3 -ulotteisuudesta esim. 11 -ulotteiseen maailmankuvaan?!

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Harvoin olen nauranut niin kun kuulin eilen Hannu Reimen haastattelemassa Kari Enkvistiä. Kuulosti siltä, että Enkvist oli ihan hukassa yrittäessän spekuloida populistisin menetelmin maailmankaikkeuden luonnetta ja olemusta. "Maalaisjärkiset" esimerkit eivät suurinpiirtein mitenkään avanneet tai selkeyttäneet näkemystä. Kun tiedän, että kumpikin, niin haastattelija, kuin erityisesti haastateltava ovat fiksuja äijiä, oli haastattelun taustalla olevat lataukset säkenöivää tasoa. Olen huomannut, että Kari Enkvist tietää enemmään ja aivan toisenlaista tietoa, kuin siinä haastattelussa tuli esittäneeksi. Kuulosti tuskaiselta heittäytyä tähän "kuulijalle toivotun" esittämiseen.

Yksi asia jäi kuitenkin mietityttämään. Nimittäin Enkvist väitti, että ihminen on sillä tavalla rakennettu, että hänelle onnistuvat vain kolmiulotteiset maailmankuvan hahmotelmat ja ajatukset. Suu loksahti auki ihmetyksestä. Tämä hänen ajatuksensa ilmeisesti juontaa oletukseen, että spatiaalisessa suhteessa, eli tila-avaruudellisessa hahmotussuhteessa ihminen kykenee havainnoimaan vain kolmiulotteista maailmaa, eli siis x, y ja z avaruutta. Jokainen ns. terve luonnollisesti kykenee tähän. Jos välimuodot otetaan huomioon, niin avaruudellinen hahmotus on pallon muotoinen. Usein mainitaan kuitenkin neljänneksi ulottuvuudeksi aika. Maailma rakentuu Enkvistin mukaan neliulotteisesti.

Itse olen havainnut, että ajan kytkeminen on spatiaalisesti aivan helppoa. Mitä mieltä olet tästä? Neliulotteinen maailma on käsittääkseni suhteellisen helppoa ymmärtää. Itse asiassa voin helposti lisätä ulotteisuuksia päässäni ainakin yli kymmeneen suhteeseen, enempäänkin, paljonkin enempään. Jos aihe kiinnostaa, voisin kuvailla hiukan muita ulottuvuuksia, jotka ovat suhteellisen helppoja suhteuttaa.

Mitä mieltä itse olet. Kuinka monta ulottuvuutta voit itse suhteuttaa?

Sivut

Kommentit (27)

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005

Eiköhän Enkvist tarkoittanut kolmea tilaulottuvuutta. Monista asioista voi tehdä mallin vaikka kuinka moniulotteiseen kuvaajan, jossa kaikki "ulottuvuudet" ovat ihan arkijärjellä ymmärrettäviä. Vaikka paine, lämpötila jne. Ja matemaattisesti on helppo myös laskea kuinka monessa tilaulottuvuudessakin, mutta hahmottaminen on ihan toinen juttu.

Tuohon ensimmäiseen kappaleeseen en jaksa ottaa kantaa. Totta kai kyseessä on vähintään maailmanlaajuinen salaliitto.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

Paljonko pystyt näkemään näitä muita ulottuvuuksia. Itse näen kolmen "perusulottuvuuden" lisäksi vain pienen nollaa lähestyvän kappaleen aikaa. Näen siis pelkän nykyhetken, en tulevaisuutta tai menneisyyttä. Ajatuksia herättävä aihe sinänsä.

Vierailija

Yritän hiukan havainnollistaa. Ajattele kolmiulotteista palloa, joka liikkuu eteenpäin. Pallo muodostaa kolmiulotteisen avaruuden ja aika muodostuu liikkeestä. Ajassa vierivä pallo ei ilmeiseti ole vaikeasti miellettävissä. Maapallo liikkeessä avaruudessa esimerkiksi.

Pointti on siinä, että miellät itsesi havaintokohteen ulkopuolelle, etkä ajattele matkustavasi sisällä avaruudellisessa tilassa vain subjektina, joka tarkkailee asioita sisältäpäin.

Kun lisäät ulottuvuuksia tähän tarkkailusi kohteeseen yksi kerrallaan, huomaat, että tajuat mistä on kysymys.

Vierailija

Ns. säieteorioiden yhteydessä on tuotu esille 11 ulotteinen maailmankuva. Säieteorioiden tietystä kriisistä huolimatta, voidaan niiden avulla varsin selkeästi nähdä useampiulotteisen maailmankaikkeuden rakennevariaatioiden mahdollisuudet.

Muistanet, että säijeteorioiden peruslähtökohtana on se, että pisteen sijasta kohdennetaan huomio ns. säijepätkiin, jotka muodostavat mittäyksikön ja suureen luonteisia matemaattisia objekteja. Säiepätkät eivät ole sattumalta ympyrän muotoisia, vaan niiden muoto on sidonnainen energiaympyrään, kuten atomaarisessa mittakaavassa elektroniverhon ulkopintaan. Säikeiden värähtelytaajuudet ovat sidoksissa tähän. Kun siirrytään asteittain eri skaaloihin, eli kokonaisuuksiiin, ulotteisuudet jäsentyvät sekä toistensa sisälle, että lomittain. Yksinkertaisin kuvaaja tästä selittyy energisten skaalojen sisäisiksi, kullekkin tasolle ominaiseksi maailman ja ulottuvuuden tasoksi ja ontologiaksi. Tästä mallista voidaan muodostaa sekä suhteellisuusteorian, että kvanttifysiikan yhteensovittavat matemaattiset mallinteet.

Säieteorioiden ymmärrettävä ongelma on pienten mittakaavojen äärettömyydet. Tämä perustuu klassisiin fyssikan nollasummapelin ja äärettömyyksien "grim fandangoon".

Kun otetaan huomioon normaali entropia, niin ongelmat alkavat ratketa. Hiukan huvittavaa on kun usein väitetään, että entropia "hallitsee" maailmankaikkeutta ja lopulta kaikki päätyy sekalaiseksi tasalaatuiseksi mössöksi. Tässä näkökannassa ei oteta huomioon, että näin ei ole tapahtunut käytännössä, vaan kosmologia on järjestäytynyt vastoin entropian ideaalia hyvinkin moniulotteisen systemaattisesti. Tähän on syynä entopian vastakkainen voima, joka ilmenee sähkömagneettisina ilmiöinä.

Vierailija
kar1
Yritän hiukan havainnollistaa. Ajattele kolmiulotteista palloa, joka liikkuu eteenpäin. Pallo muodostaa kolmiulotteisen avaruuden ja aika muodostuu liikkeestä. Ajassa vierivä pallo ei ilmeiseti ole vaikeasti miellettävissä. Maapallo liikkeessä avaruudessa esimerkiksi.

Pointti on siinä, että miellät itsesi havaintokohteen ulkopuolelle, etkä ajattele matkustavasi sisällä avaruudellisessa tilassa vain subjektina, joka tarkkailee asioita sisältäpäin.

Kun lisäät ulottuvuuksia tähän tarkkailusi kohteeseen yksi kerrallaan, huomaat, että tajuat mistä on kysymys.

Tähän on pakko vastata. Niin hyvä tämä on.
Ensinnäkin ajatus on samantyyppinen kuin idea halusta painaa kaikkeuden pause-nappia haluttaessa tutkia mikrohiukkasia. Mielellään kvanttitilassa.

Ja tähän neliulotteisuuteen: jokainen ihminen havainnoi maailmaa neliulotteisesti. Viidennestä ulottuvuudesta yhdenteentoista tarvitaan taas se pause-nappula: kaikkeuden ulkopuolinen havainnointi riittää vain neljään ulottuvuuteen. Mutta saatan olla väärässäkin. Äskeisellä en halua vesittää väittämääni.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
kar1

Muistanet, että säijeteorioiden peruslähtökohtana on se, että pisteen sijasta kohdennetaan huomio ns. säijepätkiin, jotka muodostavat mittäyksikön ja suureen luonteisia matemaattisia objekteja. Säiepätkät eivät ole sattumalta ympyrän muotoisia, vaan niiden muoto on sidonnainen energiaympyrään, kuten atomaarisessa mittakaavassa elektroniverhon ulkopintaan.



11 ulottuvuutta löytyy M-teoriasta. Siinä ei ole pelkästään ympyränmuotoisia säikeitä, vaan hieman monitahoisempia nauhoja, kalvoja etc. Braaneja. (ihan vain sivuhuomio, ei sen kummempaa)


Säieteorioiden ymmärrettävä ongelma on pienten mittakaavojen äärettömyydet. Tämä perustuu klassisiin fyssikan nollasummapelin ja äärettömyyksien "grim fandangoon".



Eikös säieteoriat juuri kierrä pistemäisiin hiukkasiin liitetyt äärettömyydet? Selvennä vähän lisää.


Tässä näkökannassa ei oteta huomioon, että näin ei ole tapahtunut käytännössä, vaan kosmologia on järjestäytynyt vastoin entropian ideaalia hyvinkin moniulotteisen systemaattisesti. Tähän on syynä entopian vastakkainen voima, joka ilmenee sähkömagneettisina ilmiöinä.

Näin äkkisältään kuulostaa huuhaalta. Selvennä vähän.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

M-teoria, 11 ulottuvuutta ja braanit.

Totta kai säikeet ovat "sekalainen joukko", mutta itse ilmiön suhteen pohjimmiltaan on kysymys energiakeskittymistä, jotka nanomittakaavassa ovat kutakuinkin ympyrjäisiä. Säikeiden sekamelska johtuu itse asiassa perusyksiköiden sekoittumisesta isommiksi skaaloiksi, eli ulottuvuuksiksi.

Olet varmaan pannut merkille, että maailmankaikkeudessa on kaksi suuntaa. Toisaalta on hajoavat prosessit, toisaalta kasvavat ja kehittyvät prosessit.
On outoa, että uskotaan niin vankasti entropiaan, vaikka ilmiselvästi on olemassa kaksi suuntaa.

Vähän arveluttaa mennä syvemmälle asiaan nimettömänä tai nimimerkillä.
Pitää vähän pohtia, missä määrin täällä tuo teoriaa esille. Voit kuitenkin tutustua teemmaan tarkemmin tutustumalla hyvin esim. Titanin pinnalle laskeutumista ohjaaviin suomalaisten kehittämiin teknisiin laitteisiin.

Se, että universumissamme ei ole vain hajoavia prosesseja, vaan esim. tähtiä ja planeettakuntia ja tiivistyviä tähtisumuja jne. muodostuu koko ajan, kertoo siitä, että entropia on vain toinen puoli totuutta. Toinen puoli on aivan toisenlainen. Pitää muistaa myös, että universumimme ontologia perustuu prosesseihin, joita esim. energiat ilmentävät ja toisaalta esim. materian eri olomuotoihin. Tämä on suuri premissiluonteinen havainto. Nimittäin jos ja kun maailmankaikkeus muotoutuu koko ajan synnyttäen sekä mikro-, että makrokosmoksessa uusia ontologisia olomuotoja kuten edellä kuvasin, niiden taustalla on oltava hallitut tapahtumakontekstit ja prosessit. Entropia ei siis hävitä sitä ennen kuin saavutetaan tietyt kriittiset pisteet ontologisessa elinkaaressa ja hajottavat prosessit pääsevät voitolle.

Tämä ei suinkaan ole huuhaata. Tarkempi kuvaus edellyttää pitkää selittämistä ja toista foorumia.

Vierailija

Sen verran vielä, että ns. suhteellinen entropiakynnys / entropiakynnykset, josta hajoavat prosessit käynnistyvät voidaan mallintaa, ennustaa ja laskea.
Kysy asiaa Oholta.

Vierailija

Osaatko sanoa, mitä yhteistä on fuusiolla ja esim. proteeiinisynteesillä?
Osaatko sanoa mitä yhteistä on fissiolla ja esim. kehon hajoamisella kuoleman jälkeen?

Jos osaat selittää nämä, niin osaat jotakin fysiikan yhtenäisteorian juurista.
Jos et osaa selittää näitä, olet aivan alkumetreillä opintielläsi.

Vierailija

Osaatko kertoa, miten liikunta ja ravinto kasvattavat lihaksiasi? Siis syvin atomaarinen tai molekyylien taso, mitä tapahtuu?

Osaatko sanoa, mitä tapahtuu syvimmillä atomaarisilla ja molekylaarisilla tasoilla, jos et liiku ja lihaksesi alkavat surkastua?

Osaatko mallintaa tapahtumat kosmologisten prosessien muotoon ja skaalauttaa tapahtumat peruspremisseistä lähtien?

Osaatko määrittää edellä esitettyyn mittayksiköt ja suureet ja tehdä niistä matemaattiset kaavat ja yhtälöt?

Mitä yhteistä kosmologisessa mielessä edellä esitetyllä on esim. maapallon supistumisen ja mahd. noin 100 000 vuoden välein syklimäisesti tapahtuvien voimakkaampien tulivuorenpurkausten, auringon flarepurkausten tai nova/supernovaräjähdysten suhteen?

Vierailija
kar1
Yritän hiukan havainnollistaa. Ajattele kolmiulotteista palloa, joka liikkuu eteenpäin. Pallo muodostaa kolmiulotteisen avaruuden ja aika muodostuu liikkeestä.

Enkvistin ajatuksen olen muistaakseni kuullut alunperin myös
Penroselta, eikä se ole kovin uusi.

Ihan Euklidisen neliulotteisen hilan ajattelu on ainakin minulle
ihan liikaa.

Yritäpä vaikka laskea montako viidestä hilapisteestä koostuvaa
kytkettyä rakennetta neliulotteisessa hilassa on. (Siis sellaista,
joita et voi rotaatioilla ja translaatioilla heivata täysin päällekkäin.)

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
kar1

Totta kai säikeet ovat "sekalainen joukko", mutta itse ilmiön suhteen pohjimmiltaan on kysymys energiakeskittymistä, jotka nanomittakaavassa ovat kutakuinkin ympyrjäisiä. Säikeiden sekamelska johtuu itse asiassa perusyksiköiden sekoittumisesta isommiksi skaaloiksi, eli ulottuvuuksiksi.



Vai perusyksiköiden sekoittumisesta. Justiinsa.


Olet varmaan pannut merkille, että maailmankaikkeudessa on kaksi suuntaa. Toisaalta on hajoavat prosessit, toisaalta kasvavat ja kehittyvät prosessit.
On outoa, että uskotaan niin vankasti entropiaan, vaikka ilmiselvästi on olemassa kaksi suuntaa.



Mikähän mielestäsi on tämä ihan uusi entropian käsite? Mainitse esimerkki, jossa kokonaisentropia ei kasva.


Vähän arveluttaa mennä syvemmälle asiaan nimettömänä tai nimimerkillä.
Pitää vähän pohtia, missä määrin täällä tuo teoriaa esille. Voit kuitenkin tutustua teemmaan tarkemmin tutustumalla hyvin esim. Titanin pinnalle laskeutumista ohjaaviin suomalaisten kehittämiin teknisiin laitteisiin.



Joopa joo.


Se, että universumissamme ei ole vain hajoavia prosesseja, vaan esim. tähtiä ja planeettakuntia ja tiivistyviä tähtisumuja jne. muodostuu koko ajan, kertoo siitä, että entropia on vain toinen puoli totuutta. Toinen puoli on aivan toisenlainen. Pitää muistaa myös, että universumimme ontologia perustuu prosesseihin, joita esim. energiat ilmentävät ja toisaalta esim. materian eri olomuotoihin. Tämä on suuri premissiluonteinen havainto. Nimittäin jos ja kun maailmankaikkeus muotoutuu koko ajan synnyttäen sekä mikro-, että makrokosmoksessa uusia ontologisia olomuotoja kuten edellä kuvasin, niiden taustalla on oltava hallitut tapahtumakontekstit ja prosessit. Entropia ei siis hävitä sitä ennen kuin saavutetaan tietyt kriittiset pisteet ontologisessa elinkaaressa ja hajottavat prosessit pääsevät voitolle.



oliko tässä muuta sisältöä, kuin että kaikenlaista tapahtuu fysiikan lakien mukaisesti?


Tämä ei suinkaan ole huuhaata. Tarkempi kuvaus edellyttää pitkää selittämistä ja toista foorumia.

Ei tietysti, ja toki tarvitsee.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija
kar1
M-teoria, 11 ulottuvuutta ja braanit.

Totta kai säikeet ovat "sekalainen joukko", mutta itse ilmiön suhteen pohjimmiltaan on kysymys energiakeskittymistä, jotka nanomittakaavassa ovat kutakuinkin ympyrjäisiä. Säikeiden sekamelska johtuu itse asiassa perusyksiköiden sekoittumisesta isommiksi skaaloiksi, eli ulottuvuuksiksi.

Tämä ei suinkaan ole huuhaata. Tarkempi kuvaus edellyttää pitkää selittämistä ja toista foorumia.

Varmasti edellyttää, koska "skaalat eli ulottuvuudet" ja ideasi
siitä, että käyräviivaiset koordinaatistot voidaan upottaa
vain lisäämällä uusi ulottuvuus vaatii kokonaan uuden matematiikan
tekemistä. Joku realisti sanoisi, että se on jopa mahdotonta.

Eli, jos aiot sinne suurempaan foorumiin mennä, niin aloita nyt
vaikka siitä, että opettelet puhumaan samaa kieltä kuin muut.

Vierailija
kar1
Sen verran vielä, että ns. suhteellinen entropiakynnys / entropiakynnykset, josta hajoavat prosessit käynnistyvät voidaan mallintaa, ennustaa ja laskea.
Kysy asiaa Oholta.

Tämän asian tiimoilla pitäisi joskus tosiaan istahtaa kahville Ohon, Joun, Sinun ja Kyberkissan kanssa. On se niin monimutkainen asia. :)

Vierailija

Tämä on suuri premissiluonteinen havainto. Nimittäin jos ja kun maailmankaikkeus muotoutuu koko ajan synnyttäen sekä mikro-, että makrokosmoksessa uusia ontologisia olomuotoja kuten edellä kuvasin, niiden taustalla on oltava hallitut tapahtumakontekstit ja prosessit.

Tämä ei ole aivan mitätön juttu sille joka jotakin ymmärtää. Nimittäin jos ja kun luonnossa on toimivia rakenttuvia prosesseja eri skaaloissa, se on samalla todiste siitä, että tämän ilmiön ja prosessin tuntija voi rakentaa mahdollisesti tsekkin jopa synteettisesti vastaavia rakenteita.

Tästä on julkaistu matemaattiset kaavat, mutta jostakin syystä vain aniharvat älyävät mitä ne ovat ja mistä ne löytyvät.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi gravitaatioenergialaitteiden rakentamista!

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat