Iho "kananlihalle" kun kuuntelee suosikkimusiikkia

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Minulla ainakin usein tapahtuu tällainen reaktio. Miksi?

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Justiinsa samaa mietin tänään!

Jotenkin ymmärrän, että kaunis musiikki vaikuttaa suoraan tunteisiin ja alkaa vaikka itkettää, mutta miksi ihokarvat nousevat aivan pörrölleen.

Inessa Galanten levyn ensikuuntelu pisti autonomisen hermoston sekaisin??

Mummo
angorakissana

Vierailija
Ihminen
Minulla ainakin usein tapahtuu tällainen reaktio. Miksi?

Elimistössä vapautuu dopamiinia ja sen sukuisia aineita kun tulee sopivia elämyksiä,jotka vaikuttavat tiettyihin reseptoreihin,saavat aikaan kylmät väreet ja hyvän fiiliksen.

Vierailija

MUSIIKKI FYSIOLOGISENA ILMIÖNÄ

Biokemiallisen teorian mukaan musiikki vaikuttaa ihmisen aivojen kuorikerroksen ja autonomisen hermoston välityksellä. Aivojen tähän tehtävään erikoistuneet solut ottavat vastaan äänisignaalit sisäkorvassa jossa ääni muuttuu sähköimpulsseiksi. Arvellaan, että nuo signaalit tulkitaan ensin aivokuoressa ja sen jälkeen sen alla olevassa aivokudoksessa. Tämän jälkeen signaalit johtuvat ns. Limbisestä järjestelmästä autonomiseen hermostoon ja sitä kautta koko elimistöön, jonka jälkeen joko sympaattinen tai parasympaattinen hermojärjestelmä aktivoituu.( Vartiovaara 1996, 251.)

Lihakset ja sisäelimet reagoivat helposti ääneen, jonka taajuus on sama kuin niiden kudosten resonanssitaajuus. Eli kun ihmisen kehoon kohdistetaan musiikkia alkavat hänen aivonsa toimia ja värähdellä.

Tämän seurauksena myös solut alkavat värähdellä aiheuttaen fysiologisia muutoksia ihmisessä. Esimerkiksi solukalvot reagoivat akustiseen ja elektromangneettiseen värähtelyyn sekä kemialliseen ja mekaaniseen stimulaatioon. Solukalvojen resonanssitilat muuttavat solukalvojen läpäisyominaisuuksia ja avaavat ionikanavia. Tämä mahdollistaa ja helpottaa solujen aineenvaihduntaan osallistuvien 3000 entsyymin kulkua elimistössä.

Musiikki vaikuttaa keskushermostosysteemin prosessointiin, hermostoon, hengitykseen, pulssiin lihasjännitykseen ja rentoutuneisuuteen. Musiikin sanotaan vaikuttavan myös hormoonitoimintaan, poistaen stressihormoonia! Musiikkia käytetäänkin yleisesti stressioireiden lievittämiseen. Erään kyselyn mukaan yli 75% amerikkalaiseen tutkimukseen osallistuneista kertoi musiikinkuuntekun olevan tavallisin tapa purkaa paineita. ( Vartiovaara 1996, 248.) Aivosähköaaltoja tutkimalla ja mittaamalla ollaan saatu selville, että sydämen toiminnassa, ilmenee muutoksia musiikin luonteen mukaan. Eri rytmitaajuudet liittyvät tietyille tietoisuuden ja tajunnan tasoille sekä mielentilaan.

Musiikkielämyksestä aiheutuva mielihyvä perustuu fyysiseen aktivoitumiseen, kemiallisten yhdisteiden syntymiseen aivoissa. Näitä yhdisteitä sanotaan endorfiineiksi.
Musiikki vähentää myös kivun tunnetta, ihmisen tietoisuuden keskittyessä musiikkiin kiputuntemuksen sijasta. Esimerkiksi sairaaloissa ja leikkaussaleissa on käytetty musiikkia ahdistuksen ja pelon vähentäjänä. Kipuaistimuksen vähenemistä voidaan selittää musiikista aiheutuvien endorfiinien määrän lisääntymisellä. Tällöin mielihyvän tunne kasvaa ja kivun tunne vähenee. Lisäksi musiikilla voidaan vaikuttaa immuniteettisysteemeihin.

MUSIIKIN VAIKUTUS IHMISEN MIELEEN

Valitsen Felix Smetanan Moldaun. Huilujen laulu tarttuu hengitykseeni ja viulujen itku ajatuksiini. Sellot kuin maailman turvallisin syli kelluttavat aaltojen päällä. On niin turvallista, vaikka en voi valita suuntaa. En voi rantautua, mennä vasemmalla tai oikealle, sukeltaa tai nousta vapaasti tuuleen. Antaudun ja vitaalitoimintoni sulautuvat musiikin kanssa yhdeksi virraksi. Nyt olen mukana suuressa kauniissa seikkailussa, ikäänkuin ajattomassa unessa. Tunnelma enteilee rauhallisempaa suistoa. Rentoudun. Auringon kirkas valo julistaa elämän ihanuutta ja matka jatkuu... Miten jouduin tänne toiseen ulottuvuuteen, aaltojen ja pyörteiden keskelle kotoiselta sohvaltani? Miksi koen voimakkaita tunteita musiikin aikana?

Musiikki herättää mielikuvia. Kuitenkaan musiikin kuuntelemisen herättämät mielikuvat eivät johdu musiikista, vaan ne tulevat ihmisestä itsestään. Kuulija voi sijoittaa musiikkiin omia henkilökohtaisia merkityskokonaisuuksia ja löytää siitä omia tunteitaan.

POHDINTAA

Olemme tarkastelleet ja pohtineet musiikillisen kokemuksen neurofysiologista perustaa sekä kehityspsykologian kannalta yksilöä musiikin emotionaalisten merkitysten antajana. Musiikkiterapiassa vaikuttavat yksilön persoonalliset piirteet ja elämänhistoria, jotka on otettava huomioon prosessissa valittaessa menetelmiä ja asiakkaalle sopivaa musiikkia. Kaikilla tasoilla musiikin vaikutusta ei ole mahdollista ennustaa edeltäkäsin. Musiikki koetaan monitasoisesti ja yksinkertainenkin musiikki on monimutkaista, kun sen elementtejä tarkastellaan. Melodia, harmonia, rytmi ja dynamiikka vaikuttavat toisiinsa niin että esimerkiksi sama rytmi tuntuu erilaiselta hitaan ja nopean melodian jälkeen. Tilannetekijät ja ympäristötekijät vaikuttavat jokaisen musiikilliseen kokemukseen.

Musiikin, tai minkä tahansa ilmiön kokeminen on niin kokonaisvaltaista, että on miltei mahdotonta edes yrittää selvittää, saatika selittää, koko prosessia. Olemme yrittäneet valottaa joitakin musiikin kokemiseen liittyviä seikkoja ja näkökulmia esimerkiksi vitaaliaffektiteorian kautta, koska mielestämme se selittää hyvin musiikin kokemisen kokonaisvaltaisuutta ja moniulotteisuutta.

Musiikki vaikuttaa ihmiseen sekä fyysisesti että psyykkisesti. Musiikki vaikuttaa aivojen limbiseen keskukseen, joka säätelee ihmisen muistia ja tunne-elämää. Voidaankin siis pohtia, aiheuttavatko musiikin herättämät tunnetilat ihmisessä fysiologisia reaktioita vai päinvastoin? Vai onko jako niin yksiselitteinen? Tämä taitaa olla yksi ikuisuuskysymyksistä, joka helppo ratkaista kuin kysymys siitä, oliko muna ennen kanaa vai toisinpäin? ? Voidaan myös pohtia sitä, miksi reagoimme musiikkiin tunteenomaisesti?

http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/vaka/ ... kehitys.ht

Vierailija

Wau, mielenkiintoista... Juuri tuota pohdin usein, että saako aivoissa tapahtuvat eri toiminnat aikaan tunteet vai toisinpäin. Ja miten on yleensäkin mahdollista että ulkoiset ärsykkeet vaikuttavat siihen mitä aivoissa tapahtuu.
Tuokin oli mielenkiintoista että musiikki muuttuu korvassa sähköimpulsseiksi. Mutta entä miten se mitä nähdään voi vaikuttaa aivotoimintaan, kun näköaistimuksiin ei kai liity sähkövärähtelyjä?

Itse tunnen toisinaan voimakkaiden tunnekokemuksien yhteydessä ruumiillista kipua. Myös myönteisten tunteiden tai jonkinlaisen liikutuksen yhteydessä. Kuten tietysti myös musiikin...

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Verity

Tuokin oli mielenkiintoista että musiikki muuttuu korvassa sähköimpulsseiksi. Mutta entä miten se mitä nähdään voi vaikuttaa aivotoimintaan, kun näköaistimuksiin ei kai liity sähkövärähtelyjä?

Tietenkin liittyy. Kaikki, siis kaikki aistimukset ja muut tuntemukset kulkevat sähköisinä impulsseina hermostossa ja aivoissakin.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Pokasaha
Seuraa 
Viestejä1462
Liittynyt16.3.2005

Esimerkiksi Richard Wagnerin musiikki oopperateoksessa Lentävä Hollantilainen saa ihokarvat pörhölleen ja kylmät väreet kulkevat pitkin selkäpiitä.
Olen huomannut että musiikin ei tarvitse olla mitenkään pelottavaa kun se aiheuttaa ko. tuntemuksia, kaunis rakkauslaulu aikaansaa myös samanlaisia väristyksiä, itse pidän juuri tällaisesta ihokarvoja nostattavasta musiikista.

Musiikki on mitä parhainta terapiaa sekä ajanvietettä ja sitä kannatta kaikkien harrastaa, jos mielesi on maassa niin alapa vihellellä, lauleskella tai hyräillä ja pian huomaat mielialasi kummasti kohonneen.
Itse olen harrastanut 23 vuotta mieskuorolaulua ja olen onnitellut itseäni siitä että tulin liittyneeksi tähän hienoon harrastukseen, suosittelenkin siis kaikille foorumin henkilöille liittymistä kuorolaulajiin.

Kansakunta joka kieltää historiansa, häviää maailmankartalta.
Pokasaha

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4701
Liittynyt26.3.2005

Kaksi asiaa saa meikäläisen "kananlihalle". Ne ovat Sibelius ja sauna.

Tehkääpä seuraava saunakoe. Suoraan löylyyn ilman mitään suihkuja ja kasteluja. Ja sitten vastoin kaikkia saunomisohjeita heitetään löylyä nopeassa tahdissa niin paljon kuin sielu sietää. Nojaus taaksepäin ja pieni hively käsien ja olkapäiden yli. Jos uskoisin paratiisiin, voisin kuvitella siellä olevan tuon tunteen tapaista.

Sibeliuksessa löytyy kananlihatapauksia lukemattomia. Yksi esim vitosen mahtava loppu.

Vierailija

Jos bassojytkytys on tarpeeksi kovaäänistä, sydämen syke voi mennä synkroniin sen kanssa. Nykyisin ihoni nousee harvoin kananlihalle musiikkia kuunneltaessa, mutta Once Upon A Time In The West musiikkeineen (Ennio Morricone) saa minut vieläkin laskemaan housuihini.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Kiitti vaan, md... nyt mulla soi Moldau päässä eikä se taaskaan lähde kuin kulumalla. Pitää kuunnella jotain toista päänsisäisen jukeboxin tarttuvinta piisiä...*

Muilla vastaavia ongelmia?

*Ei vaineskaan, nätti kappale se on, mutta jumittuu kuin pikaliima...

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija
nm
Ihminen
Minulla ainakin usein tapahtuu tällainen reaktio. Miksi?



Elimistössä vapautuu dopamiinia ja sen sukuisia aineita kun tulee sopivia elämyksiä,jotka vaikuttavat tiettyihin reseptoreihin,saavat aikaan kylmät väreet ja hyvän fiiliksen.

Hehe! Nuo on kyllä aina yhtä hauskoja nuo neurologiset selonteot. Vähän kuin tiedemaailman versio small-talkista.

Vierailija

Nuo kylmät väreet ovat niin tuttuja, että olen nimennyt ne musiikkia kuunneltaessa: Korvaorgasmiksi.

On kerrassaan hienoa miten musiikki voi vaikuttaa ihmisiin. Monet ovat myös ihmetelleet hevimusiikkia ja niitä kuuntelevia ihmisiä. Hevi on usein kovin agressiivista materiaalia ja monet ennakkoluulottomat ihmiset ovat ihmetelleen kuinka kyseistä musiikkia kuuntelevat ovat kuitenkin keskitasoa rauhallisempaa väestöä.

Selitystä on haettu siitäkin, että hevimusiikki on väylä, johon "hevarit" purkavat agressioitaan (joita kaikilla ihmisillä luonnostaan kertyy) itse musiikkiin. He heiluttavat päätään, moshaavat ja takovat nyrkkiä ilmaan kotona ja keikoilla. Sen jälkeen olo on rento, tyyni ja rauhallinen. On monia sisäänvetäytyneitä ihmisiä, joille agressiivinen musiikki on ainut vapauttava keino päästää paineita ulos. Hevimusiikki on siis yleisen käsityksen vastaisesti jopa estänyt useita itsemurhia ja muihin ihmisiin kohdistuneita rikoksia.

\,,/

Vierailija

Sanoitukset ne muakin liikuttaa, en vielä tänä päivänäkään pysty kuuntelemaan Sinatran My Way:tä itkemättä.. Ja nyt ei puhuta muutamasta poskella kimaltelevasta kyyneleestä vaan vähintään kolmesta läpimäräksi kastuvasta nenäliinasta.

On se kumma toi musiikin vaikutus.

Vierailija

Jussi Ry: Hehe! Nuo on kyllä aina yhtä hauskoja nuo neurologiset selonteot. Vähän kuin tiedemaailman versio small-talkista.

>qaz: Tuskin vastaat, mutta heitän silti ilmaan kysymyksen ... miten sinä selität ko. ilmiön?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat