Kloonaus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mitä kloonaamiseen tarvitaan?
Kelpaako pelkkä ihmistomu?
Esim, karva, ihosolu?
vai tarvitaanko siihen jotain alkioita?

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija
Repesorsa
Mitä kloonaamiseen tarvitaan?
Kelpaako pelkkä ihmistomu?
Esim, karva, ihosolu?
vai tarvitaanko siihen jotain alkioita?

Pitää olla solu josta otetaan DNA,joka siirretään munasoluun josta ensin on poistettu perintötekijät.
Karvoissa ei ole DNA:ta paitsi jos ne on revitty irti niin että niihin jää
soluja.

Vierailija

Pystyisikö muuten oikeasti kloonaamaan jotain ikivanhaa niinkuin Jurassic Parkissa vai rappeutuuko se DNA:n rakenne kuinka nopeasti tuolla luonnossa (vaikka meripihkan sisällä niinkuin siinä leffassa)?
Pystyiskö ainakin mammutteja kloonaamaan? Niitähän on kai löydetty jäätyneenä ihan lihoineen päivineen...

Vierailija
Deoxyribonucleic
Pystyisikö muuten oikeasti kloonaamaan jotain ikivanhaa niinkuin Jurassic Parkissa vai rappeutuuko se DNA:n rakenne kuinka nopeasti tuolla luonnossa (vaikka meripihkan sisällä niinkuin siinä leffassa)?
Pystyiskö ainakin mammutteja kloonaamaan? Niitähän on kai löydetty jäätyneenä ihan lihoineen päivineen...

Muistaakseni tiede-lehdessä oli joskus juttu tuosta dinojen kloonauksesta ja siinä todettiin, että niitä on vaikea kloonata, sillä nykykloonaus taitaa vaatia emon kohdun kasvamiseen. Dinokohtua ei taida löytyä ihan helpolla.

Samaisessa artikkelissa puhuttiin myös mammuttejen kloonaamisesta. Se olisi kuulemma helpompaa kuin dinojen, sillä todennäköisesti mammutti voisi kasvaa norsun kohdussa.

Vierailija

Ihmistä ei (vielä) osata kloonata pelkästään siten, että otetaan vaikkapa ihosta elävä solu. Dolly-lammas kloonattiin utaresolusta, mutta samalla tekniikalla ei onnistu apinoiden tai ihmisten kloonaus. Syy on ilmeisesti munasolun kemikaalitasapainon järkkyminen kloonausvaiheiden aikana.

Kloonaukseen tarvitaan tuma, jossa DNA on ehjänä. Sen vuoksi kloonattavan solun on parasta olla elävä. Siksi mainitut "ihmistomu" tai hilseilevät solut eivät kelpaa.

Alkioiden avulla ihmistä voidaan kloonata. Se on silloin samaa kuin identtisten kaksosten luominen. Alkioiden avulla ei voida kloonata samanlaista ihmistä kuin aikuinen ihminen.

Mitä dinosauruksiin tulee niin, kohtuvaikeuksien lisäksi, DNA vanhenee aivan liian nopeasti niiden eläinten kloonauksen kannalta.

Vierailija
Deoxyribonucleic
Pystyisikö muuten oikeasti kloonaamaan jotain ikivanhaa niinkuin Jurassic Parkissa

Nykyään ei osata kloonata edes 100 vuotta sitten kuolleita eläimiä, vaikka eläimen raato olisi hyvinsäilyneenä jossakin säilytysaineessa. Jopa elävien eläinten kloonaaminen on vaikeaa.

Mutta kloonausteknologia on varsin tuore keksintö. 20 vuoden päästä osaamme todennäköisesti paljon enemmän. Dinosauruksien kloonauksen en tosin usko vielä silloinkaan onnistuvan. 100 vuotta sitten kuolleiden ja säilytettyjen eläinten kloonaus voi ehkä onnistuakin. Ehkä jopa mammuttien jos hyvä tuuri käy.

Vierailija

Nykyään ei osata kloonata edes 100 vuotta sitten kuolleita eläimiä, vaikka eläimen raato olisi hyvinsäilyneenä jossakin säilytysaineessa. Jopa elävien eläinten kloonaaminen on vaikeaa.

Jaaha, mihinkähän elon oppikirjaan se sinunkin tietosi perustuu..
pitäis hiukan seurata aikaa ja teknologian kehitystä...

Vierailija
nm
Repesorsa
Mitä kloonaamiseen tarvitaan?
Kelpaako pelkkä ihmistomu?
Esim, karva, ihosolu?
vai tarvitaanko siihen jotain alkioita?




Pitää olla solu josta otetaan DNA,joka siirretään munasoluun josta ensin on poistettu perintötekijät.
Karvoissa ei ole DNA:ta paitsi jos ne on revitty irti niin että niihin jää
soluja.



Ei aivan totta. Pelkästä karvasta saadaan mitokondriaalista DNA:ta tehokkaasti. Sitä saadaan jopa parinsadan vuoden ajan huoneenlämmössä pidetyistä turkisnäytteistä ja laatu on parempaa kuin esim. jäätyneestä lihaksesta otetuista näytteistä.
http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 141921.htm
mark damiani
Nykyään ei osata kloonata edes 100 vuotta sitten kuolleita eläimiä, vaikka eläimen raato olisi hyvinsäilyneenä jossakin säilytysaineessa. Jopa elävien eläinten kloonaaminen on vaikeaa.

Jaaha, mihinkähän elon oppikirjaan se sinunkin tietosi perustuu..
pitäis hiukan seurata aikaa ja teknologian kehitystä...


Ne säilöntäaineet tekevät kloonauksen huomattavasti vaikeammaksi, sillä ne myös osaltaan hajottavat perimäainesta. Mahdotonta se ei silti ole. On ainoastaan järjetöntä tuhlata hyviä näytteitä ennen kuin tekniikka on kehittynyt tarpeeksi, jotta voidaan taata tarpeeksi korkea onnistumisprosentti.

Vierailija
Pestis
Ei aivan totta. Pelkästä karvasta saadaan mitokondriaalista DNA:ta tehokkaasti.

Tämä taas on kloonaamisen kannalta täysin irrelevanttia. mtDNA:sta ei Seppäsen Iirokaan kloonaa mitään.

Vierailija

Luonnollisissa oloissa parhaat säilytysolot kokonaisen, ehjän, kloonauskelpoisen DNA:n säilymiseen ovat todennäköisesti juuri nuo ikiroudat, mistä mammutteja on löydetty kymmenittäin. Kuitenkin 10 000 vuotta olisi noissakin oloissa se todennäköisin raja perinnöllisen materiaalin säilymiselle. Jos haluaa säilöä pidempään, on käytettävä nestemäistä vetyä, enkä minä usko sellaisen jäähdytyksen voivan tapahtua ilman tietoista tekijää (geneetikkoa) ainakaan maankuorella.

Vierailija

Olen hieman pohtinut tiettyä kysymystä...

Jos minut kloonattaisiin olisiko sillä samat muistot kuin minulla itse en oikein usko tuota, koska mielestäni koko aivot täytyisi kloonata täysin samanlaiseksi, tuskin jokaiseen soluun tallentuu sama muisto jonka olen kokenut.

Vierailija
peippo
Olen hieman pohtinut tiettyä kysymystä...

Jos minut kloonattaisiin olisiko sillä samat muistot kuin minulla itse en oikein usko tuota, koska mielestäni koko aivot täytyisi kloonata täysin samanlaiseksi, tuskin jokaiseen soluun tallentuu sama muisto jonka olen kokenut.

Et. Sinä syntyisit vain uudelleen samoilla geeneillä. Hänellä olisi silti eri muistot kuin sinulla. Ei muistot säily perimässä.

EDIT: riippuu tietenkin kloonauksesta, täällä nyt keskustellaan siitä, että perimästäsi tehdystä solusta kehitettäisiin alusta asti uusi ihminen kohdun kautta. Mutta tietenkin jos sinut KOPIOITAISIIN, niin silloin muistosi säilyisivät. Tosin empä tiedä, miten suoritettaisiin tälläinen.

Vierailija
Fragile
Pestis
Ei aivan totta. Pelkästä karvasta saadaan mitokondriaalista DNA:ta tehokkaasti.



Tämä taas on kloonaamisen kannalta täysin irrelevanttia. mtDNA:sta ei Seppäsen Iirokaan kloonaa mitään.

Ei ole irrelevanttia, sillä Seppäsen Iiro ei olekaan biokemisti tai geneetikko, vai onko? On sinänsä totta, että tuossa mainitsemassani tutkimuksessa tutkittiin vain mtDNA:n kloonausta. Linkin pointti oli se, että kyseinen mtDNA oli vahingoittumattomampaa kuin jäätyneestä lihaksesta saatu. Kukaan ei vain aikaisemmin ole viitsinyt vaivautua tutkimaan pelkkiä karvoja, koska on luultu, että hyvään tulokseen tarvittaisiin karvatuppiakin. Lisäksi niiden turkkien säilytys oli ollut aivan mitä sattuu (mm. lämpimässä ja valoisassa), mutta tulos oli silti parempi. On mielenkiintoista, kun tuollaisia uusia menetelmiä kehitellään, koska tulevaisuudessa se luo mahdollisuuden myös muunlaisen DNA:n kloonauksen kehittämiseen.

Eri asia onkin sitten, miksi pitäisi kloonata sukupuuttoon kuollut laji. En näe hirveästi funktiota sellaiselle, että kloonataan esim. kymmenen mammuttia. Geenipooli olisi niin mitätön, että ne kuolisivat sukusiitokseen muutaman sukupolven aikana. Sen sijaan vaikkapa "kadonneiden" geenien palauttamisessa elossaolevalle lajille kloonaaminen voisi olla jopa järkevää. Esim. amurinpantterin turkkeja on jäljellä runsaasti, mutta varsinainen alalaji on ajat sitten menettänyt luontaisen geneettisen monimuotoisuutensa. Jos tällä tekniikalla voisi palauttaa edes osan kadonneesta geenipoolista, voisi se olla hyvä asia.

Vierailija
Pestis
Ei ole irrelevanttia, sillä Seppäsen Iiro ei olekaan biokemisti tai geneetikko, vai onko? On sinänsä totta, että tuossa mainitsemassani tutkimuksessa tutkittiin vain mtDNA:n kloonausta. Linkin pointti oli se, että kyseinen mtDNA oli vahingoittumattomampaa kuin jäätyneestä lihaksesta saatu. Kukaan ei vain aikaisemmin ole viitsinyt vaivautua tutkimaan pelkkiä karvoja, koska on luultu, että hyvään tulokseen tarvittaisiin karvatuppiakin. Lisäksi niiden turkkien säilytys oli ollut aivan mitä sattuu (mm. lämpimässä ja valoisassa), mutta tulos oli silti parempi. On mielenkiintoista, kun tuollaisia uusia menetelmiä kehitellään, koska tulevaisuudessa se luo mahdollisuuden myös muunlaisen DNA:n kloonauksen kehittämiseen.

Eri asia onkin sitten, miksi pitäisi kloonata sukupuuttoon kuollut laji. En näe hirveästi funktiota sellaiselle, että kloonataan esim. kymmenen mammuttia. Geenipooli olisi niin mitätön, että ne kuolisivat sukusiitokseen muutaman sukupolven aikana. Sen sijaan vaikkapa "kadonneiden" geenien palauttamisessa elossaolevalle lajille kloonaaminen voisi olla jopa järkevää. Esim. amurinpantterin turkkeja on jäljellä runsaasti, mutta varsinainen alalaji on ajat sitten menettänyt luontaisen geneettisen monimuotoisuutensa. Jos tällä tekniikalla voisi palauttaa edes osan kadonneesta geenipoolista, voisi se olla hyvä asia.

Mitokondrion oma DNA, mtDNA, sisältää kyllä hyvin rajallisesti geenejä. mtDNA:n geenit sisältävät muistaakseni lähinnä osia translaatiokoneistosta ja osan oksidatiivisen fosforylaation proteiineista ja entsyymeistä, eikä niistäkään kaikkia. mtDNA on täysin irrelevantti polynuokleotidi, kun aletaan puhumaan eläimien tai minkä tahansa elävän kloonaamisesta. Tärkeitähän ne mitokondriot ovat, muttei niistä elukkaa taio kukaan.

Vierailija
Fragile
Pestis
Ei ole irrelevanttia, sillä Seppäsen Iiro ei olekaan biokemisti tai geneetikko, vai onko? On sinänsä totta, että tuossa mainitsemassani tutkimuksessa tutkittiin vain mtDNA:n kloonausta. Linkin pointti oli se, että kyseinen mtDNA oli vahingoittumattomampaa kuin jäätyneestä lihaksesta saatu. Kukaan ei vain aikaisemmin ole viitsinyt vaivautua tutkimaan pelkkiä karvoja, koska on luultu, että hyvään tulokseen tarvittaisiin karvatuppiakin. Lisäksi niiden turkkien säilytys oli ollut aivan mitä sattuu (mm. lämpimässä ja valoisassa), mutta tulos oli silti parempi. On mielenkiintoista, kun tuollaisia uusia menetelmiä kehitellään, koska tulevaisuudessa se luo mahdollisuuden myös muunlaisen DNA:n kloonauksen kehittämiseen.

Eri asia onkin sitten, miksi pitäisi kloonata sukupuuttoon kuollut laji. En näe hirveästi funktiota sellaiselle, että kloonataan esim. kymmenen mammuttia. Geenipooli olisi niin mitätön, että ne kuolisivat sukusiitokseen muutaman sukupolven aikana. Sen sijaan vaikkapa "kadonneiden" geenien palauttamisessa elossaolevalle lajille kloonaaminen voisi olla jopa järkevää. Esim. amurinpantterin turkkeja on jäljellä runsaasti, mutta varsinainen alalaji on ajat sitten menettänyt luontaisen geneettisen monimuotoisuutensa. Jos tällä tekniikalla voisi palauttaa edes osan kadonneesta geenipoolista, voisi se olla hyvä asia.




Mitokondrion oma DNA, mtDNA, sisältää kyllä hyvin rajallisesti geenejä. mtDNA:n geenit sisältävät muistaakseni lähinnä osia translaatiokoneistosta ja osan oksidatiivisen fosforylaation proteiineista ja entsyymeistä, eikä niistäkään kaikkia. mtDNA on täysin irrelevantti polynuokleotidi, kun aletaan puhumaan eläimien tai minkä tahansa elävän kloonaamisesta. Tärkeitähän ne mitokondriot ovat, muttei niistä elukkaa taio kukaan.

Hohhoijaa! En ole sellaista väittänytkään. Kerroin vain ensimmäisessä viestissäni, että mtDNA:ta löytyy. En ole koskaan väittänyt, että siitä pystyisi kloonaamaan kokonaista eläintä. Tiedän sen kyllä aivan yhtä hyvin kuin sinäkin, vaikka olenkin enemmän mikrobiologiaan suuntautunut.

Menetelmä on sinänsä mielenkiintoinen. Se mikä minua ihmetytti oli todellakin tuo vähäinen vahingoittuneen aineksen osuus. Mihin se voisi perustua? Matalaan veden aktiivisuuteenko? Saisikohan noista vanhoista turkeista tarpeeksi perimäainesta, jos ne nyhtäisi juurineen? Varmasti sitäkin kokeillaan vielä uudella innolla.

Sitten asiasta kolmanteen:
Muistaako kukaan, milloin FDA ilmoittaa sen päätöksensä, saako kloonattujen eläinten lihaa ja maitoa käyttää ravinnoksi? Eikös se pitänyt olla tässä viikon sisään. Kyseessä on aika tärkeä päätös, jota varmasti lobataan puolin ja toisin ankarasti. Löisin kyllä vahvasti vetoa, että päätös on kyllä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat