Lapin tulvat

Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Nyt son sitte tulvahuippuki ohitettu, Ounasjoen varrella Kittilässä.
Oli se pahimmillaan surkea näky. Melkein puolet Kirkonkylästä oli veen vallassa. Sotilaita oli ku oikeassa sovassa . Palokuntalaisia ja muita vapaaehtoisia oli satamäärin töissä, taistelemassa tulvaa vastaan.
Sotapoliisit ohjailthin liikennettä, että maansiirtoautot päästhin vaphasti
liikkumhan. Palokuntalaisia oli Muoniosta ja Äkäslompolosta ainaki, saattopa
niitä olla muualtaki. (80% Ounasjokivarren lomamökeistä kärsi eriastheisista vahingoista. Sirkassaki Levin liepheillä vahingot ovat suuret.
Miljoonien arvoisia loistolukaaleita ( lomaasuntoja) oli veen vallassa.
Sirkan kylän ja Hossan kylän väli oli ko Tsunamin jäljiltä.
Levijärven rantamethin noussu vesi tuskin paikoin oli näkyvissä.
Siellä kellu tyroxia, purkkia ,purnukkaa, lankkua ,panelia, hirsiä, eristevillaa elikkä kaikkea mahollista paksuna kerroksena.
Mithän se tuonki aluvhen siivous tullee maksamhan ?
Soli se Kittilän väärti käyny moottorivenhellä ajelemassa joella.
Soli Ounasjoki ollu paikoin jopa 10kilometria leveänä.
Se sano tuolla näky Paartoselkä tulvan takkaa 5 kilometrin päässä,ja
ku päätä käänsi toishalle se näky yli 5 kilometrin päässä Pahkavaara.
Väli oli tulvan alla, ainaki osittain, muutama korkeampi kumpare oli kuivilla. Yhessäki kummussa oli hirviriepu seisonu polvia myöjen veessä.
Eipä ollu alkanu sitä häirittemhän, turhan pitkä olis raukalla ollu uimamatka eessä.
Vahinkoja ei ole ees ehitty arvioimhan, miljooniin euroihin ne kuitenki nousevat, ehkä jopa kymmeniin miljooniin euroihin.

Niin sitä se mie vain, että osuushan son luonnollaki tulvhin.
Mutta ihmisenkhän osuuttakhan ei pitäs unehuttaa.
Son ihminen hakannu mettät paljhaiksi täältä, ja sekhän se ei ole riittäny non vielä ojitettu. Mieku kävin tässä eilen, kattelemassa Kittilä tuhoja
mie panin merkille sen ,että se kuusikoissa oli vieläki lunta.
Ku taasen hakatuilta aukoilta soli kokonhan sulannu ,niin taimikoista kans
niitäkö ei mettä ennää varjostakhan.
Seku on sitte vielä melkhein jokhainen jänkkä ja aapa ojitettu,niin
ettäkö lumiko sullaa son Ounasjoessa että vilahtaa.
Ennää vesi ei kerkeä immeytyä maahan.
Enne soli jänkät ja vuomat vesillä pitkälle keshän saakka, ne keräthin
vettä ithensä ,ja hiljallens sitä kesänmithan päästethin virtaamhan
jokhin ja oihin. Soli se tulvahuippuku matalampi.
Sitte soli vanhan aikhan semmonenki ilmiö täällä ,että oli kaks tulvahuippua. Ensmäinen aiheutu lumen sullaamisesta, toinen siitä ku routa sulas maasta ja silloin pääsi vuomilta vesi vasta laskemhan.
Nykkö kattoo son niillä vuomilla hyvin vähän vettä jokka ne ei suorhan ole tulvan vaikutuksen piirissä. Son ojituksista johtuen päässy veet
niiltä virtaamhan jokhin. Mutta vaikka tämän nyt pitäs kaikkien ymmärtää, niin tuskimpa se mithän toimenpitheitä aiheuttaa.
Seku on nykymettänhoijjon niin pirun vaikea myöntää ,että son tullu tehtyä joitaki virheitäki. Virhet kiellethän ja jos sattuu lumisempi talvi ku nyt oli, ja kevät myöhästyy, varjele mihin se tulva saattaaki yltää ?
Niin että virheitä ei myönnetä tehtyn, puhumattakhan siittä että niitä alettas korjaamhan. Elikkä niitä kaivettuja kanavia tukkimhan.
Nykkö oli kaikeksi onneksi suhteellisen normaaliluminen talvi.
Entäpä jos lunta oliski ollu 20 enempi ?
Tai jos lunta olis ollu yhtäpaljoku vuonna 94 vai oliko se 95.
Solis koko Kittilä hukkunu, ja muukki Ounasjokivarren kylät.
Solis yks homma joka se kannattis tarkhan harkita.
Elikkä vanhat uittotammet Ounasjoen sivujoissa.
Tammeku kunnostettas, niin niitten avulla tulvaa voitas säännöstellä ainaki jonkuverran. Mutta saapa nähhä ottethanko tuoki ehotus
kuulevhin korvhin , eppäilen.
Niitähän niitä vanhoja uittotammia purethin menheinävuosina, makamas
jokimaisemien entisöinnin nimissä.
Voi piruko tuotaki asijaa kattoo, siittäki son järkiriepu ollu kaukana.
niinko monesta muustaki nykyihmisen touhuista, son järjellinen
toiminta vishin kiellettyä kokonhan.

Sivut

Kommentit (32)

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

No niitä sanothan uittotammiksi, patojapa juuri ,joilla keräthin pienten
sivujokien varsiin sopiviin paikkoihin vesivarastoja uittoa varten.
Nimenomaan juuri näillä pienillä sivujoilla tapahtuvia uittoja varten.
Kun uitto alkoi joilla, ja jos vesi laski liian nopeasti ja uitto vaikeutui aukaistiin näitä tammia ja laskettiin jokiin huomattavia määriä vettä, jolloin
puut taasen uivat pääjokiin. Näitä tammia oli kaikkien Ounasjokeen laskevien sivujokien varressa ,joissakin jopa useitakin.
Myöskin muitten lapin pikkujokien varsilla näitä tammia oli runsaasti.
Vähävetisen Kujerijoen uittokin olisi ollut mahotonta ilman tällaisia tammia.
Kujerijoki laskee muuten rajajokhen elikkä väylhän.
Siinäkin on puuta aikoinhan uitettu huomattaviaki määriä.
Mien se pitäsin mahollisena ,että jos nämä tammet olis ollu kunnossa ja niitä olis käytetty, olis Ounajoellaki saatu tulvahuippua metrin tai jopa parikin alennettua. Solis säästyny ihmisille ja yhteiskunnalle pitkä penni.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Aslak puhuu asiaa.

Pienistä puroistahan se isokin virta syntyy. Ja jos noita sivujokia hieman säännnösteltäisiin, niin saataisiin puskuria tulvan varalle. Lopputuloksena olisi paljon paikallisia pieniä tulvia, jotka eivät luontoa lyhytaikaisuutensa vuoksi paljoa hetkauttaisi.

Ja mikä ehkä tärkeintä, niin pikkujokien tilannetta seuraamalla olisi helppoa ennustaa tulevaa tilannetta.

Nythän viranomaisen joutuivat aika noloon tilanteeseen, kun tulva näin rajusti yllätti, vaikka ongelma olikin tiedostettu aiemmin ja jopa tulvavalleja oli lupailtu.

Vierailija

Itse asiasta, saati sen korjaamisesta ei stadilainen ymmärrä mitään. Usein olen kuitenkin miettinyt, että miten paljon turpeennosto on lisännyt tulvia, siis soiden kuivatamisen lisäksi.

Suothan olivat valtava paisuntakammio noille tulville ennen. Kuinka mittavaa turpennosto on Suomessa?

Mummo
stadissa viisaita ollaan, kun landella tulvii

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Niin Mummo hyvä Kunnioitan ihmisiä jotka myöntävät olevansa
Stadilaisia, jokka se ei mejän ongelmista paljoa tiijjä.
Na onkhan se kuitenki niin että, , olet ensmäinen Stadilainen joka
tuon tietämättömyyven myöntää ??
Mie en tuosta turpeen nostosta paljoa tiijjä, sitäku ei täällä juurikhan harrasteta, onkhan se lähin turvehomma Teuravuomalla ?
Son Kolarin lähellä, semoosen muutaman kymmenen poronkuseman päässä.
Eipä ole tullu käytyä kattomassa.
Mutta mettätalous on ojittanut niitä vuomia ja rämheitä,ja jos minkälaisia korpia tuhansia ja taasen tuhansia hehtaareja. Sitä saapi sanoa että jokhainen maapläntti, joka on ollu kosteaa on jollaki lailla ojituksien
vaikutuksien alhainen. Elikkä juuri ne maat jokka se ennen toimithin tulvan tassaajina.

Vierailija

Ohviksi menee, mutta meniköön!

Ettei Aslakista nyt pilkahtanut pieni rasisti esiin?

Hesalaiset ja stadilaiset ovat kaski eri kansaa. hesalaiset ovat niitä, jotka pako edessä joutuivat muuttamaan Helsinkiin, mutta eivät ikinä oppineet kaupunkilaisille tavoille.

He eivät tervehdi rapussa eivätkä tutustu naapureihinsa. He luulevat ihmisten olevan koppavia, kun nämä eivät katso vastaantulijaa silmiin ja rupeavat itsekin koppaviksi.

Heistä lihatiskillä jutteleminen on urkkimista ja kaikki naapurista kuuluvat äänet panevat hamuamaan kirvestä, jolle ei kaupunkiympäristössä muuta virkaa olekaan.

He kaipaavat epätoivoisesti kotikulmilleen, mutta ylpeyttään eivät kehtaa sitä näyttää, vaan panevat parhaimmat päälle ja puhuvat kummallisesti, kun kesälomilla käyvät kotiseudulla itseään kehumassa.

Hesalainen menee ratikalla assalle.Stadilainen spåralla Steissille.

Mummo on stadilaisten katoavaa alkuperäiskansaa, harvinaisempi kuin koltta. Esivanhemmat molemmilta puolilta asuivat tällä niemellä jo kauan ennen Oolannin sotaa.

Stadilaisen esivanhemmat olivat kaupunkien pieniä ihmisiä. Palveluskuntaa, pikkukauppiaita ja käsityöläisiä. Mahtiporvareiden jälkeläiset muuttivat jo ajat sitten kantanoihinsa tai vähintään Kauniaisiin.

Stadilainen ei kuvittelekaan ymmärtävänsä muun Suomen oloja. Hän ei kaipaa maalle. Ihanimmillaan Helsinki on juhannuksena, kun kaikki hesalaiset ovat mökeillään.

Kuten muutkin alkuperäiskansat, stadilainen tuntee haikeaa surua nähdessään elämänmuotonsa tulleen tuhonsa kynnykselle. Kantakauopungin ovat hesalaiset valloittaneet jo ajat sitten, mutta noiden paljon parjattujen betonilähiöiden loukoissa meitä vielä piileskelee. Hissun kissun opetamme jälkeläisillemme ikimuistoisia kaupunkilaistapoja ja vaalimme niitä salassa hesalaisilta.

Muiden alkuperäiskansojen oikeus nostalgiaan ja omiin symboleihin jo myönnetään, meitä saa yleiseti pilkata. Arvo Turtiaisen runot ja jotkut Malmstenin laulut valtaeliitti on ottanut omikseen, muuten meidät on jätetty hiljalleen ja kituen häviämään.

Mummo
Starbu, ööga vodassa

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

No nythän se paljastu. Ei kukhan tiiä mitenkä ne asiat oikeasthan ovat
toisessa päässä suomea.
Antheksi Mummo mistä rievatusta mie tuonki olsin tienny ?
Olen mie kävässy jonkukerran siellä pääkaupungissaki.
Mullaku on tuttuja siellä. Rautatieasemalta mie menin Bussilla
sinne onko se nyt Tapiola? Pirustako mie sen osothen löytäsin ?
Kaivoin taskusta lapun ja lujin monhen kerthan sen kavun nimen.
Kävelin ympärhinsä ,ei sennimistä katua näkyny.
Ilimansuunnakki ne näytti olevan päin sitä itteihäns.
Na siinä mie olin ko orpo piru väärässä helvetissä.
No eipä hätä tämän näkönen, hyppäsin taxhin.
Näytin saföörille sitä osotelappua.
Se vilkasi ja nauro, hyppää autosta.Jo vain mie mietin ,mitä pirua se nyt.
Enkö mie maka kyytiläiseksi kelpaa ?
Näytin sille ,että ei se Aslakki kerjuureissulla ole, satasia oli nippu lompsassa. Ei se riethan säföörikö nauro vain.
Sitte se sai viimen sanottua, kattoppa mitä se lukkee tuossa talon seinässä ?No perkele siinähän se katu oliki, ja talon numeroki oli ihan oikea, enhän mie ollu osannu niitä kavunnimiä niin korkealta ees kattoakhan. Na hävetti se vähän ,eikä se taxikuski ees rahhaa huolinu.
Niin että mitä met oikhein opimma ?
Aslakki se silläkertaa ainaki oppi, että vaikka mie en kairoissa ole koskhan eksyny, sitä rietas oli kaupungissa ihan sevoin.
Tuonko sitä sitte laajentaa,niin son semmonen asija ainaki minun mielestä, että killa ne paikalliset oman aluvhensa aina parhaiten tuntevat.
Niin met täällä Lapissa ku te Stadilaiset siellä Stadissa.
Turhan son teän tulla meitä neuvomhan , ja meän teitä.
Na ku vain laajemminki tuo tajuttas.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Hyvä keskustelunavaus, hyviä huomioita.

Ja koska tällaisen tulvasotkun maksavat pääasiassa siitä kärsivät itse, eivätkä ongelmasta vastuussaolevat, ei näin syntyneitä kuluja kirjata nykyisestä metsätaloudesta aiheutuviin kustannuksiin, vaan pikemminkin ne ovat omiaan kohottamaan kansantaloutta, koska ihmisten täytyy ostaa kaikki levytavara, parketit ja eristeet yms. ja kohentaa kauppiaan kukkaroa.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Nyt se sitte on tullu seki asia julki, tuskin nuista tulvista mitään
korvauksija tullee herumhan. Ja jos jotaki maksethanki ,se koskee asuinrakennuksille tulheita vahinkoja.
Lomamökkeille tulheita vahinkoja tuskin korvaa kukhan.
Tiestöt tietenki jouvuthan käymhän läpi ja tarkastamhan, miten son
niille käyny.Olise muuten parhaimmillans Ounas melkonen näky.
Joessa huilas myötävirthan, venheistä kaikenmaailman rakennusjätheshen
saakka kaikkea mahollista. Polttopuista kokonaishin heinälathoin saakka.
On se varmasti melkonen siivo , Ounasjokivarressa. Pensikot tyroxia täynnä
ja kaikkea rojua. Ei niitä pysty kukhan siivoamhan, sinne ne maatuvat
jokitörmille ja pajupensikhoin. Paljohan sitä roinaa tullee ihan merellekki
asti, tyroxit hajoavat murusiksi koskissa, ja voimalaitosten myllyissä.
Osa rojusta painuu pohjhan. Osan tietenki jokivartiset kokoavat talten ,mitä saavat kiinni. Niinko venhet ja isommat lauat ja lankut.
Saattaapa se johonki pensikhon jäähä kiinni huomattaviaki määriä, valmhiksi tehtyjä polttopuitaki. Aina se joku niistäki ittellens osan saapi talthen.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Aweb
Ja koska tällaisen tulvasotkun maksavat pääasiassa siitä kärsivät itse, eivätkä ongelmasta vastuussaolevat, ei näin syntyneitä kuluja kirjata nykyisestä metsätaloudesta aiheutuviin kustannuksiin, vaan pikemminkin ne ovat omiaan kohottamaan kansantaloutta, koska ihmisten täytyy ostaa kaikki levytavara, parketit ja eristeet yms. ja kohentaa kauppiaan kukkaroa.

Väitätkö nyt, että tulvan olisi aiheuttanut metsätalous? Jos niin, niin perusteluja kaivataan!

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Volitans
Haitaako jos mie vastaan Awbin eestä ?

se mettätalouskhan ihan syytön syvänkäpynen tulvhin ole.>
Mettätalouven nimissä sitä on hakattu aukeita, jopa riethan laajojaki,ne
on suurimmaksi osaksi ojitettu kans. Kosteita maita niinkuin korpia on hakattu sieläksi ja ojitettu, tämmösiä maita on kans yritetty kuivattaa.
Sitä on mahotonta arvijoijja kuinka iso prosentti Lapin pintaalasta on ojitettu.
Mutta se on kuitenki selvillä ,sitä on ja paljon. Lisäksi ojitus vaikuttaa ympäristhönsä huomattavasti laajemmalle ,kuin vain ojitetuille aluvheille.
Mie kävin Kittilässä sillon sen pahimman tulvan aikhoin.
Meno ja tulomatkalla mie panin merkille ,että hakkamattomissa kuusikko mettissä oli lunta maassa, jopa melkhein saapasvarren mitta.
Ku taasen hakatut aluvhet oli jo sulanhet. Son selvää ku ei ennää olekhan mettää varjostamassa, satheilta ja auringoltakhan.
Luonnon ossuutta tulvhan ei kukhan ees pyri kiistämhän.
Mutta ihminen son toimillans aiheuttanu ,että:
1 Hakatuilta aukeilta ja taimistoista lumi sulaa nopeammin, kuin hakkaamattomista mettistä.
2 Soita ojittamalla on ihminen aiheuttanu myös sen, että suot ei ennää toimikhan vesivarastoina, jokka tassaisivat tulvahuippuja.Vaan heti lumen sulattua sulaamisvedet pääsee täysin esteettä virtaamaan pääjokiin, kuten nyt Ounasjokeen.
3 Alavia kosteita mettämaita on myöskin ojitettu, näittenkin
sulaamisvedet pääsevät täysin esteettä virtaamaan jokiin.
4 myöskin kuivia maita on ojitettu( aurattu )joten enää nykyisin maa
ei ehdi entisessä määrin imeä vettä itseensä.

Ei kait miljoonia kilometrejä yhteispituudeltaan, olevia metsäojia ole kaivettu muutenkuin metsätalouden nimissä ?
Ei kait ties määräänsä kuivatettuja rämemetsiä, ole kuivatettu muuten kuin metsätalouden nimissä ?
Samoin kuvatettuja soita?
Ei kait aukkohakkuauivheita ole aurattu muussa merkityksessä kuin metsätalous ?
Ei kait kaikki näiltä aluvheilta vesistöihin kaivetut valtavat kuivatusojat ole kaivettu, muussa mielessä kuin metsätalouden edistämiseksi?
Ohoijaa, luettelontapasta vois jatkaa, mutta olkhon.
Mieku luulin ,että jokhainen ihminen käsittäs mitä kaikkea sitä
mettätalous on tehnyt" tulvien edistämiseksi."
Mutta näköjhäns on niitä vielä tietämättömiäki.
Siinäkhän mielessä tämä keskustelu ei ole hukhan mennyt .
Kyselkää vain lissää, mie killa vastaan parhan kykyni mukhan.
Mutta ennenkaikkea ajatelkaa myöskin omilla aivoillanne, ees
niillä kuuluisilla pikkuaivoilla. Ei se ajattelu ole kiellettyä, eikä se paljon maksa.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Volitans

Onko näissä Aslakin viesteissä jotain, mitä et ymmärrä? Selvää asiaahan niissä on.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat