uusi repeämä on noin 400 kilometrin pituinen ja järistys oli voimakkuudeltaan 8,7 eli sekin oli varsin voimakas. Se ei kuitenkaan aiheuttanut likikään samanlaista tuhoa, koska se ei synnyttänyt tsunamiaaltoa. Sumatran alue on mannerlaattojen saumakohdassa ja voimakkaita järistyksiä on tapahtunut siellä varsin usein. Oletettavaa on, että lisää järistyksiä on tulossa. Nykytiedot eivät kuitenkaan riitä niiden ennustamiseen, joten pahimman tuhon aiheuttavan tsunamiaallon havaitseminen ja siitä varoittaminen on ilmeisesti paras varotoimi mitä voidaan tällä hetkellä tehdä.

(Science 20.5.2005, Nature Advance-online-publication 23.5.2005)

Vierailija
patse
Muistaakseni 9.3 ei ole suurin rekisteröity maanjäristyksen voimakkuus, vaan oli 1960-luvun alussa joko Alaskassa tai Chilessa järistys, jonka voimakkuus oli 9.4 Richterin asteikolla. Kuinkas tämän asian kanssa nyt oikein on?

Suurin seismograafein rekisteröity maanjäristys saattoi todellakin olla Chilen suuri vuoden 1960 järistys. Asia on kuitenkin hieman epävarma johtuen rekisteröintipisteiden vähäisyydestä ja siitä, että tuollon olivat vielä käytössä Richterin (ML) asteikon jatkoasteikot (MS ja MB).

Richterin asteikko ei ole ollut enää käytössä sitten 1980 luvun alkuvuosien vaan nykyisin käytetään Kanamorin ns. momenttimagnitudiasteikoa (MW). Tämä on säädetty siten, että se on suunnilleen yhtäpitävä Richterin MS asteikon kanssa magnitudiin 8-8,5 saakka ja Richterin MB kanssa magnituudin 6 saakka. Noiden magnitudien jälkeenhän Richterin asteikot saturoituvat. Chilen järistys oli tuolla vanhalla MS asteikolla luokkaa 8.5 ja myöhemmin se on muutettu momenttimagnituudiasteikon arvoksi 9.5.

Uusimmat

Suosituimmat