Eliöiden koot

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kertokaapas mitkä olisivat elävän eliön koon ylä- ja alarajat?

Käsittääkseni on oltava rajat, koska eihän eliö voi olla DNA-ketjua pienempi, muuten se ei olisi elävä, vai? Suurimmasta koosta en tiedä muuta kuin, että hyönteiset eivät voi olla kovin isoja koska niiden hapenottoon käytettävät 'imemättömät' ilmaputket eivät toimisi.

Sivut

Kommentit (42)

Vierailija
tupakka
Kertokaapas mitkä olisivat elävän eliön koon ylä- ja alarajat?

Käsittääkseni on oltava rajat, koska eihän eliö voi olla DNA-ketjua pienempi, muuten se ei olisi elävä, vai? Suurimmasta koosta en tiedä muuta kuin, että hyönteiset eivät voi olla kovin isoja koska niiden hapenottoon käytettävät 'imemättömät' ilmaputket eivät toimisi.

Virukset ovat pienimpiä,mutta ei niitä voi luokitella eläviksi?
Tavallisesti mikrobit ovat kooltaan n.0,5-15mikrometriä.(miljoonasosametriä)
Sinivalas on tietääkseni suurin maapallolla elänyt elukka.
Sienikasvustot taitavat olla suurimpia olemassa olevia eliöitä,ne voivat levitä valtavalle alueelle.

Vierailija

Kysyinkin teoreettisia rajoja koolle esim voiko olla maapallon kokoista elävää eliötä. Tai mikä on pienin mahdollinen koko eliölle.

Niin ja virus ei ole elävä.

Vierailija
tupakka

Niin ja virus ei ole elävä.

Heräsi kiinnostus... MItäs ne sitten ovat jos eivät eläviä? Ne lisääntyvät, liikkuvat ja tekevät muuta yleensä eläville jutuille tyypillisiä asioita.
(niin ja en jaksa googlettaa nytten )

Vierailija
DominusEtDeus
Heräsi kiinnostus... MItäs ne sitten ovat jos eivät eläviä? Ne lisääntyvät, liikkuvat ja tekevät muuta yleensä eläville jutuille tyypillisiä asioita.

Viruksilla ei ole aineenvaihduntaa, minkä vuoksi niitä ei kai lasketa eliöihin. Ne eivät myöskään itse lisäänny vaan saavat isäntäsolun monistamaan itseään.

Vierailija
murikka
DominusEtDeus
Heräsi kiinnostus... MItäs ne sitten ovat jos eivät eläviä? Ne lisääntyvät, liikkuvat ja tekevät muuta yleensä eläville jutuille tyypillisiä asioita.

Viruksilla ei ole aineenvaihduntaa, minkä vuoksi niitä ei kai lasketa eliöihin. Ne eivät myöskään itse lisäänny vaan saavat isäntäsolun monistamaan itseään.

Elikkä ne ovat jotain "puolieliöitä"?

Vierailija
tupakka
mikä on pienin mahdollinen koko eliölle.

Niin ja virus ei ole elävä.


Maapallon kaikki eliöt (virukset rajattiin siis pois) sisältävät DNA:sta rakentuvat perintötekijät. DNA:n koodittamat proteiinit määrittävät eliöiden aineenvaihdunnan. Näin ollen pienimpään eliöön on mahduttava jonkin verran DNA:ta. En nyt muista, mikä on nykyään arvio geenien minimimäärälle.

Käytännössä pienimmät bakteerit ovat n. 200 nm (200 metrin miljardisosaa). Suurin virus on muuten kooltaan 400 nm ja siinä on 900 geeniä. Tosin tulokset ovat hieman kiistanalaisia ja voi olla tuo virus on jokin välimuoto.

Pienempiäkin bakteereita voi olla olemassa, kuten nanobakteerit ja nanobit (sp?). Nuo olisivat ehkä vain 20 nm:n kokoisia.

Vierailija

Entä suurin koko? Onkos tähän asiaan määritelty rajoja tieteessä valmiiksi vai pitääkö meidän miettiä ne itse?

Vierailija
tupakka
Entä suurin koko? Onkos tähän asiaan määritelty rajoja tieteessä valmiiksi vai pitääkö meidän miettiä ne itse?

Eliön - varsinkin ison - on pysyttävä kasassa, eikä sen pidä myöskään luhistua oman painonsa alla. Varsinkin jälkimmäisen syyn takia sinivalas on voinut kehittyä vain vedessä.

Eliötä koossa pitävän ja tukevan tukirangan ongelma on, että kun koon kasvu tapahtuu kolmanteen potenssiin, niin suhteessa tukiranka kasvaisi vain toiseen potenssiin, eli koon kasvaessa tukirangan rakenteessa on tapahduttava ylimääräistä vahvistumista, jotta eliö ei luhistuisi oman painonsa alla.

Huomattakoon, että eliön lämpötalous paranee kuin itsestään koon kasvaessa, koska lämpöä haihduttava pinta kasvaa vain toiseen potenssiin eliön koon kasvaessa taas kolmanteen potenssiin.

Tässä joitakin ongelmia koon kasvulle. Palannen asiaa myöhemmin.

Vierailija
tupakka

Suurimmasta koosta en tiedä muuta kuin, että hyönteiset eivät voi olla kovin isoja koska niiden hapenottoon käytettävät 'imemättömät' ilmaputket eivät toimisi.

Eikös dinosaurusten aikakaudella ollut jotain jättiötököitä?

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005
teini
tupakka

Suurimmasta koosta en tiedä muuta kuin, että hyönteiset eivät voi olla kovin isoja koska niiden hapenottoon käytettävät 'imemättömät' ilmaputket eivät toimisi.



Eikös dinosaurusten aikakaudella ollut jotain jättiötököitä?

Jätti ja jätti... Sudenkorentoja oli ainakin n. 40-senttisiä, jollei isompiakin, mutta siinä kyse on siipivälistä. Enpä usko että ruumis sen isompi oikein voi ollakaan. Juuri nuo ilmaputket. Joku laskeskeli joskus jossain että miten isoksi ötökkä voi kasvaa, mutta enpä muista mittaa. Yläraja on varmaan jo saavutettu?

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija
Pikku Gen
teini
tupakka

Suurimmasta koosta en tiedä muuta kuin, että hyönteiset eivät voi olla kovin isoja koska niiden hapenottoon käytettävät 'imemättömät' ilmaputket eivät toimisi.



Eikös dinosaurusten aikakaudella ollut jotain jättiötököitä?



Jätti ja jätti... Sudenkorentoja oli ainakin n. 40-senttisiä, jollei isompiakin, mutta siinä kyse on siipivälistä. Enpä usko että ruumis sen isompi oikein voi ollakaan. Juuri nuo ilmaputket. Joku laskeskeli joskus jossain että miten isoksi ötökkä voi kasvaa, mutta enpä muista mittaa. Yläraja on varmaan jo saavutettu?

aivan, olivathan ne isompia kuin nykyään, mutta eivät kuitenkaa vielä liian suuria.

Vierailija
Arla
Eliön - varsinkin ison - on pysyttävä kasassa, eikä sen pidä myöskään luhistua oman painonsa alla.

Tämä tietenkin koskee vain sitä tilannetta, jossa eliö kasvaa korkeutta. Mikäli eliö kasvaa mattona tms. joko maanpinnalla tai maan alla, ei tukiranka aseta rajoituksia. Käytännössä puhutaan kasveista, sienistä yms. eliöistä. Koska eliöllä on vain yhdet DNA-perintötekijät, se ei voi - ainakaan kovin helposti - levittäytyä oman biotooppinsa ulkopuolelle, esim. lehtometsään sopeutunut eliö ei selvinne kuivassa havumetsässä. Näin ollen yksi eliö voisi parhaimmillaan kattaa esim. Pohjois-Amerikan preerian tai pohjoisen havumetsävyöhykkeen.

Suurissa eliöissä alkaa tulla yksittäisen eliön ja symbioosissa tai yhteisössä elävien ero vastaan. Yksittäisellä eliöllä, joka on levittäytynyt laajalle, ei voi olla mitään keskitettyjä elimiä, koska esim. eliö (tässä lähinnä eläin) ei voi tulla toimeen yksillä aivoilla tai sydämellä, koska etäisyydet kasvavat liian suuriksi. Sienirihmasto ja vastaava, jossa ei ole keskitettyjä elimiä, voikin levittyä hyvin laajalle, mutta onko jokin rihmasto enää yhtä eliötä vai jonkinlainen yhteisö.

Osa kasveista lisääntyy suvuttomasti rönsyjen, juurien yms. avulla. Näin ollen voitaisiin ajatella eliötä, joka tällä tavoin levittäytyy laajalle alalle. Käytännössä eläimet rajautuvat pois, koska niillä on keskitettyjä elimiä, enkä ainakaan minä tiedä eläintä, joka kasvattaisi aina tarvittaessa (eli kasvaessaan niin isoksi, että vanhan kapasiteetti ei riitä) uuden sydämen, maksan tai aivot.

Jostain perspektiivistä voitaisiin kai pitää Maapalloa yhtenä eliönä eli viiden emäksen, fosforihappoketjun, sokeritähteen ja 21 aminohapon valtakuntana ja elinalustana.

Vierailija

Mitens tuolla valtamerten pohjien olosuhteissa? Onko siellä, tai voisiko teoriassa olla jotain tuommoisia "eliökenttiä"?

Ihmeellisen näköisiä otuksia tuntuu löytyvän jatkuvasti juuri meristä

Mummo

Vierailija
Mummo
Mitens tuolla valtamerten pohjien olosuhteissa? Onko siellä, tai voisiko teoriassa olla jotain tuommoisia "eliökenttiä"?

Ihmeellisen näköisiä otuksia tuntuu löytyvän jatkuvasti juuri meristä

Mummo

Voisi ja on. Mutta eikö Mummo ole itsekin sammakkoperspektiivistä nähtynä aika ihmeellinen otus, joka tykkää haaleasta vellistä?

(olen hieman paremmalla tuulella tänään)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat