Kaavan E=mc^2 analyysiä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Valon nopeuskin matkaa ajassa, ja yksiköissä vaikka m/s. Kaavan osoittajatulossa vaikutus on neliövaikutus. Valon nopeus ja yleensä nopeussu vaikuttaa neliöpintana.

Voisi näyttää, kuin vaikuttavat pinnat olisvat neliöitä, piitä emme näe.
Vaan myös aika jakajassa on neliönä. Eli valon nopeuden neliö aivan hyvin voi sisältätä tekijän pii/pii. Ja siten pinta voi aivan hyvin olla pyöreä täplä eli piste. Ja samoin ydinhiukkasen muodostavat hiukkaset.

Tulon jaettava on muodoltaan kuutio. Kun siis valon matkasta seuraa neliö, massa kaavassa on pituustekijä. Otetaanpa tähän yhteyteen
Planckin vaikutuskvantti, lasemani massa 7.36*10^-48 g. Se siis tuele kaavaan pituusominaisuutena. Ja niitä frekvenssin mukaisesti säteessä monta peräkkäin. Toisaalta massa kokonaisuutena yleensä on kuutioarvo. Valorintamassa säteitä on neliöpintana monta. Ja täten käsiteltävä kaavamme voi tarkoittaa sekä yhden fotonisäteen valottumissäteen energiaa että koko fotonirintamaa. Kaava voidaan tietysti erityistää.

Lausekkeen jaettava on siis kuutio. Jakaja on neliö. Kokonaisuutena lauseke on ensimmäisen asteen eli ykköspotenssin. Jaettava ilmaisee kolme ajassa ilmenevää ulottuvuutta. Aika on neljäs ulottuvuus. Sillä samalla on omainaisuus pelkistää kolme ulottuvuutta yhdeksi energia- ulottuvuudeksi. Vrt. toteamuksemme: aine ilmenee liikkeenään.

Jaettava yksinään johtaisi ajatukseen samaistaa aine ja energia, että aine olisi energian muoto. Vaan ottakaapa siis huomioon ajan neliö jakajana.
Aine ilmenee liikkeenään, ja liikevoima eli energia onkin sen ominaisuus.

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

Aineen massa-arvo kaksinkertaistuu nollanopeudesta valon nopeuteen, ainakin meidän materiaalistien mukaan. Jos edelleä esitetysti massa käsitetään energiakaavasa pituustelkijäkis, sehän tarkoittaa sitä, että AINE VENYY nopeuden kasvaessa. Venyvien säikeiden tapaista siis.

Venymiskykyoisestä aineesta seuraa joustavuus myös ydinhiukkasten ja elektronein eli sähkäin aineessa.Aine myös koko ajan värisee, mitä sanomme lämmöksi. Joustavan aineen pienet osapalat ovat myös tiiviisti tarttuneet toisinsa, sitä sanotaan sidoasvoimaksi. Ja ne pitävät lujasti sisässään myös gammafotonit eli ydinenergian.

Joustavan säiepalan samalla kovapääominaisuus. Kovapään iskiessä pää edellä atomiaineeseen sen liiikevoima sirtyy tähän aineeseen.

Sen sijaan vetovoima aiheuttaa kuin alipainereaktion tulosuuntaansa.
Ja kun vetovoiman hiukkanen jaktaa matkaa, se ei luovuttanut energiaa, vaan sai jopa lisää viritykseensä. Siten vetovoima jollakin etäisyydellä on suorassa suhteessa massaan.

Harvajaksoisessa eli sm- säteilyssä oikeastaan havaitsemme samaa ydinhiukkasessa. Törmäys kuitenkin pukkaa elektronivarausta. Kun jakson tiheys kasvaa, atomi ei ennätä palautua sm- vaiktukseen, vaan energia muuttuu lämmöksi.

Vierailija

Varsinkin vako/Koshin jo vanhalla palstalla sitkeästi puolustama väittämä, että aine ei voisi saavuttaa valon nopeutta. - Mikähän sitten muka? -
Valon nopetuta vartren kuitenkin aine on jo soveliiaassa muodossa, yksilöpienhiukkasina. Valon nopeuden kynnyksen ne saavuttavat jähemettyen, kiteytyen vaoin valon nopeuteen. Mitään muuta ei siinä tilassa tapahdu, mitään muuta energiaa eli liikevoimaa ei ole. Kaikki energia tulee äärimmilleeen käytetyksi valon nopeuteen. Tässä teillä vakio/Kosh ja kaverit on väärinkäsitys. Ei kihdytys valon nopeuteen vaadi ääretöntä energiaa, vaan kaiken energian käyttämistä äärimmilleen.

Vierailija

Kun siis kaikki energia käyetään äärimmilleen, se merkitsisi, että atomiaineesta sekä käytettäisin värinä että lämpö että katoaisi myös sidosvoima. Eli siis ydinhiukkaset ja elektronit hajoaisivat, atomitilan hiukaset jmuuuitisvat fotoneiksi suoraan. Eli siis atomaine ei voi sellisenaan savuttaa valon nopettaa, vaan viimeistään viimeisen sadan nopeuskilmetin kynnyksellä hajoaa. Kiihdytys valon nopeuteen merkitsee aineen kaiken aineen muututmsita fotoneiksi. Käytänössä tästä nomraaliaineesa ollaan kaukana. Elektroneja kiihdytetäessä kuitenkin voidaan saavuttaa kai lähelle valoakin ulottuvia nopeuksia.

Neutronihan on oikeastaan yhdistetty hiukkanen. Kiihdytys valon nopeuteen merkitsisi tässäkin, että neutronmi hajoaisi. Eli valon nopeudella kiitävät voivat olla vain protonisia kasoja.

Protonin hajominen fotonien kasaksi merkitsisi, että gammafotonit sisässä irtoaisivat. Ja mitähän seuraisi kasojen kohdatessa ainetta? Kaiken kaikkiaan kohtaaminen olisi ydinräjähdystä.

Valo pysäyttävä vaikutus tiheämassoissa. Eli negatiivinen valon nopeus. Vielä kokoalueella yhdestä kahteen aurinkomassaa ilmeisesti neutroneja on olemassa, vaika " neutronitähtiä" ei ole. Tästä ylöspäin neutronit hajoavat. Ja on epäiltävissä, että myös köyhien protonien sisäinen sidos katoaa, eli ne ovat olemassa vain kasoina. Vety ja helium kuitenkin pomppivat ppois.

Vierailija

Liittyen edellä sanottuun, fuusion edellytys olisi protonin muuttuminen reaktiohetkeksi lähelle perushiukkasten kasaa, kun kuumuus on miljoonia asteita, ja puristus valtava. Neutroni työntyy protonin sisään, ja tilassa nyt liikaa olevia gammafotoneja lentää ulos.

Vierailija

Edustan käsitystä, että välittäjähiukkasten liike atomitilassa olisi kaartavaa, ja että ne ottaisivat elektronin, ja elektronista tulevat protonin, etusuunnassa. Vrt. vetovoima, jossa vaikutussuunta on suora.
Ja tähän liittyy seurausajatus, että vakiopienhiukkaset ovat normaalitilassa hiukan kaareutuvia, ja samoin osasina ydinhiukkasta tai sähkää.

Siis viime kynnyksen ylitys valon nopeuteen, siinä pienhiukkanen oikenisi.
Tästä tulisivat ne viimeiset 300 km/s, joita vakio/ Kosh on pitänyt mahdottomana. Oienneena siinä ei siis tapahdu mitään sisäistä liikettä, ja sen nopeusliike on sinänsä suora.

Mitenkäs se trigonometria menikään, suurenko kaareutumisen oikenemisesta seuraisi promillen luokkaa oleva pituuden ja nopeuden lisäys? Josko lähtisimme luokkaa 10 suomelaisen piirun eli alle kolmen kaariminuutin kaareutumisesta?

Vierailija

Miten välittäjähiukkaset toimivat?

Onko siellä välittäjähiukkasen kuten gravitoni sisällä Iso-Jussimainen hämähäkki, joka koputtaa kohtessa, että nyt pitäisi sitten lähteä tuohon suuntaan.

Siis miten gravitoni selittää gravitaation?

;):)

Vierailija
Valon nopeuskin matkaa ajassa, ja yksiköissä vaikka m/s. Kaavan osoittajatulossa vaikutus on neliövaikutus.

Mikä on "kaavan osoittajatulos" ja tuo "neliövaikutus"?

Vierailija
E=tila
Miten välittäjähiukkaset toimivat?

Onko siellä välittäjähiukkasen kuten gravitoni sisällä Iso-Jussimainen hämähäkki, joka koputtaa kohtessa, että nyt pitäisi sitten lähteä tuohon suuntaan.

Siis miten gravitoni selittää gravitaation?

:);):)

Välittäjähiukkaset atomitilassa ovat nekin samaisia vakiopäitä, mm. lentämässä protonien ja elektronien välillä kaartavaa rataa.

Vetovoimaa välittäessään vakiopää on antiftonin roolissa. Se aiheuttaa ydinhiukkasessa tai sähkässä liikkeen tulosuuntaansa kuin alipaineeseen, ja jatkaja lähtee massasta mukanaan lisää viritystä.

Vierailija
msdos464
Valon nopeuskin matkaa ajassa, ja yksiköissä vaikka m/s. Kaavan osoittajatulossa vaikutus on neliövaikutus.



Mikä on "kaavan osoittajatulos" ja tuo "neliövaikutus"?

Osoittajatulo.

Et ole siis koskaan kuullut, että vaikka lieriön tilavuus on sen pituus kertaa poikkileikkauksen pinta-ala. Tilavuudesta seuraa tiheyden mukaine massa-arvo, tai tässä tapauksessa kaavan energia.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä25141
Liittynyt13.5.2005
ArKos itse
msdos464
Valon nopeuskin matkaa ajassa, ja yksiköissä vaikka m/s. Kaavan osoittajatulossa vaikutus on neliövaikutus.



Mikä on "kaavan osoittajatulos" ja tuo "neliövaikutus"?



Osoittajatulo.

Et ole siis koskaan kuullut, että vaikka lieriön tilavuus on sen pituus kertaa poikkileikkauksen pinta-ala. Tilavuudesta seuraa tiheyden mukaine massa-arvo, tai tässä tapauksessa kaavan energia.

Entä mitä tuo "neliövaikutus" tarkoittaa?

Riittoisampi keskustelukumppani.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Välittäjähiukkaset, esim. fotonit, ovat virtuaalisia ja syntyvät vain kahden hiukkasen sähkökenttien vuorovaikutuksessa. Ne syntyvät, siirtävät liike-energian hiukkasten välillä ja tuhoutuvat.

Gravitonit ovat yksi yritys selittää gravitaatio kvanttitasolla, mutta yhtään gravitonia ei olla havaittu. Tähän asti gravitaatio on kuitenkin seurannut yleisen suhteellisuusteorian mukaisia ennusteita. Saa nähä milloin painovoiman kvanttiteoria saadaan kyhättyä.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
-:)lauri
ArKos itse
msdos464
Valon nopeuskin matkaa ajassa, ja yksiköissä vaikka m/s. Kaavan osoittajatulossa vaikutus on neliövaikutus.



Mikä on "kaavan osoittajatulos" ja tuo "neliövaikutus"?



Osoittajatulo.

Et ole siis koskaan kuullut, että vaikka lieriön tilavuus on sen pituus kertaa poikkileikkauksen pinta-ala. Tilavuudesta seuraa tiheyden mukaine massa-arvo, tai tässä tapauksessa kaavan energia.




Entä mitä tuo "neliövaikutus" tarkoittaa?

Otsikon kaava on algebrallinen. Sen analyysi tarkoittaa samalla sen esittämistä geometrisesti, analyyttiseksi geometriaksiko sitä sanottiinkaan? Kun tuolontekijä on c^2, se tarkoittaa valon nopeuden nimenomana pinta-alavaikusuta, ei siis yksinkertaista, tai kuutiota. Eli valon nopeus kohdatessaan ainetta vaikuttaa pintana. Ja näin massa on kuin pituustekijä. Lue avausviestini uudestaan!

Koska jakajana kuitenkin on ajan tekijä, jälleen neliössä, on siis jpa luultavaa, että valon nopeuden neliössä osatekijänä on pii/pii, eli pinta voi olla luultavimmin täplä eli piste. - Vrt. täplät, joita kärpäset jättävät.

Vierailija
derz
Välittäjähiukkaset, esim. fotonit, ovat virtuaalisia ja syntyvät vain kahden hiukkasen sähkökenttien vuorovaikutuksessa. Ne syntyvät, siirtävät liike-energian hiukkasten välillä ja tuhoutuvat.

Gravitonit ovat yksi yritys selittää gravitaatio kvanttitasolla, mutta yhtään gravitonia ei olla havaittu. Tähän asti gravitaatio on kuitenkin seurannut yleisen suhteellisuusteorian mukaisia ennusteita. Saa nähä milloin painovoiman kvanttiteoria saadaan kyhättyä.

Aloittaen lopustasi kerronpa, että vetovoiman kvanttiteoria minulla on ollut
jo vuosia. Sitä kyllä olen päiivttänyt viime aikoihin asti, kuten ftoniteoriaanikin. Luepa sinäkin, tästäkin aiheesta, vetovoiman välittäjä on antifotoni! Eikä tämä ole enää kyhäystä, se on jo varsin hiottua tietoa.

Tuo suhteellisuusteoria, joka EHDOTTOMANA TOTUUTENA selittää kaiken.
Luepa sitten uusi allekijoitukseni, joka myös selittää kaiken. Minun teroiani on muutenkin enemmän, se on pienoiskoossa yhtenäisteoria.
Einsteinin rinnalla valtatieteessä on kvanttiteoria. Eikä Einstein keksinyt Hubblen Bubbleteoriaa, kylläkin hän hyväksyi. Ja tuo kaava E=mc^2 ei ole Einsteinin keksimä, sen sijaan hän keksi sen pätevän myös ydinenergiaan.

Välittämisen itse hiukkaset eivät ole virtuaalisia, vaan ihan reaalisia ja peräti aineisia, meidän materialistien mielestä. Jokaisella vakiopäällä on samalla mekaaninen kvantti, ja, luepa viestejäni, hiukkanen sen mukaisesti siis venyy, tahi lyhenee. Fotonikvantin energia tulee lähdön hetkellä ja hiukanen luovuttaa sen kohdatessaan ainetta. Sen sijaan vetovoiman kvantti kasvaa antifotonisen radan kulkiessa ainemassan läpi.

Vierailija

Allekirjoituksessani on vältetty Einsteinin objektiivisen ehdottomuuden ja
kvanttiteorian valtavirran havaitsijanäkökulman vastakohta yhdistäen ne molemmat. Ykseyden perusta on liikkeenään ilmenevän aineen ykseys.
Ilmnevät aineen suhteet itsessään ovat ehdottomia. Sen sijaan havaitsijan aistien eli anturien ilmaisut ja niistä tehdyt päätelmät edusutavat otteita, paloja eli muotoutettua eli informaatiota noista suhteista. Ne ovat käytön mukaista todennäköisyyttä liikkuvan aineen maailmasta. Havaitseva ihminnehän voi olla myös toimija, van ei välttämättä ole sitä.

Vierailija
ArKos itse
E=tila
Miten välittäjähiukkaset toimivat?

Onko siellä välittäjähiukkasen kuten gravitoni sisällä Iso-Jussimainen hämähäkki, joka koputtaa kohtessa, että nyt pitäisi sitten lähteä tuohon suuntaan.

Siis miten gravitoni selittää gravitaation?

;):)




Välittäjähiukkaset atomitilassa ovat nekin samaisia vakiopäitä, mm. lentämässä protonien ja elektronien välillä kaartavaa rataa.

Vetovoimaa välittäessään vakiopää on antiftonin roolissa. Se aiheuttaa ydinhiukkasessa tai sähkässä liikkeen tulosuuntaansa kuin alipaineeseen, ja jatkaja lähtee massasta mukanaan lisää viritystä.

Irtoaako vakiopäistä minivakiopäitä, jotka lentävät kaarevaa rataa, irroten vakiopäistä ja palaten vakiopäihin, jolloin vakipoäiden liike kaartaa?

Ja irtoaako minivakipäistä superminivakiopäitä, jotka kaartavat takaisin minivakiopäihin, saaden minivakiopäät kaaratamaan jne?

;):)

Vai että tuhoutuvia gravtitoneja?

;):)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat