Pyörivä levy ja suhteellisuusteoria

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Hyvä dokumentti aiheesta:

http://freeweb.supereva.com/solciclos/gron_d.pdf

Varsinkin sivu 6 oli hyödyllinen minulle. Alkoi selviämään
mitä Einstein oikein tarkotti sillä että pyörivän levyn reunan
pituus on pidempi kuin 2*pi*r. Minäkin olin aikaisemmin tehnyt
virheellsen johtopäätöksen että levyn säde ennen pyörimistä on
myös r.

Olkoon pyörivän levyn säde pyöriessä 50m, reunanopeus 0,866c jolloin
lorentzkerroin on 0.5. Näemme että reunalle mahtuu 628 metrin mittaista
mittatikkua (koska ne ovat lyhentyneet). Samankokoiseen paikalla
olevaan levyyn mahtuu vain 314 mittatikkua. Voimme myös ajatella
että levyn säde ennen pyörimistä oli 100m eli levy on kutistunut kasaan säteen suunnassa.
Säteellä on 100 mittatikkua mutta niiden yhteenlaskettu pituus olisi vain 50m.

Sitten katsoin sivun 18 kuvaa ja aloin pohtia seuraavaa. Mitä jos kuvan x-koordinaatti
vaihdettaisiin ct-kordinaatiksi. Mitä jos levy ei olekkaan kutistunut kasaan säteen suunnassa
vaan se on "taipunut" r/ct koordinaatistossa. Eli jos kulkisimme levyä pitkin kehältä
keskipisteeseen ja samalla mittaisimme matkaa, saisimme tulokseksi 100m. Tämä myös
tarkoittaisi sitä että eri havannoijien mittatikut eivät olisi samamittaisia säteensuunnassa.

Kommentit (13)

Vierailija

Mitä tarkoittaa "Born rigid way"?

"The argument of Atwater is not valid, however, because painted marks on the circumference
of the disk will not appear Lorentz contracted unless no tensions appear on the disk, i.e. unless
it is put into rotation in a Born rigid way. As will be shown below, this is not possible."
http://freeweb.supereva.com/solciclos/gron_d.pdf
sivu 13.

Vierailija
cyco
Voimme myös ajatella että levyn säde ennen pyörimistä oli 100m eli levy on kutistunut kasaan säteen suunnassa.
Säteellä on 100 mittatikkua mutta niiden yhteenlaskettu pituus olisi vain 50m.

Eiköhän tuo säteen pituuden muutos lähesty keskeltä reunaa kohti edetessä muutokseltaan tuota 0.5:ttä koko säteen matkalla, eli alussa säde ei muutu lainkaan kun kehänopeus keskellä on pieni ( jos tuota nyt ylipäätään tarvitsee suhteellisuusteoreettisesti edes tarkastella ).

Levy on keskellä tiheä ja harvenee ulospäin mentäessä, vuorovaikutukset hidastuvat hiukkasetäisyyksien kasvaessa ja vuorovaikutusten nopeuden pysyessä vakiona.

Vierailija

Eikös tässä voisi/pitäisi ajatella samalla tavalla kuin gravitaatiokentän tapauksessa että avaruus kaareutuu ? Levy kaareutuu ja samalla mitattu matka säteen suunnassa on lyhyempi säteen suunnassa kuin paikallaan pysyvässä levyssä. Einstein väitti ettei levyä voi rikkomatta kiihdyttää pyörimään tai päinvastoin, mutta jos ajatellaan levyn kaareutuvan aika-avaruus koordinaatistossa ei mitään rikkovia voimia esiinny.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Enqvist selitti tämänkin ongelman hyvin uudessa kirjassaan. Tosin hän käytti saksia levyn sijaan.

Jos on jumalattoman pitkät sakset ja ne painaa jumalattoman nopeasti kiinni, niin eikö silloin saksien kärjet mene nopeampaa kuin c?

Ei. Sakset ovat metallia ja kiinteää ainetta. Ne ovat kiinteää siksi, että SM-voimat pitävät sen atomit yhdessä. Tuolla voimalla on taas aineelle ominainen sidosenergia.

Saksien kärkien lähestyessä c:tä niiden atomien energia lähentelee äärettömyyttä, mutta jo kauan ennen tätä atomien liike-energia ylittää SM-voiman sidosenergian, eli sakset menisivät rautalastuiksi ennen kuin päästäisiin lähellekään valonnopeutta.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
derz
Enqvist selitti tämänkin ongelman hyvin uudessa kirjassaan. Tosin hän käytti saksia levyn sijaan.

Jos on jumalattoman pitkät sakset ja ne painaa jumalattoman nopeasti kiinni, niin eikö silloin saksien kärjet mene nopeampaa kuin c?

Ei. Sakset ovat metallia ja kiinteää ainetta. Ne ovat kiinteää siksi, että SM-voimat pitävät sen atomit yhdessä. Tuolla voimalla on taas aineelle ominainen sidosenergia.

Saksien kärkien lähestyessä c:tä niiden atomien energia lähentelee äärettömyyttä, mutta jo kauan ennen tätä atomien liike-energia ylittää SM-voiman sidosenergian, eli sakset menisivät rautalastuiksi ennen kuin päästäisiin lähellekään valonnopeutta.

Siis mikä voima ne hajoittaisi ??? Jumalattoman kaukana atomit menevät
suunnilleen samaan suuuntaa, keskipakovoima pieni johtuen jumalattoman pitkästä säteestä.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Ruvetaan rakentamaan avaruuteen suurta hyrrää, aloitetaan keskikohdasta ja rakennetaan ulospäin puoli metriä kerrallaan. Metrin välein seisoo ukkoja antamassa uutta materiaalia aina ulkokehälle päin. Kiihdytetään hyrrää samalla pikku hiljaa, että kaikki pysyvät omassa vauhdissaan pystyssä. Pidetään kulmanopeus kuitenkin sen verran alhaisena, ettei keskihakuiskiihtyvyyskään nouse liian suureksi.

Lopulta huomataan maasta katsottuna, että yksi ukoista hitsaa valonnopeudella, seuraavaksi hitsariksi valitaan itse Einstein.

Vierailija

Eipä taida onnistua, hyrrää on aina vain hankalampi pyörittää
kun nopeasti liikkuvan ulkokehän massa kasvaa suhteellisuusteorian
mukaisesti.

Mutta minä väitän että kun ulkokehän nopeus alkaa nousta riittävän korkeaksi, alkaa hyrrä taipumaan aika-avaruudessa. Keskipisteestä katsottuna miesten väli lähellä ulkokehää alkaa kutistumaan puolesta metristä, mutta jos kävelemme paikan päälle mittaamaan, välimatka on yhä puolimetriä. Hyrrä näyttää kutistuvan ja ulkokehä ei koskaan saavuta valonnopeutta. Tämä taipuminen myös selittää miksi ulkokehän pituus on pidempi kuin kutistuneesta säteestä laskettu kehänpituus. Kehänpituus on "alkuperäisestä" säteestä laskettu kehänpituus.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
cyco
Eipä taida onnistua, hyrrää on aina vain hankalampi pyörittää
kun nopeasti liikkuvan ulkokehän massa kasvaa suhteellisuusteorian
mukaisesti.

Massan aiheuttaa hiukkaselle sen oma kenttä, kun hiukkasta kiihdytetään. Tässä tapauksessa keskeiskiihtyvyys on niin pieni, että ongelmia ei pitäisi ilmetä.

Vai käykö siinä niin, että ulkokehä alkaa hinkkautumaan ulkopuolisiin energia-aaltoihin

Jostain syystä luotan enemmän siihen, että jotain vaikutuksia ilmenee, mutta ei noin radikaaleja kuin suhteellisuusteoria esittää. Ei mittakaavan muutos pitäisi aiheuttaa erityisen suuria muutoksia.

Jos oletetaan, että saadaan rakennettua pyörivä hyrrä, joka kestää esim. 30000 r/min, niin halkaisijaksi riittää n. 200 km. Tämä ei kuulosta aivan mahdottomalta rakenteelta. Sen vauhtiin saattaminen onkin sitten eri juttu.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
cyco
derz
Enqvist selitti tämänkin ongelman hyvin uudessa kirjassaan. Tosin hän käytti saksia levyn sijaan.

Jos on jumalattoman pitkät sakset ja ne painaa jumalattoman nopeasti kiinni, niin eikö silloin saksien kärjet mene nopeampaa kuin c?

Ei. Sakset ovat metallia ja kiinteää ainetta. Ne ovat kiinteää siksi, että SM-voimat pitävät sen atomit yhdessä. Tuolla voimalla on taas aineelle ominainen sidosenergia.

Saksien kärkien lähestyessä c:tä niiden atomien energia lähentelee äärettömyyttä, mutta jo kauan ennen tätä atomien liike-energia ylittää SM-voiman sidosenergian, eli sakset menisivät rautalastuiksi ennen kuin päästäisiin lähellekään valonnopeutta.




Siis mikä voima ne hajoittaisi ??? Jumalattoman kaukana atomit menevät
suunnilleen samaan suuuntaa, keskipakovoima pieni johtuen jumalattoman pitkästä säteestä.

Saksien kärkien atomit saisivat isomman liike-energian, kuin saksien liitoskohdassa olevat. Liikkuvathan ne nopeamminkin. Ennen kuin valonnopeus saavutettaisiin, atomien liike-energia voittaisi SM-voimien sidosenergian ja saksien kärjet hajoaisivat.

∞ = ω^(1/Ω)

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
derz
Saksien kärkien atomit saisivat isomman liike-energian, kuin saksien liitoskohdassa olevat. Liikkuvathan ne nopeamminkin. Ennen kuin valonnopeus saavutettaisiin, atomien liike-energia voittaisi SM-voimien sidosenergian ja saksien kärjet hajoaisivat.

Ei se liike-energia tuossa mikään ongelma sinällään ole vaan kiihtyvyys, vain kiihtyminen aiheuttaa voimia joka rikkoisi saksien kärjet. Tässä taas joku saivartelija sanoo, että voima aiheuttaa kiihtyvyyden eikä päinvastoin, joten sanotaan että hitausvoimat repii hiukkaset irti saksien sidosvoimien piiristä.

Vierailija

Juuri näin. Vieläkun lisätään että ne sakset eivät hajoa kärjestä
vaan juuresta johon vaikuttavat suurimmat voimat.

Vierailija
David

Massan aiheuttaa hiukkaselle sen oma kenttä, kun hiukkasta kiihdytetään. Tässä tapauksessa keskeiskiihtyvyys on niin pieni, että ongelmia ei pitäisi ilmetä.

Massan kasvu lisää hitausmomenttia mikä taas vaikeuttaa pyörimisen
lisäämistä.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
cyco
Massan kasvu lisää hitausmomenttia mikä taas vaikeuttaa pyörimisen lisäämistä.

Suhteellisuusteoreettisesti näin, saksi esimerkki oli kumottavissa ihan ilman suhteellisuusteoriaakin. Pyörimismäärä kasvaa samassa suhteessa kuin massakin, vain muutokseen tarvitaan lisäenergiaa.

En tiedä kumpaa uskoa, järki sanoo että symmetrian mukaan estettä ei ole, suhteellisuusteeoria sanoo, että ei käy. Pikkuhyrrä tai iso hyrrä sama se.

Edit:
Ison hyrrän pyörittäminen ei sitten olekaan ihan helppo juttu. Oikeastaan ainoa mahdollisuus on käyttää aktioon perutuva suutinjärjestelmää, joka työntää kaasuja ulos ja aiheuttaa näin voimavaikutuksen hyrrään. Kaasu johdetaan keskeltä reunoille ja palokaasut johdetaan suuttimista ulos. Tarvittaessa käytetään lähempänä keskustaa olevia suuttimia.
Leikki leikkinä kuitenkin.

Uusimmat

Suosituimmat