Kristityn hävittäjälentäjän harharetket

Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Tässä jatkuu keskustelu, joka alkoi 6.8.2003 otsikolla ‘mitä kristityn hävittäjälentäjän korvien välissä tapahtuu kun...’.

Nimimerkin häh ja höh? avaaman keskustelun ensimmäinen viesti kuului:

‘...hän laskiessaan tappavan lastinsa ihmisten(lähimmäistensä) niskaan unohtaa Jumalansa viidennestä käskystä kieltosanan? Onkohan hän uskaltanut/tullut ajatelleeksi pohtia itsepetoksen olemusta? Painaisiko Jeesus nasaretilainen samassa tilanteessa nappia? Entä palstan kristityt, painaisitteko te nappia? Entä miten kommentoitte sitä, että Jumala itself kulkee amerikkalaisten taistelijoiden matkassa pommituslennoilla, kuten haastateltavat upseerit äsken esitetyssä dokumentissa vakuuttelivat? Minkälaisia tunteita teissä herää? Kertokaa, minua kiinnostaa.’

Sittemmin keskustelu polveili eri aiheissa reilusti yli tuhannen viestin ajan. Aihetta jatkettiin keskustelussa ‘Kristitty hävittäjälentäjä suurten kysymysten äärellä’. Tämä viestiketju jatkui n. 500 viestin ajan käsittäen muutaman tuhat A4 –sivua syntyjä syviä.

Keskustelun sävy on ollut enemmän yleisfilosofinen kuin uskonnollinen, vaikka hyvin monia asioita onkin käsitelty uskontojen kautta.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sivut

Kommentit (263)

Vierailija

Tämä mystinen aihe vaan elää.
Jotta mystisyys halvenisi, kysyn: Miksi termi kristitty? Miksi hävittäjälentäjä ja mitä sillä tarkoitetaan (ammattia, sota-aikaisuuttaa, erityistä tehtävää, ....)?
Mistä harharetkistä on kyse?

Vierailija
tituto
Miksi termi kristitty? Miksi hävittäjälentäjä ja mitä sillä tarkoitetaan (ammattia, sota-aikaisuuttaa, erityistä tehtävää, ....)?

Alkuperäisessä kirjoituksessahan pohdittiin kristityn taistelulentäjän moraalia. Kuten varmaan tiedät, sanoo Raamattu "älä tapa." Kristitty taistelulentäjä tai sotilas, jonka ainoana tehtävänä on tappaa, onkin kaikin puolin mainio paradoksi. Ja sitä tässä on yritetty purkaa. Paitsi minä. Pitkäjänteisyyteni ei riitä tuhansien tai edes satojen viestien ketjun ruokkimiseen.

Vierailija
Aweb

Keskustelun sävy on ollut enemmän yleisfilosofinen kuin uskonnollinen, vaikka hyvin monia asioita onkin käsitelty uskontojen kautta.

aweb
Tuntuu kuin olisin pudonnut mustaan aukkoon, niin oudolta nämä sivujen haut ja asetelmat tuntuvat. Jatketaan siitä, mihin päädyttiin, ehkä tunnelma palaa keskustelun myötä.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Hei kaksoispilari

Jaan tunteesi. En tiedä kotiutuuko tähän. Sivujen luonne ainakin muuttui täysin. Persoonallisuus katosi jonnekin kaavamaisuuden alle. Tuntuu pahalta. Yritän saada pian vastaukseni viimeiseesi, mutta nyt on töissä järjetön kiire. Menee ehkä ensi viikkoon, toivottavasti kuitenkaan ei.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Kristitty hävittäjälentäjä on ilmeisemminkin ollut suurten kysymystensä äärellä jo jättäessään lentotukialuksen. Rukous liittyessä laivueeseen kodin, isänmaan ja uskonnon puolesta kunnon amerikkalaiseen tyyliin riittää lentäjälle. Voisi melkein kysyä miksi ei riittäisi. Ulkoistamalla usko itsestä pois, voi ottaa itselleen istuimessa mukavan asennon ja pommia pudottaessa ajatella tekevänsä oikein.
Lentäjä ei ajattele tekevänsä syntiä vaan ajattelee tekevänsä isänmaalleen kunniaa.
Me emme tällä planeetalla koe olevamme yhtä suurta perhettä.
Sota sotilaan silmin saattaa näyttää hyvinkin oikeutetulta, sillä hän on yhteisön, tässä tapauksessa armeijan jäsen ja tottelee ylempiarvoiselta tulevaa käskyä sotia. Uhraako hän ajatusta sille, että hän on itse tekemässä päätöstä?
Näyttääkö se siltä, että maailmassa ihminen, sotilas, ajattelisi omilla aivoillaan?
Kun tähän soppaan vielä lisätään, että Jumala oikeuttaa tämän kaiken ja vihollinen siis se toinen ihminen, joutuu helvettiin..
Todennäköisesti lentäjä painaa nappia ihan hyvillä mielin.

Olen eronnut kirkosta. Voin pohtia napin painamista kysymyksenä, kykenisinkö tappamaan. Voin kuvitella, että kykenen.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Kaksoispilari

Olet hyvin ehdoton ajatuksessa, ettei ihminen ikinä voisi ymmärtää todellisuuden ydintä. On hyvin todennäköistä, että olet oikeassa. Mutta isäni tapaa sanoa, ettei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Pitäydyn siinä. Todellisuuden ydin on varmasti jotain käsitettävää ja ymmärrettävää, en usko että mikään asia luonnossa voi olla kollektiivisen käsityskyvyn ulkopuolella. Jos omat aivomme eivät riitä, resurssimme ehkä riittävät koneen kehittämiseen, jonka kapasiteetti riittää. Muista, että tekoäly on taatusti vain ajan kysymys; jonain päivänä kone ajattelee ja osallistuu aktiivisesti omaan kehitystyöhönsä. Ei se tulevaisuus ole edes kaukana, ellemme itse romuta mahdollisuuksiamme. Sata vuotta sitten maailma oli hyvin erilainen paikka kuin nykyään, sittemmin kehitys on vain nopeutunut. Jos ihmistä enää ylipäätään on sadan vuoden kuluttua, niin ajattele millainen hänen maailmansa silloin on? Tunnistammeko me sitä enää lainkaan, hyvässä ja pahassa? Enpä usko. Se on painajainen tai paratiisi, tuskin mitään siltä väliltä. Ja todellisuuden ydin voi silloin olla huomattavasti lähempänä kuin nyt.

Mielestäsi sattuma ei ole määritettävissä luonnonlakien avulla. Sehän on kummallinen ajatus, koska luonnon tapahtumaketjussa kaikki saa alkunsa sattumasta, ja määrätietoinen kehityspolku käynnistyy vasta sattuman synnyttämistä aihioista. Tätähän evoluutio on. Sattuman varaisesti syntyneistä mutaatioista jokin osoittautuu elonkamppailussa niin hyödylliseksi, että siitä syntyy lajiominaisuus. Ajattele kuinka monta sattumaa siihen vaaditaan, kuinka ympäristön sattumien ja objektin sattumien täytyy osua yksiin. Kyllä tästä on varmasti laskettavissa tai jo laskettukin jokin matemaattinen kaava; onhan kaaosteoriaa hahmotettu niin, ja matematiikka jos mikä perustuu luonnonlakeihin.

Kirjoitat, ettei luonnollisella voida määrittää yliluonnollista. Joka tapauksessa luonnollisuus on ainoa asia, jonka avulla määritämme yhtään mitään. Meillä on vain kokemuspiirimme, ja kaikki siihen sisältyvä on luonnollista. Yliluonnollisuus syntyy mielikuvituksen tasolla, ja sillä on aina jonkinlainen kosketuspinta todellisuuteen. Mitään sellaista, mitä luonnossa ei jossain muodossa ole, et voi kuvitellakaan, vaikka voit kylläkin luoda kuvitelmallesi ominaisuuksia, jotka ovat karkeaa liitoittelua jostain, mitä todellisuudessa on. Esimerkiksi kristinuskon jumala on hyvin vahva liioittelu ihmisen kyvyistä. Jumala luo, kuten ihminen haluaisi luoda. Yliluonnollisuus on maailman luonnollisin asia, mutta ihmisen itsensä on ehkä sitä vaikea ymmärtää. Tarvittaisiin ehkä jokin vieras äly määrittelemään ihminen ja osoittamaan, että hänen mielessään on tällainen taipumus, että hän uskoo keksimiinsä asioihin.

Haluan säilyttää tämän lausumasi:
Todellisuuden tajuamien on siis kiinni myös kielestä, jolla sitä kuvataan. Vertauskuvat ja matematiikka ovat molemmat intellektuaalisia kieliä ja tietojenkäsittelyjärjestelmiä. Kaksikielisyys auttaa todellisuuden hahmottamisessa, niistä syntyy yhdistämällä stereonäkö. Matemaattinen tieto ei elä, vertauskuvien tieto elää.

Tämä on aivan totta, mutta sekä matemaattinen tieto että vertauskuvien luominen ja niiden ymmärtäminen perustuu luonnonlakeihin, eivätkä ne kumpikaan ole todellisuuden ulkopuolella vaan vahvasti sidoksissa todellisuuteen. Et voi kehittää ensimmäistäkään vertauskuvaa, jonka sisältö ja kuvasto eivät perustuisi meitä ympäröivään maailmaan. Missään kielessä ei ole edes sellaista sanaa, joka ei kuvaisi sitä todellisuutta, jossa ihminen elää. Jumala, henki, sielu, yliluonnollisuus.. ne ovat vain ja ainoastaan määreitä asioille, jotka ihminen hahmottaa itsestään ja ympäristöstään ja nimeää ne voidakseen keskustella niistä, vaikka ei aivan täysin ymmärtäisi tai haluaisi ymmärtää niitä. Jos jokin asia ei tule ihmisen ulkopuolelta, se tulee hänestä itsestään. Ja kaikki mikä sisältyy tähän kaksinaisuuteen on luonnollista, koska luonnon organismi ei voi havaita mitään muita asioita kuin luonnollisia, koska hänelle ei mitään muuta ole olemassa. Mielestäni on äärimmäisen epätodennäköistä, että universumi johon synnyimme sisältäisi mitään sellaista, joka ei olisi selitettävissä niillä aineksilla, jotka ovat edessämme tässä ja nyt.

Et myöskään usko, että jonain päivänä meillä olisi hallussamme tekniikka, jonka avulla ihmisen ajatuksiin ja uniin voi tunkeutua samalla tavalla kuin tietokantaan nyt; heijastaa niitä valkokankaalle, tallentaa levykkeille. En minä usko, että tällainen teknologia olisi mahdottomuus. Ihmisen ajatuksissa ja alitajunnassa on kuitenkin kyse sähköisestä informaatiosta, ja ihminen on aika haka sähköisissä puuhasteluissaan. Jos jonain päivänä selvitetään, kuinka ajattelu toimii; puretaan se paperille, joka on jokaisen tutkijan ja tiedemiehen ja insinöörin luettavissa ja omaksuttavissa, joku heistä varmasti keksii sen pohjalta sovellutuksen, jonka jälkeen mikään päämme sisällä ei enää ole yksityistä. Ja viimeistään siinä vaiheessa henkisyytemme paljastuu bittivirraksi, mitä minä sen uskon olevan jo nyt. Aivomme ovat hieno kone; evolutiivinen, biologinen kokonaisuus, joka hallitsee meitä, ja jota me hallitsemme. Vastaava yhtenäisyys voidaan saavuttaa vasta ensimmäisen älykkään koneen kautta, jonka tahdonalaisuus on suitsittu meidän haltuumme.

Virhepäätelmäksi osoittautuu myös ajatuksesi siitä, että tieteellinen tai uskonnollinen tieto tulee käytettäväksemme vasta kun tiedostaen annamme sen aivojemme käyttöön. Tämähän ei pidä paikkaansa, koska meille välittyy jatkuvasti informaatiota ympäristöstämme, jota emme välttämättä edes havaitse, vaikka aivomme omaksuvat sen. Tiedostamaton tiedonsaanti on informaatioyhteiskunnassa kokonainen tulva, jolle tietoisesti emme mahda yhtään mitään. Et varmasti esimerkiksi halua omaksua tätä tietoa: Pier Paolo Pasolinin elokuvassa Salo syödään ulosteita. Mutta nyt se on päässäsi, etkä enää mahda sille mitään.

Ihmettelet, miten kuollut ympäristö voi tuottaa elämää luovan informaation. Tuo elämä ja informaatio on oikeasti aivan yhtä kuollutta kuin kuolleeksi ymmärtämämme ympäristökin; samaa ainetta, samaa energiaa, mutta me itse havaitsemme olemassaolomme joksikin muuksi. Mutta syntymekanismi on sama kuin kaiken muunkin koko universumissa. Kuollut ympäristö tuottaa elämää luovan informaation sattumanvaraisen prosessin kautta. Ärettömyyksiin ulottuvassa universumissa mahdollistuu kaikki tai lähes kaikki, mikä on luonnonlakien mukaan mahdollista. Myös elämä. Syntyprosessimme ei ole sen merkillisempi kuin auringonkaan. Suurin osa ns. ainutlaatuisuudestamme on meidän omaa narsismiamme. Todellisuudessa, laajassa mittakaavassa, me emme ole paljonkaan oravaa kummoisempi organismi, mitenkään oravaa halveksumatta.

Väität, että puu sisältyy meidän todellisuuteemme, mutta että me emme sisälly puun todellisuuteen. Mitä puppua. Koko suomi on täynnä autioksi hakattuja plänttejä, joissa ihminen on kavalasti tullut mukaan puun todellisuuteen. Ja nyt, vetäessäsi mukaan tiedostamisen ja todetessasi, ettei puu tiedosta meitä, olet oikeassa mutta kuitenkin syvästi väärässä, koska tuolla toteamuksella ymmärrät ja hyväksyt vain ihmisen tavan elää, olla olemassa ja tiedostaa ympäristönsä, mutta eihän muiden elollisten organismien tarvitse olla olemassa ihmisen tavalla. Ne ovat olemassa omalla tavallaan, ja vain me itse korotamme itsemme niiden yläpuolelle.

Kirjoitat hyvin varmasti, ettei apina kykene lajimäärityksiin. Mutta alkeellisemmatkin eläimet tunnistavat oman lajikumppaninsa ja erottavat sen saaliseläimestä. Sorrut tässä jälleen siihen ajatteluun, että todellista olemassaoloa on vain ihmisen tapa tiedostaa ympäristönsä. Se on hyvin itsekäs, hyvin narsistinen, hyvin vahingollinen ajattelutapa. Olemme vain yksi maailman miljoonista tai miljardeista elämänmuodoista. Elämä, tiedostaminen ja olemassaolo ei ole yksityistä aluettamme.

Ihmistietoisuus on vain yksi tapa tiedostaa maailma. Kaikki elävät organismit tiedostavat sen jotenkin. Minun mielestäni jo pelkkä aistiminen on yksi tiedostamisen osanen. Se, että jokin elän toimii vaistojensa varassa ei tee siitä konetta; se yhäedelleen on elävä olento, kuten mekin. Kyky aistia kipua, hellittelyä; kaikki se on tiedostamista. Ihminen on tässä asiassa aivan omalla askelmallaan, mutta se ei tee siitä askelmasta sen erityisempää kuin oravan askelmasta, koska myös oravan askelma on sen oma. Valitettavasti ihminen on hävittäjälaji ja siksi sen askelma on hyvin korkealla muiden yläpuolella, mutta luonnon onneksi myös ihmisen yläpuolella istuu vielä jotain, jolle ihminenkään ei mahda mitään.

Kirjoitat hassun lauseen: ihminen on evoluution ruumiillistuma. Niin on. Mutta niin on myös yksisoluinen bakteeri, niin on orava, niin on taivaan lintu. Ihminen ei ole sitä yhtään niitä enempää. Onpahan vain erilainen, kuten nekin. Evolutiivinen prosessi ei pyri tietoisesti tietoisuuden synnyttämiseen. Sen valossa ihmisen kyky ajatella on aivan sama kuin linnun kyky lentää. Vain ihmisen mielessä toinen niistä kyvyistä kohoaa toista korkeammalle. Sillä on arvoa meille, ei millekään muulle koko universumissa. Ja kun kuolemme, on kuin meitä ei olisi koskaan ollutkaan.

Kirjoitat, että kotieläimet ymmärtävät koulutusta. Kysypä itseltäsi tärkeä kysymys: miksi ne ymmärtävät koulutusta? Tiesitkö, että monet villieläimet on helpompi kouluttaa kuin vanhat kunnon lemmikkimme? Pohdipa hetki, miksi näin on.

Kirjoitat vahingollisen lauseen:
Me emme korota itseämme eläinten yläpuolelle, me olemme sitä älymme ja ymmärryksemme perusteella.

Ei. Tuo on VAIN meidän oma näkemyksemme asiasta. Se on ansakuoppa, johon kompastumme kerran toisensa jälkeen; ympäristömme, luomakunnan ja meidän itsemme onnettomuudeksi.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Harmiton kirjoitti:
>Ulkoistamalla usko itsestä pois, voi ottaa itselleen istuimessa mukavan asennon ja pommia pudottaessa ajatella tekevänsä oikein.

Olen samaa mieltä, niin ulkoistamalla tehdään. Minusta se kertoo siitä, että kulttuuriminä on vaihdettu ihmisyyden paikalle.

>Lentäjä ei ajattele tekevänsä syntiä vaan ajattelee tekevänsä isänmaalleen kunniaa.
Me emme tällä planeetalla koe olevamme yhtä suurta perhettä.

Niinpä. Ihminen tietää kuuluvansa tieteen näkökulmasta katsottuna lajiin ihminen, mutta yhteiskunnalliset rakenteet ja kaikenlaiset pienryhmäidentiteetit eivät tue tätä käsitystä. Ajatellaan, että planeetalla asuvat me ja nuo, vaikka itse asiassa täällä asumme vain me; yksi ihmiskunta. Tarvitsisimme yhteiset hallinnollis-oikeudelliset instituutiot hoitamaan ihmiskunnan yhteisiä asioita, mutta niin kauan, kun itsen ja omanedun ajaminen on päällimmäisin huolenaihe, ei aloiteta tositoimia niiden luomiseksi.

>Sota sotilaan silmin saattaa näyttää hyvinkin oikeutetulta, sillä hän on yhteisön, tässä tapauksessa armeijan jäsen ja tottelee ylempiarvoiselta tulevaa käskyä sotia. Uhraako hän ajatusta sille, että hän on itse tekemässä päätöstä?

Luulen, että yhä useammat alkavat miettiä osallistumisiaan, mutta tarvitaan ajatusmalli ja myös käytännön yhteiskunnalliset rakenteet, mitkä tukevat ja ohjaavat ajatusmallia. Ilman niitä ei koko ihmiskunnan hyvinvointia voida saavuttaa.

>Näyttääkö se siltä, että maailmassa ihminen, sotilas, ajattelisi omilla aivoillaan?
Kun tähän soppaan vielä lisätään, että Jumala oikeuttaa tämän kaiken ja vihollinen siis se toinen ihminen, joutuu helvettiin.. Todennäköisesti lentäjä painaa nappia ihan hyvillä mielin.

Jotkut ajattelevat enemmistö ei ajattele – vielä.
Jumala ei kylläkään oikeuta kenenkään tappamista. Sieltä suunnalta (suurten uskontojen perustajat) neuvot kuuluvat: älä tapa, äläkä edes vihastu lähimmäiseesi. Jumalan progressiivisesti kehitystä eteenpäin vievissä puheenvuoroissa ehdotetaan tilalle köyhien syöttämistä, sairaiden parantamista ja oikeudenmukaisen järjestelmän luomista: yksi lauma ja yksi paimen. Ehkä tämä tuottaa kristinuskon sotureille hankaluutta, koska 2000 vuotta sitten keisarille käskettiin antaa, mikä keisarille kuuluu. Mutta nykyaikana meidän tulisi huomata, että valitsemme itse keisarimme. Mikään ei estä nykyään valitsemasta johtopaikoille ihmisiä, jotka käsittävät ihmiskunnan kokonaisuutena ja huomaavat, miten rikkaat rikastuessaan ja valtaa hyppysissään pitäessään köyhdyttävät ja aiheuttavat valtavia ristiriitoja köyhimpien kansojen ja itsensä välille. Hyväntekeväisyydellä ei paikata sitä, mikä politiikalla aiheutetaan.

>Olen eronnut kirkosta. Voin pohtia napin painamista kysymyksenä, kykenisinkö tappamaan. Voin kuvitella, että kykenen.

Kirkkoon kuuluminen, kuulumattomuus tai sen vastustaminen ei vapauta ketään ajattelusta ja vastuusta. Nytkö sitten hienon puheenvuorosi jälkeen suostuisit samaan kuin se, mitä alussa sanoit uskon ulkoistamiseksi. Millaisin ehdoin kykenisit pudottamaan pommin ja minne?

Vierailija

Krtistityn hävittäjälentäjän harharetket
- Onko tässä edes pyrkimystä pysyä aiheessa? Aiheessa ei ole pysytty tämän aiheen - eikä sen edeltäjien - aikana lainkaan. Why?
- Onko tiedekeskustelu, Aweb, kaksoispilari, .... vain sitä, että vieettään aikaa jonkin aiheen piirissä, rupatellaan, tunnehtien, ilmaisten, ....?
- Yksi spesifi kysymys: "Miksi uusi polyyppi - harjaretki"?
- Mihin kummaan oikein pyritte? Vainko keskustelemaan, mitä mieleen tulee?

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

tituto kysyi:
- Onko tässä edes pyrkimystä pysyä aiheessa? Aiheessa ei ole pysytty tämän aiheen - eikä sen edeltäjien - aikana lainkaan. Why?

Keskustelu polveilee. Tämä keskustelu on pysynyt viimeisten tuhannen viestin aikana oikein hyvin aiheessa, mutta aihe on laaja: koko ihmiskunnan kehittyminen ja selviytyminen kulttuurin, teknologian ja ymmärryksen avulla.

- Onko tiedekeskustelu, Aweb, kaksoispilari, .... vain sitä, että vieettään aikaa jonkin aiheen piirissä, rupatellaan, tunnehtien, ilmaisten, ....?

Voihan se olla myös sitä. Parhaimmillaan se on kuitenkin sitä, että syntyy ajatus, josta useampikin lukija voi löytää jotain uutta. Tämän keskustelun tiimellyksessä on varmasti joskus käynyt niin.

- Yksi spesifi kysymys: "Miksi uusi polyyppi - harjaretki"?

Tarkoittanet harharetkeä. Eikö se sana kuvaa juuri parhaiten sitä rönsyilyä, joka sinutkin sai kysymään tätä asiaa.

- Mihin kummaan oikein pyritte? Vainko keskustelemaan, mitä mieleen tulee?

Kts. edellä. Emme keskustele mitä mieleen tulee. Mutta meille kylläkin on tämän keskustelun aikana syntynyt henkilökohtaisempia suhteita toisiimme kuin monessa muussa keskustelussa. Onhan tämä välillä semmoista ystävien rupattelua, mikä ei tarkoita sitä, etteikö siihen kaivattaisi muita mukaan. Tervetuloa.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Ajattelen olevani osa kaikkeutta. Se, että olen ihminen, ei tee minusta arvokkaampaa osaa kaikkeudessa kuin mikä tahansa, mitä maailma sisältää.
Sanot, että tarvitsisimme yhteiset hallinnollis-oikeudelliset instituutiot hoitamaan yhteisiä asioita. Käsite on täysin hypoteettinen. Oma mielipiteeni ei tue tätä käsitystä.
Kuinka suuressa mittakaavassa toimiva instituutio olisi yhtään sen toimivampi, kuin valtiotasolla olevat. Käsitykseni mukaan nämä instituutiot on kuitenkin perustettu juuri palvelemaan ihmistä. Niiden toimivuudesta voidaan olla montaa mieltä. Miksi kierrättää toimimatonta mallia?
Ihmisen ajatusmaailmaa ei voi muuttaa kuin ihminen itse, ja se tapahtuu yksilötasolla. Jos ihminen ei itse tätä tee hän ohjautuu muiden valmiiden ajatusmallien mukana. Tämähän tapahtuu jo perhetasolla, jossa lapset saavat käytösmallinsa vanhemmiltaan.
Koko ihmiskunnan hyvinvointia?
Isoja ajatuksia.
Ihmisellä on oikeus ajatella ja tehdä itse valinta käytöksestään. Valta tähän käytökseen on vain ihmisellä itsellään. Tähän valinnanvapauteen voidaan yrittää vaikuttaa, mutta eräät ovat mielipiteissään niin jyrkkiä, että valitsevat esim. vankeuden sen sijaan, että luopuvat ajatusmaailmastaan. Ihminen käyttäytyy myös laumasieluisesti esim. juuri armeijassa ja sotatilanteessa.. eivät tosin kaikki sielläkään. Kyllä esim. kotoisassa Suomessamme talvisodan aikana rintamakarkureita löytyi siitä huolimatta, että tiedossa oli varma kuolema kiinni jäädessä.
Ihmisen hyvinvointi rakentuu nimenomaan yksilön hyvinvoinnista. Et voi elää muiden elämää, et ajatella toisten puolesta etkä edes tehdä päätöksiä toisen puolesta. Tai toki voit, mutta silti ei tarvitse hämmästellä, jos jokunen päättääkin tehdä vastoin hienoja päätöksiäsi. Sillä päätösvalta omaan käytökseen on vain ihmisellä itsellään. Ja tätä päätösvaltaa ihminen käyttää silloin kun hän käyttäytyy oman tietoisen ajattelunsa pohjalta. Lentäjä voisi siis yhtä hyvin päättää olla painamatta nappia.. palata tukikohtaansa, menettää sotilasarvonsa ja tulla tuomituksi sotatuomioistuimessa. Päätöksen tästä hän tekee itse.
Ehkä kristitty lentäjä saattaisi tehdä sen kuvitellen tekevänsä Jumalan tahdon mukaan, sen ulkoisen Jumalan.. mutta tosiasiallisesti päätöksen teki lentäjä itse. Siivellä ei istu ketään eikä pilvenreunalla istu partainen kaveri valkoinen alba päällään ja nosta peukkua hyvän valinnan vuoksi. Kristinuskossa ja uskonnoissa yleensäkin on mielestäni se vika, että elämä tulisi elää instituution tässä tapauksessa uskonnollisen instituution sanelemien sääntöjen mukaan. Kristinuskon opit ja käytäntö ovat ristiriidassa.
Sitten pohdintaani kykenisinkö tappamaan. Ajatelmahan on täysin hypoteettinen. Armeijaan ei tulisi liityttyä, joten pommin pudottaa joku toinen. Mutta yksilötasolla kyse on tietenkin samasta asiasta. Kyse on ihmisen itsensä tekemästä päätöksestä. Aikuinen tekemässä törkeää seksuaalista väkivaltaa lapselle.. Minä ja ase.. Voisi tulla painettua liipasimesta isompia ajattelematta. Tilanne on tietenkin vain kuvitelma, eikä sillä siis ole mitään todellisuus pohjaa. Kyseessä on siis mutu, ei tieto.

Muokataanpa nyt sitten vielä, kun se näin näppärästi onnistuu.

Elämä siis itsessään antaa meille mahdollisuuden valita kuinka käyttäydymme. Se painanko liipaisimesta on täysin minusta itsestäni kiinni. Kyse on yksilön itsensä tekemästä valinasta.

Kiitos.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18361
Liittynyt16.3.2005

”Jos valtiomiehet olisivat nähneet sen mitä me silloin näimme, he eivät lepäisi koskaan ennen kuin olisivat varmoja, ettei atomipommia enää koskaan pudoteta” totesi jälkeenpäin Hiroshiman atomipommin pudottaneen Enola Gay -pommikoneen varaohjaaja Robert Lewis.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija

Aweb kirjoitti:

Keskustelu polveilee. Tämä keskustelu on pysynyt viimeisten tuhannen viestin aikana oikein hyvin aiheessa, mutta aihe on laaja: koko ihmiskunnan kehittyminen ja selviytyminen kulttuurin, teknologian ja ymmärryksen avulla.
- Mitä tuo kristitty hävittäjälentäjä tuossa aiheessanne tekee? Tietenkin hän ansaitsee leipäänsä (?), ja hänen tulee suotittaa tällöin mainittua tehtävänsä. Niin teemme itse kukin.
- Tuo harharetket on alue, jolla olette kyllä olleet. Aiotte kai puhua ihmisen harharetkistä; silloin aihe on kuvaamallasi tavalla laaja, jopa niiin laaja, että voi kuljetella lauseitaan melkein millä alueilla tahansa. Ja niinhän tässä aiheessa ja sen "edeltäjissä" on käynytkin. Ehkäpä uskonnosta on puhutti aivan liikaakin?

tituto

asdf
Seuraa 
Viestejä10396
Liittynyt16.3.2005
tituto
- Mitä tuo kristitty hävittäjälentäjä tuossa aiheessanne tekee? Tietenkin hän ansaitsee leipäänsä (?), ja hänen tulee suotittaa tällöin mainittua tehtävänsä. Niin teemme itse kukin.

Jospa vastaisin tähän. Aweb ja muut voivat vastata omalta osaltaan.

Keskustelu, joista nämä jatkokeskustelut ovat lähteneet liikkeelle, oli nimeltään "Mitä kristityn hävittäjälentäjän korvien välissä tapahtuu kun...", kuten Aweb kertoi jo avausviestissään. Sitä keskustelua nimitettiin Tiede-palstalla jo muutamannen sadannen viestin kohdalla ihan yleisesti Kristitty hävittäjälentäjä -ketjuksi. Siksi on ihan luonnollista ja käytännöllistä, että tuo termi on säilynyt saman keskustelun jatkuessakin. Monet tietävät jo otsikosta, mistä keskustelusta on kyse.

Miksi ihmeessä tuo termi ei saisi olla otsikossa, koska kyse on edelleen samasta, lempinimeltään Kristitty hävittäjälentäjä, keskustelusta?

Vierailija

asdf kirjoitti:

Miksi ihmeessä tuo termi ei saisi olla otsikossa, koska kyse on edelleen samasta, lempinimeltään Kristitty hävittäjälentäjä, keskustelusta?
- Olen seurannut tuota keskustelua koko ajan. Kristitystä hävittäjälentäjästä ei ole juuri puhuttu, joten nuo kaksi termiä on jätetty sivuun. Ihmisen eettisestä toiminnasta on keskusteltu kovastikin. Uskonnosta on kovastikin kirjoiteltu. Ihmisen harharetket olisi ehkäpä riittävä aihe.

tituto

asdf
Seuraa 
Viestejä10396
Liittynyt16.3.2005
tituto
- Olen seurannut tuota keskustelua koko ajan. Kristitystä hävittäjälentäjästä ei ole juuri puhuttu, joten nuo kaksi termiä on jätetty sivuun.

Vähän ihmetyttää, että mikä sinua otsikossa häiritsee? Etkö hyväksy sitä edes esittämieni perustelujen perusteella? Sinulle on kerrottu, miksi otsikko on mitä on. Miksi siitä pitää taittaa peistä?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat