Absoluuttisen ajan ja avaruuden palautus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mitä tarkoitetaan tarkalleen absoluuttisella ajalla ja avaruudella?

Jos maailmankaikkeudella on taustarakenne/koordinaatisto, jossa vaikkapa on tietyt alkeispituudet ja valo voi kulkea vain tälläisen alkeispituuden alkeisajassa, niin onko tälläinen avaruus absoluuttinen, ainakin liike voidaan määritellä absoluuttisesti?

Jos eri nopeusjärjestelmille voidaan antaa ne yhdistävä kuvaus, jossa ne voidaan kuvata yhdessä alkeisajan pysäytyskuvassa, onko aika absoluuttinen?

Vai ovatko absoluuttinen aika ja avaruus jotakin muuta?

Sivut

Kommentit (32)

Vierailija
Jeremy.S.
Mitä tarkoitetaan tarkalleen absoluuttisella ajalla ja avaruudella?

Jos maailmankaikkeudella on taustarakenne/koordinaatisto, jossa vaikkapa on tietyt alkeispituudet ja valo voi kulkea vain tälläisen alkeispituuden alkeisajassa, niin onko tälläinen avaruus absoluuttinen, ainakin liike voidaan määritellä absoluuttisesti?

Jos eri nopeusjärjestelmille voidaan antaa ne yhdistävä kuvaus, jossa ne voidaan kuvata yhdessä alkeisajan pysäytyskuvassa, onko aika absoluuttinen?

Vai ovatko absoluuttinen aika ja avaruus jotakin muuta?

Sähkömagnetismin teoriassa Newtonin edellyttämä absoluuttinen avaruus sai hyvin konkreettisen muodon. Sitä edusti maailmaneetteri, jonka jännitystiloja sähkömagneettiset kentät olivat. Sähkömagneettisten aaltojen eteneminen oli hyvänä esimerkkinä absoluuttisesta liikkeestä. Se tapahtui aina samalla nopeudella c maailmaneetterin suhteen. On huomion arvoisaa, että Maxwellin yhtälöt edellyttivät maailmaneetterin olemassa oloa. Maxwellin yhtälöt kuvailevat sähkömagneettisia ilmiöitä maailmaneetterin koordinaatistosta katsoen.

Eli mainitsemasi esimerkit ovat absoluuttisia.

Maailmankaikkeudella saattaa olla myös absoluuttinen aika siinä mielessä, että maailmankaikkeus laajenee valonnopeudella, ja kaikki tapahtumat tässä 4D pallossa samalla 3D pinnalla ovat absoluuttisesti samanaikaisia. Sen lisäksi koordinaatisto voi olla suhteellinen. Esimerkiksi lentokoneen nopeus voidaan laskea suhteessa maan lepokoordinaatistoon, auringon lepokoordinaatistoon johon maa lentokoneineen kuuluu, tai linnunradan koordinaatistoon, tai galaksijoukon/joukkojen koordinaatistoon.
Valolla on jokaisessa näissä koordinaatistossa sama nopeus c. Mutta tämä ei suinkaan tarkoita että absoluuttista aikaa ei ole, vaan että avaruus on dynaaminen, ja koettu aika vaihtelee oman nopeuskoordinaatiston mukaan. Vuorovaikutukset jätättävät avaruuden rakenteen muutosten vuoksi ja tapahtumat hidastuvat, aikadilataatio. Valo kulkee aina samalla nopeudella, absoluuttinen maailmanaika kuluu samalla nopeudella, mutta avaruuden rakenteen muutoksen aiheuttamat muutokset vaikuttavat vuorovaikutusten perilletuloon ja aika hidastuu.

Vierailija

Oikeasti atomit ovat laajenevia energiakeskittymiä, joiden ulospäin työntyvillä energia-aalloilla on myös hiukkasluonne.

Ajatellaan avaruusalus, jonka vauhti kiihtyy kohti valonnopeutta, jolloin se kohtaa vastaan tulevia energia-aaltoja koko ajan nopeammin ja nopeammin, jonka seurauksena aluksen atomien ulospäin työntyvien energia-aaltojen energia käpertyy hankauksen takia tiheämpään eli atomien laajeneminen hidastuu.

Samalla atomeista avautuvan tilan eli energian määrä vähenee ja näin koko aluksen aika hidastuu.

Alus ei pienene, vaan sen atomien laajeneminen hidastuu ja etuosan atomien laajeneminen hidastuu nopeammin ja näin painaudumme aluksen perää kohti, koska perän atomit laajenevat nopeammin kuin etuosan atomit, joiden laajeneminen hidastuu ja tämä painovoimailmiö jatkuu niin kauan kuin alus kiihdyttää vauhtiaan.

Ja näin aluksen sisällä liikkuva valokin etenee edelleen valonnopeudella suhteessa aluksen aikaan.

Vaan tämän ajatuksen mukaan meistä poispäin lähes valonnopeudella liikkuva alus vie meitä kohti aluksen sisällä liikkuvan valonsäteen mukanaan poispäin meistä.

Jos alus liikkuu meidän ohi, niin voimme havaita miten aluksen sisällä kaikki tapahtumat ovat hidastuneet ja miten aluksen sisällä kohti aluksen perää liikkuva valo liikkuukin aluksen mukana toiseen suuntaan.

Ajatellaan aluksen ohittavan meidät valovuoden päästä.

Aluksen perää kohti liikkuu esim voimakas lasersäde, josta heijjastuu meitä kohti valoa, josta taas me voisimme havaita lasersäteen joka etenee aluksen sisällä kohti sen perää.

No, nythän alus ehtii edetä monta matkaa, ennen kuin tuo heijjastunut valo edes pääsee aluksen ikkunan kohdalle ja koska aluksen avaruus on normaalia vähemmän kaareutunut ulkoa sivulta, niin silloin ulos ikkunasta tuleva heijjastunut valo alkaakin kiihdyttämään vauhtiaan sitä mukaa kuin se pääsee avaruuteen, jossa se kohtaa energia-aaltoja joka puolelta normaalilla tavalla. Valo ei kuitenkaan missään vaiheessa etene yli valonnopeudella suhteessa sen hetkiseen avaruuteen ja sen aikaan.

Tuollaisesta aluksesta ulos pääsevä valo olisi meille tullessaan äärimmilleen punasiirtynyttä

Ja kaikki tuo yllä esitetty on tavallaan turhaa, koska oikeasti lähes valonnopeuteen pääsevä massallinen kappale muuttuu mustaksi aukoksi eli yhdeksi energiakeskittymäksi jo hyvissä ajoin ennen valonnopeutta.

Hyva esimerkki siitä on siinä kun aluksen menosuuntaan nähden sivullepäin liikkuva valo hankautuu koko ajan erittäin voimakkaasti siltä sivulta, joka on aluksen menosuuntaan eli niihin energia-aaltoihin joihin aluskin hankautuu ja tästähän taas seuraa hankauksen takia energian käpertymistä tiheämpään siltä sivulta ja näin fotoni avautuu enemmän toiselta sivultaan, jolloin se alkaa taipua kohti aluksen menosuuntaa.

Ja tämä taas johtaa ajatukseen lähes valonnopeudella liikkuvasta mustasta aukosta.

Ja tämä on loogisen kauniin yksinkertaisesti ajateltua savolaista ajattelua.

;):)

Vierailija

[size=75:2t5pgbep]

Jeremy.S.
Mitä tarkoitetaan tarkalleen absoluuttisella ajalla ja avaruudella?

Jos maailmankaikkeudella on taustarakenne/koordinaatisto, jossa vaikkapa on tietyt alkeispituudet ja valo voi kulkea vain tälläisen alkeispituuden alkeisajassa, niin onko tälläinen avaruus absoluuttinen, ainakin liike voidaan määritellä absoluuttisesti?

Jos eri nopeusjärjestelmille voidaan antaa ne yhdistävä kuvaus, jossa ne voidaan kuvata yhdessä alkeisajan pysäytyskuvassa, onko aika absoluuttinen?

Vai ovatko absoluuttinen aika ja avaruus jotakin muuta?

[/size:2t5pgbep]

Absoluuttinen avaruus voidaan määritellä. Olen tehnyt sen D-teoriassani. Tuloksena on solurakenteinen absoluuttinen avaruus. Aikaa sensijaan ei ole olemassa, vaikka siltä usein tuntuu ja aikaa voidaan mitata. Aika on seurausta valon nopeudella tapahtuvasta absoluuttisesta liikkeestä, joka luo tietyn tapahtuman, jota kutsutaan hiukkasen aaltofunktioksi. Koska valon nopeus on osana ajan syntymisessä, on valon nopeus siitä johtuen sama kaikille havaitsijoille.

Pekka

Vierailija
Jon

Sähkömagnetismin teoriassa Newtonin edellyttämä absoluuttinen avaruus sai hyvin konkreettisen muodon. Sitä edusti maailmaneetteri, jonka jännitystiloja sähkömagneettiset kentät olivat. Sähkömagneettisten aaltojen eteneminen oli hyvänä esimerkkinä absoluuttisesta liikkeestä. Se tapahtui aina samalla nopeudella c maailmaneetterin suhteen. On huomion arvoisaa, että Maxwellin yhtälöt edellyttivät maailmaneetterin olemassa oloa. Maxwellin yhtälöt kuvailevat sähkömagneettisia ilmiöitä maailmaneetterin koordinaatistosta katsoen.



Oletettiin että sähkömagneettiset aallot etenevät eetterissä. Sanomasi osoittaa että maailmaneetteri ei ole absoluuttinen. Absoluuttinen maailmaneetteri voidaan kuvata monistolla joka on samanlainen kaikkialla ja kaikille (tasainen, riippumaton tarkkailijasta). Valonnopeuden vakioisuus estää tällaisen moniston rakentamisen ilman Lorenz-muunnosta.

Siis jos maailmaneetteriä ei voida kuvata yhdellä koordinaatistolla, se ei voi olla absoluuttinen. Palaan tähän loppuviestissä.

Jon

Maailmankaikkeudella saattaa olla myös absoluuttinen aika siinä mielessä, että maailmankaikkeus laajenee valonnopeudella, ja kaikki tapahtumat tässä 4D pallossa samalla 3D pinnalla ovat absoluuttisesti samanaikaisia. Sen lisäksi koordinaatisto voi olla suhteellinen. Esimerkiksi lentokoneen nopeus voidaan laskea suhteessa maan lepokoordinaatistoon, auringon lepokoordinaatistoon johon maa lentokoneineen kuuluu, tai linnunradan koordinaatistoon, tai galaksijoukon/joukkojen koordinaatistoon.
Valolla on jokaisessa näissä koordinaatistossa sama nopeus c. Mutta tämä ei suinkaan tarkoita että absoluuttista aikaa ei ole, vaan että avaruus on dynaaminen, ja koettu aika vaihtelee oman nopeuskoordinaatiston mukaan. Vuorovaikutukset jätättävät avaruuden rakenteen muutosten vuoksi ja tapahtumat hidastuvat, aikadilataatio. Valo kulkee aina samalla nopeudella, absoluuttinen maailmanaika kuluu samalla nopeudella, mutta avaruuden rakenteen muutoksen aiheuttamat muutokset vaikuttavat vuorovaikutusten perilletuloon ja aika hidastuu.

Yksinkertaisella piirroksella voin osoittaa absoluuttiajan olemassaolon.

Olkoon maailmamme 1-ulotteinen pinta jonka kaareutuvuutta kuvataan toisella ulottuvuudella.

. . . . . . .a. . . . .
x . . . . . . . . . . . y
\. . . . . . . . . . . /
. \____________/

(yhtenäinen viiva kuvaa 1-ulotteista pintaa ts. käyrää pisteestä x pisteeseen y.)

Nyt tilanne on symmetrinen a:n suhteen. Samanaikaiset tapahtumat meidän 1-ulottuvuudessa ovat todellakin samanaikaisia a:lle. Mutta y:lle ja x:lle samanaikaiset tapahtumat ovat eriaikaisia johtuen siitä yksinkertaisesta syystä että meidän maailmassamme suurin informaation nopeus on valonnopeus. Symmetrisessä tilanteessa todellakin voitaisiin sanoa että absoluuttiaika on a:n aika.

Jos a:lle on voimassa samat lait kuin x:lle ja y:lle, epäsymmetrisessä tilanteessa samanaikaiset tapahtumat eivät olisi a:llekaan samanaikaisia. Tällöin vaadittaisiin ääretöntä signaalinnopeutta a:lle (joka edelleenkin on samassa avaruudessa missä pinta on, mutta ei "pinnalla"). Toinen vaihtoehto absoluuttiajalle olisi meidän maailmankaikkeuden sellainen geometrinen ominaisuus että "pinnan" ulkopuolisen tarkkailijan "matka" jokaikiseen pisteeseen "pinnallamme" olisi samanpituinen.

Ja huomatkaa että annoin valolle vapauden "lähteä" pois tästä pinnaltamme informaation välittäjänä. Tämä on aika raisu temppu - aika helvetin raisu. Ja edelleen huomatkaa että "samanaikaisuus" sanana on kuvaamani pinnan ulkopuolinen ominaisuus.Vaikkakin riippuen tapauksesta, "samanaikaisuus" on myös pinnalla tapahtuvien tapahtumien ominaisuus. Ero on siinä että pinnalla samanaikaiset tapahtumat vaatisivat kolmannen tarkkailijan pinnalla x:n ja y:n lisäksi. Nyt oletan filosofisesti että katsomme tilannetta ulkopuolelta - kaukaa sfääreistä ja emme ole pinnalla.

Mutta vaikka tällainen absoluuttiaika olisi olemassa, se ei poistaisi pinnan ajan suhteellisuutta. Se ei loisi absoluuttista maailmaneetteriä pinnalle, vaan eetterin joka olisi muuttuva.

Vaikka eetteri olisi, se ei voi olla absoluuttinen muuten kuin jonkin maailmankaikkeuden ulkopuolisen pisteen suhteen. Toki tämä piste olisi samassa 4-avaruudessa, mutta ulkopuolella "pintaa".

3D-pallon pinnan suhteen tällainen piste olisi pallon keskipisteessä. Symmetrisessä tilanteessa samanlainen analogia pätisi 4D-avaruudessa.

Mutta edelleen:Absoluuttinen eetteri meidän pinnallamme (maailmankaikkeudessa) ei ole mahdollista. Valonnopeuden vakioisuus estää tämän. Absoluuttinen eetteri jonkin kuvitteellisen pisteen suhteen (jonka pitää olla maailmankaikkeutemme ulkopuolella) on toki ,arvatenkin?, mahdollista ainakin symmetrisessä tapauksessa.

Mutta jos maailmankaikkeus ei ole täysin symmetrinen, homma kusisi alkumetreillä. Mikään ei viittaa siihen että maailmankaikkeutemme on täydellisen symmetrinen joka ikisen pisteensä suhteen. Tällöin ei edes ole mahdollista löytää pistettä jossa absoluuttiaika olisi - edes matemaattisesti.

Jäljenpänä joku foliohattu puhui D-teoriasta. Luultavasti tämä foliohattu kopioi Tuomo Suntolan Dynaamisen Universumin.

Lainaus kirjasta:

Basic assumptions:

The key assumptions are the closed spherical geometry of space and a zero-energy balance of motion and gravitation

Suntolan malli siis perustuu oletukseen symmetrisyydestä. Tämä oletus on totta. Mutta ei totta absoluuttisesti.

Tällaisella oletuksella voidaan tosiaankin määritellä absoluuttinen koordinaatisto, mutta edelleenkään se ei poista pinnan suhdetta tähän koordinaatistoon.

Yritän sisäistää tuota Suntolan mallia (tästä oli puhetta Tähdet ja Avaruus - ketjussa), mutta matemaattisesti olen vielä aika heikoilla. Pelkkää ideaa yritän sisäistää.

Mutta mikä Suntolalla on se juttu:

- suhteellisuusteoria säilyy pinnallamme. Hän ei kumoa suhteellisuusteoriaa. Hän antaa "vain" uuden näkökulman asioihin.

Suntolalla on (näin pienessä mittakaavassa) 30 miljardia kertaa enemmän tietoa asiasta mitä minulla. Mutta jos mallilla löydetään jotain uutta tai se kuvaa tarkemmin mitä "pelkkä" suhteellisuusteoria maailmaamme, niin olisihan se hauskaa saada Nobel Suomeen.

Ja lopuksi:

Jos tällä palstalla joku puhuu D-teoriasta omanaan, hän kusettaa.

-------------------------------------------------------

Edit:

Ja hirvittävältä väitteeltähän toi Suntolan kirjan loppukannessa oleva väite kuulostaa:

The Dynamic Universe links micro phenomena to cosmological structures...

Tuota en kovin helpolla allekirjoita. Mutta sillä ei ole väliä.

Mutta väliä on sillä että luultavasti "isot pojat laitostieteessä" eivät kovin helposti allekirjoita tuota.

Huom! Suntola on laitostieteilijä.

-----------------------------------------------------------

Edit2:

Käytin sanamuotoa "annoin". Paremminkin olisi pitänyt käyttää muotoa "Suntola antoi". Pahoittelen.

Ja H&H, en malta olla mainitsematta että tämän editoinnin kirjoitin humalassa. Älä ota pahalla.

------------------------------------------------------------
Edit3: Basic assumptions

Maailmamme todentamiseen ei riitä matematiikka. Ihannetapauksessa toki riittää.

Mä olen helvetin päissään tai ristiriidassa. Shwardchildin radius r=2m. Valon orbital radius on equatorial plane is 3m. m=GM/c^2

Fysikaalisesti epästabiili. Ei fysikaalinen kiertorata valolle on 3m.

Assumptions that we made are purely physical. But if physic can not describe our reality, are the assumptions just "incorrectness of our knowledge".

Rakennan kattokaas uutta maailmanteoriaa. =). Helvetin hankalaa kun yhtälöille ei ole analyyttistä ratkaisua. Mut jos jotain "järkevää" saan aikaiseksi niin se vasta hauskaa on.

Mutta tän editin (oliko jo kolmas) tarkoitus oli osoittaa "kotitarvefyysikoille", "kotitarvefilosofeille", että ei "laitostiede" ole mörkö.

Mahtavaa ajatella vapaasti.

Ja tietenkin, H&H, nyt jo helvetin päissään ja huomenna morkkis.

Vierailija

[size=75:1jbmudbh]Vaikka eetteri olisi, se ei voi olla absoluuttinen muuten kuin jonkin maailmankaikkeuden ulkopuolisen pisteen suhteen. Toki tämä piste olisi samassa 4-avaruudessa, mutta ulkopuolella "pintaa".

Jäljenpänä joku foliohattu puhui D-teoriasta. Luultavasti tämä foliohattu kopioi Tuomo Suntolan Dynaamisen Universumin.

Ja lopuksi:

Jos tällä palstalla joku puhuu D-teoriasta omanaan, hän kusettaa.[/size:1jbmudbh]

Mitähän tuo kusettaminen mahtaa tässä tarkoitaa? D-teoria ei ole kopio Suntolan teoriasta. Tunnen Suntolan mallin ja se on täysin erilainen kuin D-teoria. Suntolan malli on saanut suosiota joidenkin teollisuusfyysikoiden parissa, mutta yliopistofyysikot eivät sitä arvosta.

Absoluuttinen avaruus tulee määritellyksi samalla, kun sen matemaattinen kuvaus määritellään. Suntola käyttää Riemannin hyperpalloa, mutta D-teoriassa käytetään sen neliöllistä koordinaatistomuotoa eli hyperoktaedria. D-teoriassa eetteri ei ole mikään väliaine eikä se pysy paikoilaan edes itsensä suhteen. D-teoria on oikeastaan avaruusteoria, jossa yhden substanssin eli solurakenteisen avaruuden avulla määritellään periaatteessa kaikki fysiikan ilmiöt. Tähän suntola ei edes pyri.

Pekka

Vierailija
pekka.virtanen

Absoluuttinen avaruus tulee määritellyksi samalla, kun sen matemaattinen kuvaus määritellään. Suntola käyttää Riemannin hyperpalloa, mutta D-teoriassa käytetään sen neliöllistä koordinaatistomuotoa eli hyperoktaedria. D-teoriassa eetteri ei ole mikään väliaine eikä se pysy paikoilaan edes itsensä suhteen. D-teoria on oikeastaan avaruusteoria, jossa yhden substanssin eli solurakenteisen avaruuden avulla määritellään periaatteessa kaikki fysiikan ilmiöt. Tähän suntola ei edes pyri.

Pekka

Olen humalassa, mutta perusteluja vaadin:

Miten saat nämä:

Täksi:

Eli mikä on perustelusi sille että korvaat pallosymmetrian toisella?

ps. Tokihan olen aivan helvetin päissään, mutta jatkan keskustelua selvinpäin. Pahoittelen kaikille jotka ovat pahoittaneet mielensä juovuspäityneistä kirjoituksistani.

Mutta Pekka. Perustele maailmankaikkeuden muoto muuksi kuin "noin" pallosymmetriseksi.

----------------------------------------------------------

Edit:

Symmetrisyyshän on lähestulkoon ominaista jokapaikassa. Minkään muun kuin pallon muoto ei ole symmetrinen jokaikisen pisteensä suhteen.Matemaatikot (Lance) auttakaa symmetrisyydessä.

------------------------------------------------------------

Edit2:

Totta on se että symmetrisyys riippuu kaarevuustensorista. Mutta onpa järkyttävän hankalaa yrittää ajatella että mielivaltaisessa avaruudessa ainoa tilanne joka on symmetrinen on "pallosymmetria".

En todista tuota. En pysty. Juon viinaa.

Mut 1905... nyt on 2005... Joku hieno hemmo on elänyt sata vuotta sitten... kippis.
Olen heikoilla vesillä. Sen myönnän.

----------------------------------------------------------

Edit3: Aloin miettimään maailmanteorioista toista jos ensimmäistäkin.

Ja ainoan johtopäätöksen minkä sain aikaiseksi on tämä:

Selittäjät ovat aivan helvetin päissään

Vierailija
pekka.virtanen
[size=75:1y6y97v6]
Jeremy.S.
Mitä tarkoitetaan tarkalleen absoluuttisella ajalla ja avaruudella?

Jos maailmankaikkeudella on taustarakenne/koordinaatisto, jossa vaikkapa on tietyt alkeispituudet ja valo voi kulkea vain tälläisen alkeispituuden alkeisajassa, niin onko tälläinen avaruus absoluuttinen, ainakin liike voidaan määritellä absoluuttisesti?

Jos eri nopeusjärjestelmille voidaan antaa ne yhdistävä kuvaus, jossa ne voidaan kuvata yhdessä alkeisajan pysäytyskuvassa, onko aika absoluuttinen?

Vai ovatko absoluuttinen aika ja avaruus jotakin muuta?

[/size:1y6y97v6]

Absoluuttinen avaruus voidaan määritellä. Olen tehnyt sen D-teoriassani. Tuloksena on solurakenteinen absoluuttinen avaruus. Aikaa sensijaan ei ole olemassa, vaikka siltä usein tuntuu ja aikaa voidaan mitata. Aika on seurausta valon nopeudella tapahtuvasta absoluuttisesta liikkeestä, joka luo tietyn tapahtuman, jota kutsutaan hiukkasen aaltofunktioksi. Koska valon nopeus on osana ajan syntymisessä, on valon nopeus siitä johtuen sama kaikille havaitsijoille.

Onko solurakenteisen maailman avaruus aina absoluuttinen? Onko solurakenteisen avaruuden aika absoluuttinen? Onko solurakenteinen avaruus kausaali eli deterministinen entä mekaaninen, vai tilastollinen?
Onko soluavaruus lokaali eli paikallinen vai onko siinä kaukovaikutuksia?

Vierailija
Harhatien opiskelija
pekka.virtanen

Absoluuttinen avaruus tulee määritellyksi samalla, kun sen matemaattinen kuvaus määritellään. Suntola käyttää Riemannin hyperpalloa, mutta D-teoriassa käytetään sen neliöllistä koordinaatistomuotoa eli hyperoktaedria. D-teoriassa eetteri ei ole mikään väliaine eikä se pysy paikoilaan edes itsensä suhteen. D-teoria on oikeastaan avaruusteoria, jossa yhden substanssin eli solurakenteisen avaruuden avulla määritellään periaatteessa kaikki fysiikan ilmiöt. Tähän suntola ei edes pyri.

Pekka




Olen humalassa, mutta perusteluja vaadin:

Miten saat nämä:

pallosymmetrian tilalle?
Eli mikä on perustelusi sille että korvaat pallosymmetrian toisella?

Ainoastaan kuutioista (heksaedri) saa 3D-hilan, ei tetraedreistä, oktaedreistä eikä muista monitahokkaista. Ne eivät täytä tilaa, kuten Platon ja muut luonnofilosofit aikoinaan luulivat.
Jokainen voi laskea asian, tetraedrin tahkojen välinen
kulma on väärän kokoinen jotta tuo onnistuisi.
Kulman pitäisi olla 360/5=72 astetta, mutta se ei ole.
Samoin muiden monitahokkaiden kanssa, ainoastaan kuutio poikkeuksena. Tarvitaan siis erilaisia tahokkaita.

Vierailija

Einsteinin jo toteamaa, että valon nopeudessa ei aika kulu. Jos taas aine saavuttaisi 0-nopeuden ali absoluuttisen nollapisteen lämpötilan, aika ei kuluisi sen takia, koska mikään ei liiku. Eli sm-hiukkanen onkin valon nopeudella sisäisen 0-nopeuden saavuttanutta ainetta. Ja tästä etenemme fotonihiukkasenkin teoriaan. Ensimmäisen taakse voi asettua jopa miljoona valon nopeuden kautta 0-tilanopeuden saavuttanutta hiukkasta.

Jokaiselle JAKAMATTOMALLA on liikkeen eli mekaaninen kvanttinsa. Absoluuttinene aika olisi varsin lähellä absoluuttista nollapistettä. Teoria on se, että liikkeen siitäkin vielä vähetessä aika pysähtyy.

Pienehköillä avaruusnopeuksilla aika on lähes absoluuttista. Maan koko avaruusnopeustulos eli -resultantti on luokkaa 300 km/s. Ihmisen mittaama Maan aika on ihmiselle absoluuttista aikaa. Jos ja kun myös muu avaruus suunnilleen liikkuu samaa vauhtia, ajan kulu kaikkialla on melko samaa. Se hidastuu, jos nopeudet kasvavat hyvin suuriksi.
Ja valossa, kuten Einstein jo nuorena miehenä totesi, aika ei kulu.
Siten myöskään fotonien kulku sykäyksinä ei ole mahdollista, sykäykset edelyttävät ajan kulua.

Vierailija

Omassa kaiken ajatuksessa on myös solumainen rakenne, mutta aivan savolaisen kolmiulotteisesti.

Ei ole olemassa kuin eri tiheyden omaavaa energiaa, niin että atomien ytimissä nuo solut ovat erittäinkin paksuseisäisiä, jolloin noiden solujen keskelle jää erittäinkin vähän tyhjää.

Mitä ulommas atomien keskustasta tullaan, sitä ohuempiseinäisä soluta ovat ja sitä isomman halkaisijan ne samalla omaavat.

Atomien halki on näin paljon pidempi matka kuin niiden ympäri.

Lisäksi täytyy muistaa, että energia käpertyy tiheämpään eli muuttuu pienemmiksi ja paksumpiseinäisemmiksi soluiksi jos se hankautuu vastaan tulevaan energiaan.

Sen jälkeen nuo pienet ja paksuseinäiset solut alkavat avautua takaisin vähemmän tiheäksi energiaksi, jolloin ne liikkuvatkin toisiaan kohti, koska niistä itsestään avautuva energia saa kauempana olevat energiakimput avautumaan enemmän poispäin niistä ja sillä energialla nuo reunimmaiset energiakimput liikkuvat kohti tiheämpää ja tästähän taas syntyy meidän hiukkanen energia-aallosta.

Kuten esim. elektroni, joka syntyy atomin ulospäuin työntyvästä energia-aallosta, jolla on myös hiukkasluonne.

;):)

Vierailija

[size=75:lhpsv7o1]Eli mikä on perustelusi sille että korvaat pallosymmetrian toisella?

ps. Tokihan olen aivan helvetin päissään, mutta jatkan keskustelua selvinpäin. Pahoittelen kaikille jotka ovat pahoittaneet mielensä juovuspäityneistä kirjoituksistani.

Mutta Pekka. Perustele maailmankaikkeuden muoto muuksi kuin "noin" pallosymmetriseksi.[/size:lhpsv7o1]

Ryyppää vähemmän! Olen kertonut asian seuraavassa linkissä. Tarina on pitkä, mutta varsinainen asia, jota kysyt on siinä alkupuolella.

Introduction:
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dtheory.htm
The files:
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dtheory_1.pdf
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dtheory_2.pdf
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dtheory_3.pdf

Vierailija
pekka.virtanen

Ryyppää vähemmän! Olen kertonut asian seuraavassa linkissä. Tarina on pitkä, mutta varsinainen asia, jota kysyt on siinä alkupuolella.

Introduction:
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dtheory.htm
The files:
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dtheory_1.pdf
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dtheory_2.pdf
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dtheory_3.pdf

Heh. Tosiaankin ryyppäämistä voisi vähentää.

Olisit muuten heti kättelyssä pistänyt linkkejä kehiin. Tällä palstalla on lähestulkoon jokaisella oma maailmanteoriansa jota sitten levitetään suunpieksännällä. Sinulla on tosiaankin matemaattinen malli omalle teoriallesi - se on hyvä se. Kommentit ja kritiikit voi myös esittää matemaattisesti.

Edit:Tein laskuvirheen ja korjaus on lopussa

Käsittelet Reinmannin pintoja mielestäni aika huolimattomasti. Koordinaatistomuunnoksesi ei ole yksiyhteen. Muunnoksessa tulisi säilyä kaikkien objektien muoto, ei ainoastaan pallon.

Määrittelet Reinmannin pinnan neliöllisillä koordinaateilla seuraavasti:

±X(i)=x(i)² , i=0,1,2,3

(Jätän tämän jälkeen indexit merkitsemättä ja isot kirjaimet vastaavat määrittelemääsi koordinaatistoa.)

Tälläisessa muunnoksessa säilyy pallon muoto. Mutta kaikki muutkin muodot tulisi säilyä. Erityisesti viivaelementti:

dS²=G|dX||dX|

Selvästi määrittemässäsi avaruudessa kovariantti metrinen tensori G on diagonaalinen [1/X,1/Y,1/Z,-1/U]. Miinus siksi koska neljännen ortogonaalisen akselin olet määritellyt imaginääriseksi.

Nyt metrisen tensorin muunnos koordinaatteihin x saadaan:

g=YG, missä Y on myös diagonaalinen tensori (dX/dx)(dX/dx).

(Osittaisderivaatat voidaan kirjoittaa kokonaisderivaatoiksi johtuen ortogonaalisuudesta).

Nyt
DX/dx=±2x

Joten g=Diag[4]

Viivaelementiksi x,y,z-koordinaatistossa tulisi siis (valitaan aika=0)

ds²=4[(dx)²+(dy)²+(dz)²]

Selvästikään tämä ei ole sama viivaelementti mikä on voimassa euklideelisessa avaruudessa. Koordinaatistomuunnoksethan eivät saa hävittää muotoja jotta ne olisivat oikeita. Sinun määrittelemälläsi geometrialla tulisi pystyä kuvaamaan meidän maailmamme siten kuin me sen näemme, mutta tätä en ainakaan minä pysty tekemään muutenkuin pallolle (tai ympyrälle).

Siis jos tajusin oikein, meidän pintamme on avaruudessasi pisteessä jossa imaginäärinen akseli on nolla.

Lainaus toisesta linkistäsi sivulta 17:

One important result of the mathematical analyse is, that in a large scale the Gaussian
curvature of the 3D-surface or the surface of the hyperoctahedron is zero. The surface is flat
and Euclides' geometry is valid in this space.

-----------------------------------------------------------

Edit: Huomasin laskuvirheen jota korjailin.

Siis saat säilymään yksiyhteen koordinaatit jos määrittelet

±X(i)=1/4x(i)²

Eli vaikka yritin löytää virhettä, en sitä vielä löytänyt (muutakuin tuon 1/4, mutta tämä ei periaatteessa ole sellainen virhe joka voisi "kaataa koko homman").

ps. Tuo plus/miinus tuntuu jotenkin ylimääräiseltä.

Vierailija

Lisää kommentteja & kritiikkiä:

Käytän edelleen sinun koordinaateistasi isoja kirjaimia, normaaleista spatiaalista pieniä.

Koska aikaa kritisoidaan, valitsen ajanhetkeksi nollan.

Ja olkoon yksinkertaisuuden vuoksi (tämä ei heikennä yleisyyttä, mutta koska Latexia ei ole, kaavat ovat selkeämpiä) viivaelementti meidän pinnallamme

ds1=dx1

Samalla menetelmällä kuin edellisessä viestissä, tämä viivaelementti voidaan transformoida käyttämääsi koordinaatistoon. (dS=G |dX|| dX|, missä G=diag[1/X,1/Y,1/Z,1/U].

Siis koska ainoa nollastapoikkeava arvo on dx, saadaan dS1=dX1.

Nyt kuitenkin on voimassa meidän avaruudessa relaatio liikkuvan ja paikallaan pysyvän koordinaatiston välillä:

ds2=kds1

Missä k saadaan joko Galilei-muunnoksella x-akselin suuntaan tai vaikkapa Lorenzin kontraktiolla. Pääasia ei ole k:n arvo, vaan se että liikkuvassa koordinaatistossa (spatiaalisissa sellaisissa) viivaelementtien välillä on jokin relaatio. (Tietysti suhteellisuusteoriassa invarianssi vaatisi näiden viivaelementtien pituuksien olevan yhtäsuuret, mutta koska nyt ei voida aikaa ottaa mukaan koska se ei kuulu sinun käyttämääsi neli-avaruuteen niin määritellään relaatio näin "yksinkertaisesti").

Transformoidaan uusi viivaelementti sinun avaruuteesi:

Helposti saadaan:

dS2=kdX1

Nyt jos koordinaatistosi on absoluuttinen, täytyy olla vakio A imäginääriakselilla siten että viivaelementit dS2 ja dS1 ovat yhtäsuuret. Tällaista vakio ei voi olla muuten kuin k:n arvolla 1. Tämä taasen tarkoittaisi sitä että pituus säilyisi meidän avaruudessamme. Ristiriita joka syntyy jos käytetään absoluuttista koordinaatistoa, olipa se millainen tahansa.

Ja toisella tavalla:Asetetaan kaksi pistettä imaginääriakselille ja vaaditaan että näin saadut viivaelementit ovat yhtäpitkät

Siis dS1=Sqrt[X1²-A²]=Sqrt[(kX1)²-B²]=dS2

Saadaan siis relaatio A:lle ja B:lle

A=B Sqrt[{X1²(1-k²)}/B²+1]

Ja koska k on mielivaltainen luku välillä ]0,1], ei ole mitään absoluuttista viivaelementtiä joka pätisi avaruudessasi.

Vastailen varmaan Juhannuksen jälkeen. Täytyy ottaa vissiin vähän mehua pari päivää.

Vierailija
Harhatien opiskelija
pekka.virtanen

Käsittelet Reinmannin pintoja mielestäni aika huolimattomasti. Koordinaatistomuunnoksesi ei ole yksiyhteen. Muunnoksessa tulisi säilyä kaikkien objektien muoto, ei ainoastaan pallon.

Määrittelet Reinmannin pinnan neliöllisillä koordinaateilla seuraavasti:

±X(i)=x(i)² , i=0,1,2,3

(Jätän tämän jälkeen indexit merkitsemättä ja isot kirjaimet vastaavat määrittelemääsi koordinaatistoa.)

Tälläisessa muunnoksessa säilyy pallon muoto. Mutta kaikki muutkin muodot tulisi säilyä. Erityisesti viivaelementti:

dS²=G|dX||dX|

Selvästi määrittemässäsi avaruudessa kovariantti metrinen tensori G on diagonaalinen [1/X,1/Y,1/Z,-1/U]. Miinus siksi koska neljännen ortogonaalisen akselin olet määritellyt imaginääriseksi.

Nyt metrisen tensorin muunnos koordinaatteihin x saadaan:

g=YG, missä Y on myös diagonaalinen tensori (dX/dx)(dX/dx).

(Osittaisderivaatat voidaan kirjoittaa kokonaisderivaatoiksi johtuen ortogonaalisuudesta).

Nyt
DX/dx=±2x

Joten g=Diag[4]

Viivaelementiksi x,y,z-koordinaatistossa tulisi siis (valitaan aika=0)

ds²=4[(dx)²+(dy)²+(dz)²]

Selvästikään tämä ei ole sama viivaelementti mikä on voimassa euklideelisessa avaruudessa. Koordinaatistomuunnoksethan eivät saa hävittää muotoja jotta ne olisivat oikeita. Sinun määrittelemälläsi geometrialla tulisi pystyä kuvaamaan meidän maailmamme siten kuin me sen näemme, mutta tätä en ainakaan minä pysty tekemään muutenkuin pallolle (tai ympyrälle).

Siis jos tajusin oikein, meidän pintamme on avaruudessasi pisteessä jossa imaginäärinen akseli on nolla.

Lainaus toisesta linkistäsi sivulta 17:

One important result of the mathematical analyse is, that in a large scale the Gaussian
curvature of the 3D-surface or the surface of the hyperoctahedron is zero. The surface is flat
and Euclides' geometry is valid in this space.

-----------------------------------------------------------

Edit: Huomasin laskuvirheen jota korjailin.

Siis saat säilymään yksiyhteen koordinaatit jos määrittelet

±X(i)=1/4x(i)²

Eli vaikka yritin löytää virhettä, en sitä vielä löytänyt (muutakuin tuon 1/4, mutta tämä ei periaatteessa ole sellainen virhe joka voisi "kaataa koko homman").

ps. Tuo plus/miinus tuntuu jotenkin ylimääräiseltä.

Kiitoksia asiallisesta palautteesta, jota tulee niin kovin vähän.

Olen itsekin miettinyt viivaelementin kohtaloa ja muitakin muotoja. Sivulla 1/15 olen esittänyt, kuinka havaintoavaruuden viivaelementti käyristyy, kun se siirtyy havaintoavaruudesta absoluuttiseeen avaruuteen. Muita muotoja kuin ympyrä ja viiva en ole tutkinut. Ympyrä muuntuu absoluttisen avaruuden neliöksi. Olen muutenkin eri mieltä siinä, että viivaelementin pitäisi säilyä samanlaisena viivaelementtinä muunnoksessa. Havaintoavaruushan ei ole mallini mukaan todellinen vaan absoluuttisen avaruuden illuusio.

Meidän pintamme on imaginääriakselin suunnassa pisteessä -1, ei nollassa. Tällä tavalla saadaan aikaan käänteisavaruus, jolla on mallisssani olennainen merkitys.

En ymmärtänyt tuota 1/4-kerrointa.

Ps. D-teoria löytyy myös suomenkielisenä.

Esittely:
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria.htm

Malli:
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria_1.pdf
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria_2.pdf

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat