ELEKTRONISTA JA NEUTRONISTA

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eli siis sähkästä ja haluttomasta.

Elektroni eli sähkä, sen massa on 1/1837 täyden protonin massasta.
Kun täydessä prototonissa on noin 444 000 triljoonaa perusaineen jakamatonta ja 5 triljoonaa gammakvantin osahiukkasta, elektronissa luku on 2.47 triljoonaa jakamatonta. Protonissa perushiukkaset ovat vieri vieressä. Elektronin pinta-ala ja tilavuus saattavat silti olla yhtä suuret kuin protonin. - Aajtuksen johdamme protonin kansa yhtä suuresta varauksesta eli vaikutusvoimasta. Siten elektroni on huokoisa, perushiukkasia lävitseen päästävä. Täten sen on myös mahdollista varastoidakin niitä sisäänsä. Tämä on tärkeä mahdollisuus myös ajateltaessa sm- ja varsinaista fotonisäteilyä.

Lähtien sm- ja mikorsäteilyn rajasta, aallonpituus n. 3 cm, elektroni kiertää sekunnissa atomitilan, luokkaa 10^-10 m, 10 miljardia kertaa.
Tästä seuraa metkanopeus atomissa 3.14 m/s. Protoni vaikuttaa
elektroniin välittäjähiukkasin, siis jakamattomin. Niiden rata on kaartava, ei siis suora, jollainen on vetovoiman vaikutus. Kaartava vaikutus ohjaa elektronin täsmälleen sen radalle, eikä se sinkoudu ulos vinhasta liikkeestään huolimatta, yleensä. Tai kun se sinkoutuu, siitä seuraa toisia ilmiöitä. Käsitykseni mukaan elektroni ottaa hiukkasia etupäällään ja lähettää taakse. Eli kulku sen sisässä on vain yhteen suuntaan.

Elektronien radat ovat mielestäni rinakkain, ei sisäkkäin. Huomaa, etä etäisyys protoneista on 100 000 niiden läpimittaa. Siis verrattuna aurinkokuntaan suhteellisesti yli 20 kertaa kauempana kuin Pluto.
Täten tuskin sm-hiukkanen tai fotoni tuskin lähtee atomitlasta.
Se lähtee sykäystä tai niiden koko jonoa koonneesta elektronista, siis valon njopeuteen hyytyneenä kiteenä tai kidejonona.

Käsitykseni mukaan elektroni ei vedä protonia, jonka läpi hiukkaset eivät pääse, vaan vain sykäykset, joista seuraa vaihtohiukkasten lähdöt.
Kun rata on kaartava, elektroni eli sähkä TYÖNTÄÄ protonia itseään kohti.
Antiprtoni puolestaan selittyy sillä, että se lyhyeksi aikaa joutuu elektronin rooliin. Elektroni suhtautuu siihen kuin normaalisti protoniin, koska sis kulku elektronin läpi on vain yksisuuntainen.

Kommentit (1)

Vierailija

Neutroni muodostuu siten, fuusion lähtökohtana, että elektroni lässähtää lätyksi vetyprotonin päälle ja peittää sen pinnan. Kun vaikutushiukkaset kiitävät normaaliaineessa välissä, väliin ne jäävät nytkin, ja tästä tulee vielä toisenkin elektronin veroinen massanlisä. Lisäksi liittyminen vaatii energiaa. Se tapahtuu hyvin korkeassa, esim. aurinkoluokan tähden 15 miljoona sähköpurkauslämpötilassa. Tälloin aine on jo haurastunutta
ja törmäysnopeudet suuria. Ykissuuntaisesti vaikuttavana peiteenä elektroni ei päästä mitään ulos, ja lihavaan neutroniin puolestaan ei mahdu. Siten neutroni on inaktiivinen hiukkanen. Tästä johdan suomennoksen HALUTON.

Toisenlainen on tilanne suurissa tiheämassoissa. Elektronit peittävät
myös köyhät protonit. Näin massan koko pinta ei päästä mitään energiaa ulos. Sen sijana köyhät protonit, kun atomiytimet ovat hajonneet,
halukkaastri ottavat vastaan kaiken ulkoa tulevan energian. Tässä juuri onkin selitys havaitulle musta-aukkoilmiölle. Energialla latautuneet lihavat neutronit puolestaan poistuvat, koska ne lihaviksi tultuuaan eivät vedä mitäänm sisäänsä eikä tartu köyhiin veljiinsä. Vapaudessahan neutroni nopeasti hajoaa, ydinhiukkasosasta tulee täysi eli vedyn protoni.

Uusimmat

Suosituimmat