Huijaako elämä sinua?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Oletko ihan rikki kaikesta, mitä elämä tarjoaa ja ei tarjoa! Ketuttaako sama vanha työ, pelkäätkö kuolemaa, ihmetteletkö miksi joudut kärsimään ja iloitsemaan turhan takia, kun kerta kuolemassa vain kaikki loppuu! -?

Oletko ihminen, joka on ihan hukassa ja elämän huijaama! Toitotat yhteiskunnan armoilla, ilman omaa vapautta! Olet myynyt itsesi ihmisen luomille arvoille ja kapitalismille! -?

Kysymykseeni: Onko käsitteitten arvostus liiallista, koska käsittein maailma on pelkkää järkeä ja ei anna ihmisille mitään! Käsitteet eivät ole todellisuutta vastaavia, käsitteillä tiede voi vain ennustaa mitä tapahtuu ja kuinka todennäköisesti! Olisiko niin, että tärkein ihmisen ominaisuus on tunne! -?

Koska tunne on ainut asia, mikä on täysin ihmisen oma, henkilökohtainen kokemus! Järkeily ja ajattelu yleensä, ei ole ihmisen omaa, vaan siihen vaikuttaavat kaikki! Järkeily ja ajatukset ovat ihmisestä itsestään riippumattomia, ulkoisia ominaisuuksia. Tunne on ihmisen sisäinen, aito, kokemus!

(tiedeuskovainen, saat hermota)

Kommentit (12)

Vierailija

Lähinnä on tuo runsaudenpula kun elämässä olisi niin paljon kiinnostavia asioita ettei millään yhden elämän aikana kerkiä. Tahtoisin olla vähintään tiedemies ja taiteilija. Työelämässä en vielä ole joten ei ketuta, vaan opiskelen tällä hetkellä ja ainakin se tuntuu mielekkäältä. Toivottavasti tulevaisuudessa löytäis mielekkään työnkin tästä mielettömästä maailmasta. Se on sentään oikein kiva homma että Suomessa on mahdollisuus (lähes) ilmaiseksi kouluttaa ja sivistää itseään.

Ei kuolema tee mun mielestä mistään turhaa. Hetki eletään hetken vuoksi ja siitä saatava tyydytys on siinä hetkessä. Pointtina on matka eikä päämäärä.

Tarkoitus olisi etten anna elämän huijata minua vaan pyrin olemaan sitä ovelampi. Yhteiskunnan pelisäännöt voi kokea vankeudeksi tai sitten ne voi pyrkiä kääntämään omaksi edukseen.

Rahaa tahtoisin, mutta se ei ole mikään itseisarvo vaan keino jolla voisin toteuttaa suunnitelmiani ja haaveitani. Raha on myös vallankäytön väline. Ihminen jolla on paljon rahaa voi päättää mihin ihmiskunnan resursseja suunnataan (esim. lahjoittaa tukemaan tieteellistä tutkimusta). En ole mielestäni myynyt itseäni ulkoisille arvoille tai kapitalismille.

Oikeudenmukainen maailma ei kyllä ole. Epätasaisesti onnen almut täällä jaetaan. Parhaiten tienaavat ihmiset jotka eivät tee mitään tuottavaa tai hyödyllistä kokonaisuutta silmälläpitäen. Ja sitten usein käyttävät vielä rahansa täysin hyödyttömästi kokonaisuutta silmälläpitäen tai sitten pyrkivät vain kasaamaan sitä lisää pitäen sitä itseisarvona, kuten Roope Ankka. Jotta rahaa saa, täytyy sitä rakastaa. Raha ei ole mitään todellista, raha on virtuaalista. Nykyisenä elektroniikan aikana kun käteisen käyttö vähenee, ilmenee se vielä selkeämmin. Virtuaalimaailma ei ole mikään tulevaisuudenkuva, vaan ihmiset ovat eläneet virtuaalimaailmoissa jo ties kuinka kauan. Käsite- ja arvomaailmoissa.

Mm. Nietzsche ja Marx on olleet merkittäviä ajattelun uudistajia jotka ovat repineet tätä pölyistä harhaamme oikean todellisuuden tieltä. Hurraa sille.

Sitä voiko järkeä ja tunnetta noin erottaa kuten teet en ossoo sanoa, mutta emotionaalinen kokemushan se on se joka (ainakin mun mielestä) tekee elämästä jotenkin mielekästä. Järki on pelkkä väline.

Vierailija

Jokainen on oman onnensa seppä.
Jos elämä ei ole hyvää, niin saa syyttää myös itseään.
Ei elämä kuitenkaan helppoa ole, vaan pitää
tehdä ahkerasti töitä ja olla viisas jos haluaa saavuttaa onnensa.

Vierailija

Yleensä luodaan mielikuva, että hyvän elämä luovat hyvät saavutukset ja ne tekevät elämästä sen mitä se on. Entä jos jonkun tavoite on päästä asumaan halpaan mökkiin, omistaa pieni pelto ja tehdä ehkä jotain pientä avustus työtä muille josta saa pientä rahaa. Onhan sekin saavutus ? Pitäähän sitäkin arvostaa ja kunnioittaa vai pidetäänkö sitä sitten hölmöytenä taikka yksinkeritaisuutena.

Mielestäni vaikeinta elämässä ei ole saavuttaa konkreettirisa saavutuksia kuten päästä avaruuteen taikka omistaa isoyhtiö, eikä edes tärkeintä. Vaan se, että löytää itsensä ja ymmärtää itseään, maailmankaikkeuta sillä tavalla jolla saa mielenrauhan ja oppii arvostamaan kaikenlaista elämää ja suojelemaan sitä. Se on vaikeaa monelle, itselläkin vielä oppimista. Toisaalta se että voi vaikuttaa maailmaan omalla tahtomalla tavalla on vain valitettavasti löydettävä se oma tie. Se ei välttämättä ole presidentti tai vastaava vaan avustustyöntekijä, saarnaaja, rauhanturvaaja.

Näin minä ajattelen.

Vierailija

Onnellinen elämä on mielestäni sitä että on itseensä tyytyväinen. Tavat joilla tyytyväisyys on hankittu, ovat loppupelissä yhdentekeviä vaikka esim. ihmiskunnan kannalta ei ole.

Aivot ovat siitä hauska mekanismi tai miten niitä nyt voisi kuvailla, että tietyn tapahtuman esim. onnellisuuden ehto voi muuttua elämän aikana. Joku voi olla onnellinen kun saa ruokaa joka päivä. Toinen voi olla onnellinen, jos on paljon rahaa käytettävissä ja kolmas voi olla onnellinen kun on perhe, talo, auto, rahaa, mainetta ja kunniaa. Veikkaisin, että aivojen sisällä kaikkien kolmen henkilön onnellisuus on identtistä. Ainoastaan avain onnellisuuden lukkoon on erilainen.

Varsinkin herkillä persoonilla onnellisuuden ehdot voivat muuttua hyvinkin paljon. On asuttu jossain ja vietetty onnellista elämää, mutta joutuukin yllättäen muuttamaan muualle. Huomaa, että elämänsä asenteet eivät riitä uudella alueella haluttuihin asioihin ja siten voi helposti masentua. Toinen vaihtoehto on, että mukautuu uuteen ympäristöön ja etsii avaimen onnellisuuden lukkoon, joka on tällä kertaa erilainen.

Vierailija

[quote="Möller"]Oletko ihan rikki kaikesta, mitä elämä tarjoaa ja ei tarjoa! ihmetteletkö miksi joudut kärsimään ja iloitsemaan turhan takia...
Oletko ihminen, joka on ihan hukassa ja elämän huijaama!

- Kyllä, kyllä ja kyllä!

[quote="Möller"] Kysymykseeni: Onko käsitteitten arvostus liiallista, koska käsittein maailma on pelkkää järkeä ja ei anna ihmisille mitään! Käsitteet eivät ole todellisuutta vastaavia, käsitteillä tiede voi vain ennustaa mitä tapahtuu ja kuinka todennäköisesti! Olisiko niin, että tärkein ihmisen ominaisuus on tunne! -?
... tunne on ainut asia, mikä on täysin ihmisen oma, henkilökohtainen kokemus! Järkeily ja ajattelu yleensä, ei ole ihmisen omaa, vaan siihen rvaikuttaavat kaikki! Tunne on ihmisen sisäinen, aito, kokemus!

- Ja mitä Helvettiä onkaan elää tunteidensa, niiden ainoiden aitojen minuuteni tuotteiden, riepoteltavana!

"Ihminen": Tunneherkkä ihminen ei jaksa/pysty loputtomiin sopeutumaan uusiin olosuhteisiin ja vaatimuksiin. Raja tulee vastaan, ikäkin vaikuttaa mielen joustavuuteen. Olen pian mental wreck, ihmisraunio, jos en löydä keinoa suojella minuuttani, mieltäni, tunteiltani.

Vaari
Seuraa 
Viestejä3297
Liittynyt22.3.2005
Möller
Oletko ihan rikki kaikesta, mitä elämä tarjoaa ja ei tarjoa! Ketuttaako sama vanha työ, pelkäätkö kuolemaa, ihmetteletkö miksi joudut kärsimään ja iloitsemaan turhan takia, kun kerta kuolemassa vain kaikki loppuu! -?

En.

Oletko ihminen, joka on ihan hukassa ja elämän huijaama! Toitotat yhteiskunnan armoilla, ilman omaa vapautta! Olet myynyt itsesi ihmisen luomille arvoille ja kapitalismille! -?

En.

Onko käsitteitten arvostus liiallista, koska käsittein maailma on pelkkää järkeä ja ei anna ihmisille mitään! Käsitteet eivät ole todellisuutta vastaavia, käsitteillä tiede voi vain ennustaa mitä tapahtuu ja kuinka todennäköisesti!

Arvostus, liiallisuus, järki, todellisuutta vastaava, todennäköisyys ovat käsitteitä. Käsitteen käsite on kysymyksessäsi niin epäselvästi määritelty että saat epämääräisiä, vain osin siihen liityviä vastauksia tähän ketjuun. Mutta hyvä niin. Keskustelu kaikesta voi jatkua kysymyksesi sitä liikaa rajoittamatta.

Olisiko niin, että tärkein ihmisen ominaisuus on tunne! -?!

Miksi ihmeessä olisi? En ymmärrä miksi päädyt ehdottamaan sitä, en ainakan edeltävän perusteella. Onko jokin muu syy? Ja mistä tulet ajatelleksi, että ihmisellä yleensä olisi jokin yksi tietty tärkein ominaisuus. Kysymyksesi itsessään sisältää tämän vastauksen, mikä on omiaan osaltaan vaikeuttamaan siihen vastaamista.

Koska tunne on ainut asia, mikä on täysin ihmisen oma, henkilökohtainen kokemus!

Entä ne tunteet, jotka olet tavalla tai toisella oppinut ja joilla vastaat esimerkiksi lapsuudestasi oppimalla tavalla. Tämän ilmiön ympärille on kehittynyt kokonainen tieteenala. Tunne voi olla myös hyvin henkilökohtainen kokemus toiseudesta.

Järkeily ja ajattelu yleensä, ei ole ihmisen omaa, vaan siihen vaikuttaavat kaikki! Järkeily ja ajatukset ovat ihmisestä itsestään riippumattomia, ulkoisia ominaisuuksia. Tunne on ihmisen sisäinen, aito, kokemus!

Olet järkeillyt, että olet oikeassa tämän vaitteesi kanssa. Minusta tuntuu, että olet osittain väärässä

tiedeuskovainen, saat hermota

Hyvä pointti. Usko vain ei ole tarkoittamassasi merkityksessä se minkä tämän ketjun aiheessa pitäisi hermostuttaa. Uskon että tiedeuskovainen pikemmin uskoo tietävänsä että tietää. Ja tiedän että se jos jokin on asia, jonka pitäisi hermostuttaa uskomattoman paljon.

"Jos sanon olevani väärässä siinä että Jumala on olemassa, väitän samalla Jumalan olevan väärässä, mitä hän taas ei voi olla. Olen siis oikeassa m.o.t." (LivingHeart)

Vierailija

Weltschmertziä tuo vaan on, möller. Menee iän mukana ohi, kun tulee niitä ihan oikeita huolia.

Muista liikkua paljon raittiissa ilmassa. Kylmät suihkut ovat myös auttaneet monia

Mummo

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18361
Liittynyt16.3.2005

Joo, häijyä teki, kun väitti että elämyksellistä elämää jäljellä 20 ja risat vuotta. Mitä sitä sitten enää tekee eläkkeellä?

Möllerille: en ole rikki, en. Otan vastaan kaksin käsin kaikkea mitä vastaan tulee.

Kysymykseesi: myös tunne voi olla ulkoinen asia. Ihminen oppii seuraamalla muita, kuinka kulloiseenkin tilanteeseen on hyväksyttyä reagoida. Esim. mahtavassa potutuksessa olisi mukava kiljua kurkku suorana, mutta se ei ole oikein soveliasta, ja silloin niin ei tule toimittua. Eli ns. sisäinen ääni - usein älliksi kutsuttu - huomauttelee.

Mutta sinänsä olet kyllä mielestäni oikeassa, että tunne on kunkin omakohtainen tapa reagoida. Hassuja ovat ne tilanteet, joissa eri taustan omaavat ihmiset joutuvat tukalaan tilanteeseen toisen "loukattua" toista ilman tarkoitusta. Ja kaikkein omituisinta on se, että oletetaan sen loukkaantumisen katoavan jos toinen selittää, ettei tuollaisesta voi loukkaantua, järjetöntä. Jos joku kokee itsensä loukkaantuneeksi, niin silloin häntä on loukattu oli se sitten tahallista tai ei.

DM
tänään tätä mieltä, huomenna...

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija

Tuon elämysikätestin ovat tehneet ihmiset, jotka uskovat, että vain nuori pystyy elämään luovaa elämää.

Kun tuollainen uskomus ei ole läsnä, niin silloin ihminen elää luovaa elämää läpi elämän, eikä edes ajattele eläkeikäänsä. Luova ihminen ei koskaan siirry eläkkeelle, vaan lähtee täältä saappaat jalassa...

Vierailija

Möllerin apina kirjotteli:

Olisiko niin, että tärkein ihmisen ominaisuus on tunne! -?

Vaari kirjotteli:

Miksi ihmeessä olisi? En ymmärrä miksi päädyt ehdottamaan sitä, en ainakan edeltävän perusteella. Onko jokin muu syy? Ja mistä tulet ajatelleksi, että ihmisellä yleensä olisi jokin yksi tietty tärkein ominaisuus. Kysymyksesi itsessään sisältää tämän vastauksen, mikä on omiaan osaltaan vaikeuttamaan siihen vastaamista.

Vastaus:

Tunne on minulle Tietoisuuden kanssa tehosekottimessa ja silti erillään, mutta lähekkäin. Tietoisena voit tarkailla niitä tunteita, mitä koet siinä oliossa mihin tietoisuutesi on sijoitettu/syntynyt! Et tiedä toimitko sen herrana, koska determinismi voi olla hyvinkin mahdollista.

On ihan varmasti olemassa tärkeimpiä ominaisuuksi. Esim. ihminen ei välttämättä tarvitse nielurisojaan, mutta sydän on aika tärkeä ja ehkä myös aivotkin. Tarkoitit varmaan "henkisiä" ominaisuuksia. Materialistina voisin sanoa, että aivoissa on evoluution tuloksena syntynyt tärkeää ja vähemmän tärkeää. Jokin on aina tärkein. Ja tunne on minusta kaikkein kivointa settiä. Kuinka ihana on itkeä ja nauraa. Ihminen elää tunteissa ja tietoisuudessasi huomaat sen, koska helposti uppoat elämään tunteillessasi ja "tietoisuutesi katoaa" tunnemyrskyyn.

Höpöhöpöä, niinku kaikki mitä on ikinä kirjotettu

Vierailija

Miten elämä voisi olla elämä, jos ihminen voisi paljastaa elämän huijauksen?

Luulisi näin äkkipäätä, että mitä tahansa elämä ihmiselle puhuukin, niin ihminen ei voi muuta kuin ottaa se todesta, ---koska muussa tapauksessa ihminen väittäisi olevansa elämää suurempi.

Uusimmat

Suosituimmat