Laajenevatko atomit nopeuden lisääntyessä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kun vaikkapa kolme kvarkkia muodostaa protonin, niin vaikuttaako protonin nopeus sen kokoon? Ovatko kvarkit kauempana toisistaan kun protonin nopeus kasvaa? Miten tälläinen voidaan mitata?

Jos massahiukkaset kasvavat tilavuutta, kun niiden nopeus lisääntyy lämpötilan vaikutus tilavuuteen tulee käsitettäväksi, kuten kaasuissa huomataan, tai myös siitä että kiinteän aineen ja nesteen tilavuus kasvaa lämmön noustessa. Lämpö olisikin suoraan tilavuuden kasvua.

Jos atomi liikkuu nopeammin, kasvavatko sen protonien ja neutronien kvarkkien välimatkat, joka kasvattaa protonien ja neutronien kokoa ja niistä muodostuan ytimen kokoa. Entä kiertääkö tälläistä kasvanutta ydintä elektroni kauempana, joka kasvattaa koko atomin kokoa ja tilavuutta?

Kommentit (14)

Vierailija

Ja kun valonnopeutta lähestyvä alus hankautuu koko ajan suhteellisesti enemmän keulasta ja koko ajan vähemmän perältä perää kohti tuleviin energia-aaltoihin,

niin laajeneeko ne atomit koko ajan enemmän aluksen perällä, jolloin syntyy painovoimailmiö, koska painaudumme laajenevaa aluksen perää vasten samalla kun omat atomimmekin laajenevat ja enemmän aluksen takaosan puolelta?

;):)

Vierailija

Atominen ainemassa, mitkään alukset, ei voi saavuttaa valon nopeutta, siltä osin vanha vastustajani vakio/Kosh oli oikeassa. valon nopeudella kulkevat vain fotonikiteet ja vetovoima. Ei ne hankaudu, mutta luovuttavat ne energiaa vähemmän omaaville fotoneille. Sitä tarkoittaa yleinen punasiisrtymä.

Vierailija
X-?
Kun vaikkapa kolme kvarkkia muodostaa protonin, niin vaikuttaako protonin nopeus sen kokoon? Ovatko kvarkit kauempana toisistaan kun protonin nopeus kasvaa? Miten tälläinen voidaan mitata?

Protonin lepokoordinaatistossa ei tapahdu mitään, vaikka protoni liikkuisi kuinka lähellä valonnopeutta. Ulkopuoliset havaitsijat havainnoisivat protonin kutistuvan liikesuunnassa. Tosin protonia tuskin voi luonnehtia kovin kiinteäksi kappaleeksi, joten koon muutoskin on sitä myötä hieman kyseenalaista.

Jos massahiukkaset kasvavat tilavuutta, kun niiden nopeus lisääntyy

Tämä ei pidä paikkaansa. Jos esim. avaruusraketti liikkuu lähes valonnopeudella, ei raketissa olijoiden mielestä raketille tapahdu mitään. Ulkopuolisten mielestä raketin massa kasvaa - tai oikeammin sen liike-energia - ja pituus lyhenee liikesuunnassa.

Vierailija
Arla
X-?
Kun vaikkapa kolme kvarkkia muodostaa protonin, niin vaikuttaako protonin nopeus sen kokoon? Ovatko kvarkit kauempana toisistaan kun protonin nopeus kasvaa? Miten tälläinen voidaan mitata?

Protonin lepokoordinaatistossa ei tapahdu mitään, vaikka protoni liikkuisi kuinka lähellä valonnopeutta. Ulkopuoliset havaitsijat havainnoisivat protonin kutistuvan liikesuunnassa. Tosin protonia tuskin voi luonnehtia kovin kiinteäksi kappaleeksi, joten koon muutoskin on sitä myötä hieman kyseenalaista.

Jos massahiukkaset kasvavat tilavuutta, kun niiden nopeus lisääntyy

Tämä ei pidä paikkaansa. Jos esim. avaruusraketti liikkuu lähes valonnopeudella, ei raketissa olijoiden mielestä raketille tapahdu mitään. Ulkopuolisten mielestä raketin massa kasvaa - tai oikeammin sen liike-energia - ja pituus lyhenee liikesuunnassa.

Oletko Arla asiasta aivan varma? Ei siis missään tapauksessa voi olla mahdollista, kuten täällä on aiemmin kirjoitettu, että nopeus kasvattaa hiukkasen tai hiukkasista koostuvan systeemin, vaikkapa raketin tilavuutta eli kokoa. Raketin sisäinen aika hidastuu (aikadilataatio), koska valohiukkasilla on pidempi matka kuljettavana kasvaneen systeemin tilavuuden läpi. Tästä syystä nopeasti kulkevan systeemin hiukkasten väliset vuorovaikutukset hidastuvat ja aika tuntuu kuluvan normaalisti koska raketin sisällä oleva havaitsija ei tietoisuuden ilmiöiden myös hidastuessa vuorovaikutusten mukana huomaa hidastumista. Vasta perillä huomataan hidastuminen.

Vierailija
X-?
Arla
X-?
Jos massahiukkaset kasvavat tilavuutta, kun niiden nopeus lisääntyy

Tämä ei pidä paikkaansa. Jos esim. avaruusraketti liikkuu lähes valonnopeudella, ei raketissa olijoiden mielestä raketille tapahdu mitään. Ulkopuolisten mielestä raketin massa kasvaa - tai oikeammin sen liike-energia - ja pituus lyhenee liikesuunnassa.

Oletko Arla asiasta aivan varma? Ei siis missään tapauksessa voi olla mahdollista, kuten täällä on aiemmin kirjoitettu, että nopeus kasvattaa hiukkasen tai hiukkasista koostuvan systeemin, vaikkapa raketin tilavuutta eli kokoa.

Kyllä. Nimimerkki E=tila, jota lienet lukenut, on trolli.

Vierailija

Atomin ydinhiukkaset eli sähkät koostuvat JAKAMATTOMISTA, paino
0-nopeudessa 3.68*10^-48 g, ulottuvuus luokkaa 10^-23 m, kun vaikak protonin luokkaa 10^-15 m. Protonissa lie 444 000 triljoonaa perusaineen jakamatonta, ja vedyn protonissa lisäksi 5000 triljoonaa gammakvantin osahiukkasta. Valon nopeudessa eli fotonina, joka jo Einsteinin nuorena miehenä toteaman mukaan pätee ydinenergian gammakvantteihin,
massa-arvo on kaksinkertaistunut. Tämä ei johdu siitä, että ainemäärä olisi kasvanut, vaan energian eli kvantin vaikutuksesta.

Jokisella JAKAMATTOMALLA on atomissakin liikkeen eli mekaaninen kvantti. Atomin ytimen tai sähkän sisällä sen perusilmeneminen on värinää eli lämpöä. Lämmön perusta ovat jakamattomien nopeuskvantit.
Vaikuttaa myös ainemassan tai kappaleen nopeus. Maan avaruusnopeus
ottaen huomioon kaikki osanopeudet on luokkaa 300 km/s. Massa-arvon
kasvu, mukaan kaavan m=2E/v, tuollakin ja sitä pienemmillä nopeuksilla
on varsin merkityksetöntä. Merkitystä kasvu alkaa saada vasta nopeuden kasvaessa kymmeniin tuhansiin kilometreihin. Vapailla elektroneilla eli sähkillä voi olla sellaisia nopeuksia. Vastaavasti lämpötilan vaikuttaakseen merkittävästi pitää olla kymmeniä miljoonia asteita.
Eli normaalien nopeuksien ja lämpöjen maailmassa voimme elää ja olla ihan kuin Arla olisi oikeassa.

Nopeuden lähestyessä valon nopeutta massa-arvon ja vastaavasti tilavuuden kasvu on jo niin merkittävää, että ytimen tai elektronin täytyis hajota. Atomiaine ei kuitenkaan saavuta sellaisia nopeuksia. Korkeassa lämpötilassa eli/tai suuressa nopeudessa ytimen aine kuitenkin jo haurastuu. Tämä käsittääkseni on edellytys fuusioreaktioon, jossa gammakvantteja vapautuu syntyneen neutronin supistaessa protonin ydintilaa. Vaikkapa Auringon energiatuotto eli teho edellyttää 15 miljoonan lämpötilaa. Tässä lämpötilassa aurinkomassa hajoaisi. Auringon peruslämpötila lie noin kuusi miljoonaa astetta. Vaadittava lämpötila fuusioihin tulee sähkönpurkausten aiheuttamasta vedyn kuumenemisesta, ja heliuminkin, raskaiden aineiden rajalla.

Vierailija
Arla

Protonin lepokoordinaatistossa ei tapahdu mitään, vaikka protoni liikkuisi kuinka lähellä valonnopeutta. Ulkopuoliset havaitsijat havainnoisivat protonin kutistuvan liikesuunnassa.

Aine ja sen dynamiikka kai määräytyy hiukkasten vuorovaikutuksista, joita välittävät valon nopeudella kulkevat välittäjähiukkaset. Olen useasti nähnyt suhteellisuusteoriaa selitettävän kansantajuisesti kahden peilin välissä pomppivan valonsäteen avulla. Näin saadaan helposti laskettua, miten aika- ja paikkakoordinaatisto muuttuu liikkuvan kappaleen kannalta.

Googlettamalla "time dilatation mirror" löytyi esimerkiksi tällaiset kuvat:
"Valokello" paikallaan

ja liikkeessä

Miettimällä myös liikkeen suunnassa edestakaisin pomppivaa valoa saadaan sitten erityinen suhteellisuusteoria.

Yksi kysymys kuitenkin jää: miten aika ja paikka skaalautuvat suhteessa toisiinsa? Miten voidaan oikopäätä lähteä siitä, että liikettä kohtisuorassa oleva paikkakoordinaatisto ei kutistu. Ainettahan pitää kasassa siinäkin suunnassa valon nopeudella etenevä vuorovaikutus ja liikkeessä se joutuu etenemään pidemmän matkan. Miksi tämä näkyy ulkopuolisen näkökulmasta aineen dynamiikan hidastumisena eikä aineen kutistumisena?

Toki voidaan repäistä aksioomana, että fysiikka on kaikille koordinaatistoille sama ja silloin menosuuntaan poikittainen kutistuminen tai leveneminen on symmetrian mukaan mahdotonta. Voisiko symmetrian kuitenkin johtaa turvautumatta tähän jokeriin?

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005
E=tila
Onkos Arla joku Jumala, joka voi sanoa kuka on ja kuka ei ole?

;):)

Jos pitää valita Arlan ja E=tilan välillä, niin kyllä Arla on huomattavasti lähempänä jumalaa.

Itse asia on mahdollisimman yksinkertainen. On paikallisia, lokaaleja totuuksia, joita voidaan verrata vain muihin "totuuksiin", ei absoluuttiin. Koordinaatistot ovat yhdenvertaisia, fysiikan lait ovat jokaisessa samat. Näkökulma vaihtelee ja sen mukaan "nähtävä maisema".

Vierailija
Lentotaidoton
E=tila
Onkos Arla joku Jumala, joka voi sanoa kuka on ja kuka ei ole?

;):)




Jos pitää valita Arlan ja E=tilan välillä, niin kyllä Arla on huomattavasti lähempänä jumalaa.

Itse asia on mahdollisimman yksinkertainen. On paikallisia, lokaaleja totuuksia, joita voidaan verrata vain muihin "totuuksiin", ei absoluuttiin. Koordinaatistot ovat yhdenvertaisia, fysiikan lait ovat jokaisessa samat. Näkökulma vaihtelee ja sen mukaan "nähtävä maisema".

Eli tämän päivän tiede on tällä hetkellä Jumala, vaikka se ilmiselvästi on väärässä esim. fysiikan suhteen.

Fysiikan, jota tämän päivän fysiikka ei edes vielä ymmärrä.

Mikä pitää sen valtavan energian pienessä paketissa siellä atomissa?

Ei ne teidän eri voimat mitään selitä, ne nyt vain ovat nimiä eri ilmiöille, joita te ette edes ymmärrä perin pohjin.

;):)

Vierailija

Se "valtava energia" siellä ydinhiukkasen sisässä normaalisti pysyy sen sisässä, koska ydinhiukkanen, JAKAMATTOMAT, vieri vieressä, on normaalisti erittäin luja päästämään mitään ulos.

Vaikkapa fuusio auringossa, siis aurinkoluokan tähdessä, vaatii 15 miljoonan asteen lämpötilan. Siinä ydinhiukkasen, siis protonin, rakenne on haurastunut, ja plasmassa törmäilevien ydinhiukkasten nopeus on suuri.Tuossa sisuksen peruslämpötilassa aurinko räjähtäisi, ja niinhän se vakaan elämänsä päätteeksi tekeekin. Vakaassa elämässä auringon lämpötila on viidestä seitsemään miljoonaan astetta. Fuusioon tarvittavan aurinkotehoisen lämpötilan aiheuttavat sähkönpurkaukset sisävedyn ja raskaiden alkuaineiden rajalla.

Vierailija
ArKos itse
Se "valtava energia" siellä ydinhiukkasen sisässä normaalisti pysyy sen sisässä, koska ydinhiukkanen, JAKAMATTOMAT, vieri vieressä, on normaalisti erittäin luja päästämään mitään ulos.

Vaikkapa fuusio auringossa, siis aurinkoluokan tähdessä, vaatii 15 miljoonan asteen lämpötilan. Siinä ydinhiukkasen, siis protonin, rakenne on haurastunut, ja plasmassa törmäilevien ydinhiukkasten nopeus on suuri.Tuossa sisuksen peruslämpötilassa aurinko räjähtäisi, ja niinhän se vakaan elämänsä päätteeksi tekeekin. Vakaassa elämässä auringon lämpötila on viidestä seitsemään miljoonaan astetta. Fuusioon tarvittavan aurinkotehoisen lämpötilan aiheuttavat sähkönpurkaukset sisävedyn ja raskaiden alkuaineiden rajalla.

Vieri vieressä?

Eli tiheästi?

;):)

Vierailija

Tiheämassat noudattavat ydinhiukkasten tiheyttä ja tämä suurimpana mahdollsena on ydinhiukkasen tiheys. JAKAMATTOMAT ovat ydinhiukkasessa vieri vieressä, ja tiehämassassa, kun atomitila on romahtanut, ydinhiukkaset ovat vieri vieressä. Jos JAKAMATTOMAT olisivat ehdottomian lujastin pallomaisia, näin jäisi ihna toejreetisesti ydinhiukkaseen vielä lähes puolet välttämätpöntä tilaa. Jos jakamton onkin jossakin määrin joustava, omaa hiukan nesteenkin omainaisuutta,
ydinhiukkasen rkaenne on lomittuneen joustava. Tämä selittää paremmin myös ydinhiukkasen värinätilailmiöt, joista laitostieteen sekopäät ovat johdelleet kvarkkeja sun muita hiukkasia.

Siis 444 000 triljoonaa JAKAMATONTA vieri vieressä ydinhiukkasessa, ja tämän päälle ydinnergian gammakvanttihiukaset, vedyn protonissa 5 000 triljonaa, mutta massan energia-arvoltaan fotonin osahiukkasina kaksinkertaisia.

Elektronin eli sähkän rakenne saman tapainen mutta hiukan löysempi.
Jos fotoniksi jähemttynyt sykäys lähtisi itse elektronista, se olisi sille vastaavaa kuin ydinhiukkaille fuusio. Neutronin synty fuusiossa, kun
elektroni tarttuu protonin pintaan, se edellyttää elektroniltakin tiettyä haurastumista. Siis kun elektroni normaalisti pomppaa törmäyksessä, se tässä tapauksesa jämähtää protoniin kiinni. Kiinni tarttunee myös atomitilan jakamattomai.

Uusimmat

Suosituimmat