Magneettinen pohjoisnapa siirtynyt pois Kanadasta

Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt16.3.2005

Magneettinen pohjoisnapa on jättänyt Kanadan alueen ja on matkalla kohti Siperiaa kertoo kanadalainen lehti Edmonton Journal. Jos navan nykyinen vauhti jatkuu, se saapuu Siperiaan joskus vuosisadan puolivälissä.

Magneettinen pohjoisnapa on sijainnut Kanadan alueella ainakin viimeiset 400 vuotta. Vuotuinen siirrosnopeus on ollut noin 10 km/a, mutta 2001 se oli kasvanut arvoon 40 km/a.
Onkohan vauhdin kasvamisella yhteyttä ennustettuun Maan magneettikentän suunnan vaihtoon ja väliaikaiseen häviämiseen??

Sivut

Kommentit (18)

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

No jovain mie olenki miettiny piruja, ko se kompassi ei ennää
pijäkhän paikkaansa.
Miten son onko se etelänapa pysyny paikoilhans ?
Vai vaeltelleeko seki minne sattuu ?
Son muuten tosi son se mejän vanhapuoli pantu aikanhas ,prikulhens etelä pohjas suunthan. Soli sillonku mie oli nuori etelä pohjas suunnassa, mutta
eipä piru olekhan ennää.
Son vähinthän yhen piirun verran siirtyny.
Na saattaahan se olla että son antanu perusta sen verran periksi, vaikka
ei sitä päältäkäsin hoksaa.

Vierailija

Maan magneettikentän napojen vaihtuminen on ollut hyvin satunnaista. Keskimäärin navat ovat vaihtuneet 300.000 vuoden välein mutta vaihtelu on tosiaankin suurta. Edellisestä napojen vaihtumisesta on kohta kulunut 800.000 vuotta. Mitään sääntöjä tai ennusteita eivät geologit ole pystyneet luomaan napojen vaihtumiselle.

Magneettinen etelänapa on myös kokoajan liikkeessä mutta pohjoisnapaa hitaammin. Etelänavan liike on noin 10 km vuodessa luoteeseen ja sen nykyinen sijainti on 65°S, 139°E.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Miten son tietääkö kukhan, mikä se aiheuttaa niitten napojen vaihtumisen ?
Sitte mie pöljyyttäni kysyisin vielä, millä helskutin konstilla saahan navat vaihtumhan ? Onko muuten auringossaki magneettiset navat ?
Ja jos on niin vaikuttaako ne maan magneettisuuteen ?
Vai mikä luonnon ilmiö saa ne navat liikkumhan ?

Vierailija

Auringossa on magneettiset navat ja ne vaihtavat paikkaansa 11 vuoden välein. Tämä 11 vuotta on sama kuin auringonpilkkusykli. Auringon magneettikenttä tuotetaan dynamomekanismilla. Systeemin pääkohdat tunnetaan, mutta yksityiskohtia on paljon arvailun varassa.

Maan napojen vaihtumiseen auringon magneettikenttä ei (ilmeisestikään) vaikuta vaan kyseessä ovat Maan oman dynamon tapahtumat.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Kiitos tuosta Andy! Mie pöljä ku olin luullu,että son auringon magneettikenttä niin voimakas ,että se tiettyy täälläki asti.
Vähä samhan laijhin ku,se minun vanhempi poika leikki magneeteilla .
Sillä oli magneetti pöyvvän alla ja toinen pöyvällä, seku liikutteli ja pyöritteli sitä magneettia pöyvän alla , se pöyvällä olevaki liikku ja pyöri.

Tep
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt16.3.2005

Löysin tiedon, että Maan magneettikenttä on vaihtanut suuntaansa viimeisen 71 miljoonan vuoden aikana 171 kertaa. Suunnan muutos ei tapahdu tietenkään päivässä, vaan vie tuhansia vuosia. Sinä aikana kenttä heilahtelee sinne tänne.

Jotkin linnut, mehiläiset ja kilpikonnakin kuulemma suunnistavat magneettikentällä. Mitenkähän ne sopeutuvat muutoksiin?

Magneettikenttä suojaa meitä kosmiselta säteilyltä. Sen määrä ilmeisesti sitten kasvaa kentän heiketessä kasvaa, otsoniaukot suurenevat, mutta ilmeisesti mitään dramaattista ei tapahdu.

Magneettikentän syntyä selitetään dynamoilmiöllä, kuten on jo mainittukin. Maalla on kiinteä. kuuma rautanikkeliydin. Sen päällä on sula kerros, jota ydin kuumentaa. Siitä syntyy virtauksia ylöspäin, jossa sula massa taas jäähtyy ja painuu alas. Näihin virtauksiin liittyy sähkövarauksia, joiden liike sitten synnyttää magneettikenttiä. Maan pyöriminen vaikuttaa näihin virtauksiin. Jotain tällaista selitetään.
Muistaakseni virtauksia on simuloitu tietokoneella. Näistä on opittu, että kenttä pysyy melko vakaana melko pitkään, mutta joutuvat joskus epävakaaseen tilaan ja tällöin kenttä voi kääntyä (tai sitten palata ennalleen). Muistaako joku näitä asioita tarkemmin?

Vierailija
Aslak
No jovain mie olenki miettiny piruja, ko se kompassi ei ennää
pijäkhän paikkaansa.

Sitä sanotaan erannoksi ja se vuotuinen vaihtelu on merkitty ainakin merikortteihin. Jänkhällä ilmeisesti sallitaan pikku heittelyt paremmin? Magneettisen pohjoisnavan siirtyminen vaikuttaa kompassiin paikallisesti eri tavoin ja ilmeisesti paikallisista magneettikentistä johtuen kompassineula ei sojota suoraan magneettipohjoiseen, puhumattakaan tietysti maantieteelliseen pohjoisnapaan.

Vierailija
Aatos

Sitä sanotaan erannoksi ja se vuotuinen vaihtelu on merkitty ainakin merikortteihin.

No ei! Merikortteihin ja esim peruskartan lehtiin ei ole merkitty mitään vuotuista tosipohjoisen ja magneettisen pohjoisen vaihteluja! Karttojen marginaaliin merkitty eranto pätee kartoituksen ajankohtaan tai sen painatuksen ajankohtaan. Eli tuo erantolukema (tyypillisesti 4°-10° itään) ilmaisee siis tietyn hetken erantoa, ei mitään vuotuista muutosta. Vuotuinen muutos on Suomessa nyt luokkaa 0.1°-0.2° itään.

Eli mitä vanhempaa karttaa käytät, sitä enemmän pielessä siihen merkityt erannot saattavat olla.

Vierailija
Landau
Aatos

Sitä sanotaan erannoksi ja se vuotuinen vaihtelu on merkitty ainakin merikortteihin.



No ei! Merikortteihin ja esim peruskartan lehtiin ei ole merkitty mitään vuotuista tosipohjoisen ja magneettisen pohjoisen vaihteluja! Karttojen marginaaliin merkitty eranto pätee kartoituksen ajankohtaan tai sen painatuksen ajankohtaan. Eli tuo erantolukema (tyypillisesti 4°-10° itään) ilmaisee siis tietyn hetken erantoa, ei mitään vuotuista muutosta. Vuotuinen muutos on Suomessa nyt luokkaa 0.1°-0.2° itään.

Eli mitä vanhempaa karttaa käytät, sitä enemmän pielessä siihen merkityt erannot saattavat olla.

Sitä kutsutaan erantoruusuksi eikä se ole merikortin marginaalissa vaan jossain kohtaa ihan karttapohjalla. Sellanen halkaisijaltaan n. 5-senttinen ympyrä, johon on merkitty eranto ruusun painamisvuonna sekä vuotuinen muutos. En ole vielä nähnyt merikorttia jossa tuollaista ei olisi.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

No seku oli tuoki nuin monimutkanen asija ?
Olen mie kyllä lukenu joskus ,että se maan magneettikenttä tullee siittäku
se sula yvin on sen rautanikkelikeskuksen ympärillä.
Ja ne olikone nyt virtauksija sen saavat sen magneettisuuven aikhan.
Vähä niinko sähkömagneetissaki.
Mutta jos mie olen sen oikhein ymmärtäny , niin jos navat vaihtavat paikkaa, se häätyy se virtauski täysin muuttaa suuntaansa.
Jos se niin on, siittä ei minun vaivasen ymmärryksen mukhan ihan helpolla päässäkhän. Eikö se tiijjä sitä että ne maanjäristykset, ja muukki
vulgaaniset ilmiöt kiihtyvät entisesthän ?
Elikkä maa tärisee entistä useammin, ja tulivuoret purkautuvat, pirkule
tuo ei hyvältä näytä. Toivothan että mie olen täysin väärässä.
Meinaakko sie Landau että se kompassipohjanen vaeltaa 0,1- 0,2 astetta
ithän vuosittain ?Seon muuten pirun paljon, ei ihan toeksi uskos.
Mutta täytyy se uskoa ko minua viishammat niin sanovat.

Vierailija
Aslak
Kiitos tuosta Andy! Mie pöljä ku olin luullu,että son auringon magneettikenttä niin voimakas ,että se tiettyy täälläki asti.

Maan magneettikenttä on maan pinnalla kymmenien tuhansien nanoteslojen luokkaa, kun auringon aiheuttama ns. interplanetaarinen magneettikenttä IMF on muutamia nanotesloja. Maan magneettikentän hallitsemaa aluetta kutsutaan magnetosfääriksi. Se on pitkulaisen muotoinen ja ulottuu auringon suunnassa noin seitsemän maan säteen etäisyydelle. Toisessa suunnassa sen pituutta ei tiedetä, mutta eräs arvio on 200 maan sädettä - siis kauas kuun radan toiselle puolen.

Tep
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt16.3.2005

Maata on usein verrattu sisarplaneettaan Venukseen. Satelliittimittauksista tiedetään, ettei Venuksella ei ole magneettikenttää. Kun Venus ja Maa ovat suurin piirtein samankokoisia, niin miksi ei Venuksella olekaan magneettikenttää. Pitäisihän Venuksen sisustan olla samantapainen kuin Maan sisusta.
Suurimpana erona on esitetty pyörimisnopeuksia. Venushan kiertovauhti on todella hidas: se pyörähtää itsensä ympäri 243 vuorokaudessa. Venuksen sulan osan virtaukset ovat ilmeisesti pystysuoria, kun Maassa pyörimisliike saa virtauksetkin kaartamaan.
Venuksella ei ole kuuta. Kuun sanotaan syntyneen, kun iso kappale törmäsi Maahan. Törmäyksessä vapautuo runsaasti energiaa, joka kuumensi Maan sisustan. Tuli mieleen, että Maa voisikin olla sisältä kuumenpi kuin Venus.
Mahtaako sitten Kuun ja Auringon vuorovesivoimilla olla mitään tekemistä Maan sisustan virtauksiin?

Vierailija

Dynamoteoriaanne vastaan on se, että rauta sulaessaan menrttää magneettisuutensa. Raudan sisempi osa on kiinteää plasmaa.

Viime vuonna jo esittämäni teorian mukaan Maan rautaplasman sisässä on vetykupla. Se olis jäänne ajalta, jona Maa oli nykyistä suurempi.
Se en vetykuplan fuusio on Maan sisälämmön päälähde, vaikka verrattuna Auringosta pihntaan saapuvaan vain prosentti, sitli fissiohaajaantunmiseen satakertainen. Tarvittavan fuusiolämpötilan miljoonia asteita aiheuttavat plasman sähkönpurkaukset raskaan aineen, täsäs nikklairaudan, rajalla. Kupla on myös Maan magneettisuuden pääaiheuttaja. Ja erityisen paljastavaa kuplateorian puolesta on juuri magnettinapojen paikanvaihnto ja jopa vaihtunmuien päinvastaisiksi.
Tämä selittyy kuplan jatjkuvalla liikkeellä raudan sisässä. Vaikka sdisärauta onkin kiinteän oloista, se smalla on myös nestemäisen jouistavaa. Omata jopa kolme olomuota yhdessä, kun molekyyliaineella ne yleesä ovat eri tiloja, se on plasman tapaista.

En ola aiemmin lukenutkaan, että myös Auringon magneettinavat vaihtuisivat, siis pilkkujakosn mukaisesti. Selitys sielläkin, että sisävety jossakin määrin liikkuu raskasainekehän siäpuolella. Sisävetyä ja raskaita ainjeita yhteensä lie lähes 20 prosenttia Auringon massasta. Maan
pääasiasa rautaa oleva sisus lie kuudennews Maan massasta.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Ihan kuriositeettina: Maapallon pohjoisella puoliskolla sijaitsee magneettinen etelänapa, koska kompassin pohjoisneula osoittaa sinne.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat