Jargon - Yhteisön kieli

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miksi yhteisöillä on tarve kehittää oma kieli? Ilmiö on havaittavissa lähes kaikilla elämän osa-alueilla olipa kyseessä sitten kaveriporukka, työyhteisö, kaupunki, maa yms.

Minusta oli hyvin huvittavaa kuunnella televisiosta erään lääkärin selostusta liittyen syöpään ja etäispesäkkeihin. Sen sijaan että lääkäri olisi käyttänyt em. termejä niin puhe vilisi onkologiaa, interstaaseja yms. termejä, joille kaikille olisi ollut yhtä selitysvoimainen kansantajuinen synonyymi. Kuitenkin lääkäri käytti omaa jargoniaan vaikka puhe olikin suunnattu ns. taviksille. Samalla tulin ajatelleeksi, että suuri osa minkä tahansa ammatin opettelusta on tavallaan sen ammattikunnan kielen opiskelua, aivan kuin opiskelisi vierasta kieltä. Ja kuitenkaan tuon kielen osaaminen ei tuo mitään uutta vaan asioita vain uudelleen nimetään voidaksemme keskustella samaa kieltä ymmärtävien kanssa ilman, että ryhmään kuulumattomat ymmärtävät puhettamme.

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija

On esitetty, että ihmisellä on luontainen kyky ja tarve ymmärtää, oppia ja kehittää kieltä. Jos näin on, niin sitä voidaan varmasti syyttää erilaisten slangien kehittymisestä.
Itseäni kiehtoo tämä ilmiö. Jos vaikka luokkani keskustelua tuotaisiin kuuntelemaan joku, joka ei ole ikinä viettänyt aikaa meidän kanssamme koulussa, hän ei varmasti ymmärtäisi kuin puolet puheistamme. Niin paljon on tullut keksittyä omia sanoja ja sanontoja vuosien mittaan.
Ehkä monet naiset vierastavat miesten armeijapuheita sen takia etteivät ymmärrä niitä.

Vierailija

Jargon lienee verbaalinen osoitus johonkin laumaan kuulumisesta. Toki myös esim. eri tieteenaloilla eksakteista termeistä on oikeasti apua.

Vierailija

Joka alalla on oma käsitteistönsä, jota muut eivät tunne ja sitä mukaa oma sanastonsa.

Onkin taito puhua omasta alastaan ns. maallikoille. Ja maallikko voi olla vaikka kuinka etevä omalla alallaan, muttei kykene yhteisesen orientaatioperustan puuttuessa ymmärtämään jargonviestejä.

Kummallista muuten, että vaikeaa jargonia puhuvaa pidetään jotenkin fiksumpana kuin arkikieltä käyttävää. Arkikielessä on osattava asiansa todella hyvin, jargonisti voi piiloutua keisarin uusiin vaatteisiin.

Tässäpä on se populaarin tiedekirjoittamisen vaikeus.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005
Deus Ex

Minusta oli hyvin huvittavaa kuunnella televisiosta erään lääkärin selostusta liittyen syöpään ja etäispesäkkeihin. Sen sijaan että lääkäri olisi käyttänyt em. termejä niin puhe vilisi onkologiaa, interstaaseja yms. termejä, joille kaikille olisi ollut yhtä selitysvoimainen kansantajuinen synonyymi.

Ei kaikille lääketieteen termeille ole kansantajuista suomennosta. Se mikä on kansalle syöpä on lääkäreille vain karkea yleisnimitys laajasta sairausryhmästä. Samoin syöpäkasvaimia on ties kuinka montaa tyyppiä ja alatyyppiä. Käyttämällä oikeita nimiä asiaa tunteva ymmärtää heti mistä tyypistä on kyse, kun taas puhumalla yleisnimityksistä, paljon asioita jää epäselväksi.

No, jos kyseessä on TV-ohjelma, joka ei ole suunnattu lääkäreille, tietty oikominen olisi varmaan ollut paikallaan. Mutta useimmille se on hyvin vaikeaa ilman että samalla koko selitettävä asia muuttaa merkitystään.

Vierailija

jargonissa on todellakin se oma hyvä puoli sen käyttäjilleen,
että monimutkaisia asioita ja käsitteitä voidaan sanoa tyhjentävämmin sanalla tai parilla.

oman alan juttujakin kun tohisee, niin monesti saa ymmyrkäisiä ilmeitä
ja vasta siinä vaiheessa tajuaa ettei osapuoli oikein ymmärrä...

jargonia kehittyy varsin sellaisilla aloilla, joissa käytetään paljon ulkomaisia käsitteitä ja lainasanoja.
työn ohessa käytettävät ohjelmat muokkaavat myöskin sitä kieltä,
koska monet ammattiohjelmat ovat kuitenkin englanninkielisiä.

nyt, kun aloin miettimään kuinka selittäisin asioita,
kuinka tämä ja tuo tehdään tässä ohjelmassa,
niin joutuisin eittämättä turvautumaan ammattisanastoon,
sillä en keksi monellekaan asialle mitään yksiselkoista suomenkielistä termiä.
perhana.

Vierailija

Huomaan itsessäni sen että esimerkiksi kun joudun työssäni jatkuvasti lukemaan ja kirjoittamaan ns. lääkärikieltä, niin unohdan termien nimitykset suomeksi. sitten kun jollekkin asiakkaalle asia pitäisi selittää "yleiskielellä" niin voihan venäjä kun ei ole hajuakaan asioiden suomenkielisistä nimistä!
Tiedän kaikki yläraajojen lihakset, nivelet, hermot sekä luut latinaksi, mutta en ensimmäistäkään "oikealla" suomen kielellä. (noh, ehkä yhden tai kaksi!)

Jotenkin se alakohtainen sanasto vain iskostuu niin kovasti!

Vierailija

Silläkin uhalla, että minun oletetaan tietävän asioista vähemmän kuin tiedän, olen aina vanhalla Tiede-palstalla yrittänyt pistää biologia-aiheisissa puheenvuoroissani asiat niin yksinkertaiseen muotoon kuin pystyn. Minusta tärkeämpää kuin se, että sanon asian täsmällisen oikein, on se että asia tulee ymmärretyksi edes sinne päin. Kansankielistäminen on taitolaji.

Esimerkki: Joku kysyy mitä RNA on.

Ei näin. RNA:ta syntetisoidaan DNA-templaatin pohjalta ribonukleotideistä. Heteronukleaalisista RNA-prekursoreista modifioidaan mRNA:ta (templaatti polypeptidisynteesissä), tRNA:ta (aminohappojen transferointi ja kodonien tunnistus translaatiossa) ja rRNA:ta (ribosomin strukturaalinen komponentti). Lyhyitä RNA-sekvenssejä esiintyy tumassa (snRNA) ja tumajyväsessä (snoRNA) sekä solulimassa (scRNA). Näiden lyhyiden RNA:iden funktioita ei täysin tunneta. RNA voi toimia myös pääasiallisena geneettisenä materiaalina DNA:n sijaan. Ribosyymit ovat katalyyttisesti aktiivista RNA:ta.

Vaan näin. RNA:n rakenne on melkein sama kuin DNA:lla. Joillain viruksilla onkin DNA:n sijaan pelkästään RNA:ta. Muut eliöt tarvitsevat RNA:ta, kun geenien ohjeen mukaan tehdään proteiineja. Melkein kaikki RNA:n tehtävät liittyvät juuri proteiinien valmistamiseen.

Vastaus on tietenkin tuon ylemmän tapauksen luokkaa, jos joku kysyy jotain spesifiä, kuten mitä RNAi-tekniikka käytännössä on? Tällöin voi olettaa, että vastapuolella on perusteet hallussa.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Inttijargon se vasta onkin mielenkiintoista...

häh, tuo hymiöhän on rynkyn tähtäin...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija

Merchant, K., Van der Stede, W. & Zheng, L. (2003): Disciplinary constraints on the advancement of knowledge: the case of organizational incentive systems. Accounting, Organizations and Society, Volume 28, Issues 2-3, February-April 2003, s. 251-286.

Tuossa tutkimusartikkelissa on keskitytty laskentatoimen ja taloustieteen tutkimusviestinnän ja tutkimusten laadun tarkasteluun. Ko. tutkijoiden mukaan laskentatoimen tutkimuksessa käytetään paljon hyvin erikoistunutta siansaksaa (engl. jargon)....

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005
Neiti

Tiedän kaikki yläraajojen lihakset, nivelet, hermot sekä luut latinaksi, mutta en ensimmäistäkään "oikealla" suomen kielellä. (noh, ehkä yhden tai kaksi!)

Tuollaisten sanojen suomennokset ovat monesti vielä hämäävämpiä kuin vierasperäiset termit. Jos sanot lääketiedettä tuntemattomalle jonkin vähemmän tutun käden lihaksen suomenkielisen nimen, hän ei ymmärrä sitä yhtään sen paremmin kuin tieteellistä nimeä.

Sama pätee muuten hyönteisiin. Monille hyönteisryhmille keksitään puoliväkisin suomenkielisiä nimiä, mutta monesti ne ovat sellaisia, että ummikko ymmärtää niistä parhaimmillaan sen minkä lahkon hyönteisestä on kyse. Harrastajat taas eivät muista mikä laji on kyseessä, koska he eivät suomenkielisiä nimiä käytä. Esimerkkinä toimikoon karhusiilikäs. Kenelle se kertoo enemmän kuin tieteellinen nimi Diacrisia sannio?

Vierailija

Suomalaisen tiedeviestinnän ongelma on englannin vääntäminen suomeksi. Nykyään on "hienoa" opetella sanoja; emootio, diffuusio, paralleeli, kompleksinen, prosessi, konfuusio, validi, reliaabeli, relevantti, innovaatio, resessiivinen, implementointi, ....

tosiasiassa estetään ja hidastetaan tiedeviestintää rajusti, vaikka kaikille löytyisi suomenkielinen vastike. On aivan ymmärrettävää, että englantia pääasiassa käyttävä tiedemies kadottaa otteensa suomenkielenosaamiseen.

Vierailija

Julkisin verovaroin harjoitettu tiede tulisi olla julkista. Väitöskirjojen ja myös muiden opinnäytetöiden tulisi olla vapaasti saatavissa Internetissä. Lisäksi
tieteellisen tutkimukset ja tutkimustulokset tulisi mielellään esittää selkeästi ja havainnollisesti hyväksikäyttäen kehittyneitä viestintävälineitä, kuten videokameroita, nauhureita jne, tietokoneita. Se parantaisi tieteen uskottavuuden ja leviämisen (=merkityksen) lisäksi tieteen ymmärrettävyyttä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005
HeinrichSchliemann
Julkisin verovaroin harjoitettu tiede tulisi olla julkista. Väitöskirjojen ja myös muiden opinnäytetöiden tulisi olla vapaasti saatavissa Internetissä.



Opinnäytteet ovat julkisia ja saatavilla kirjastoista. Verovaroin harjoitetun tieteen täydellinen julkistaminen olisi minustakin hyvä asia. Jenkeissähän on sellainen laki olemassa ja heidän tutkimuslaitoksillaan onkin mitä mielenkiintoisinta dataa netissä. Suomessa taas valtion laitokset ovat karhuamassa kaikesta tiedosta jumalattomia maksuja.

[/quote]
Lisäksi
tieteellisen tutkimukset ja tutkimustulokset tulisi mielellään esittää selkeästi ja havainnollisesti hyväksikäyttäen kehittyneitä viestintävälineitä, kuten videokameroita, nauhureita jne, tietokoneita. Se parantaisi tieteen uskottavuuden ja leviämisen (=merkityksen) lisäksi tieteen ymmärrettävyyttä.[/quote]

Tieteen uskottavuutta tuollainen mediapelleily ei ainakaan lisää. Sitä jotkut toisinaan vaativat, mutta tosiasiassa se vain pakottaisi tutkijat uhraamaan osan ajastaan merkityksettömän graafisen kikkailun tuottamiseen. Kyllä populaaritiedejulkaisut hoitavat sen puolen. Varsinaiset tieteelliset julkaisut ovat kuitenkin senluonteisia, että ellei ole pohjatietoja alalta, niitä ei ymmärrä. Oppikirjat ovat erikseen eikä jokaiseen julkaisuun ole järkeä liittää kymmenen oppikirjan verran ylimääräistä perehdyttävää tietoa. Ja jos taas pohjatieto on, graafiset kikkailut eivät yleensä paranna ymmärrystä. Niille jää lähinnä viihdearvo.

Vierailija

"Tieteen uskottavuutta tuollainen mediapelleily ei ainakaan lisää. Sitä jotkut toisinaan vaativat, mutta tosiasiassa se vain pakottaisi tutkijat uhraamaan osan ajastaan merkityksettömän graafisen kikkailun tuottamiseen. Kyllä populaaritiedejulkaisut hoitavat sen puolen. Varsinaiset tieteelliset julkaisut ovat kuitenkin senluonteisia, että ellei ole pohjatietoja alalta, niitä ei ymmärrä. Oppikirjat ovat erikseen eikä jokaiseen julkaisuun ole järkeä liittää kymmenen oppikirjan verran ylimääräistä perehdyttävää tietoa. Ja jos taas pohjatieto on, graafiset kikkailut eivät yleensä paranna ymmärrystä. Niille jää lähinnä viihdearvo."

Ensimmäisenä tulee kysyä mitä varten verovaroin rahoitettu tiede on olemassa? tutkijoita itseään? Kyllä mieluummin opettelen atomifysiikkaa televisiota katsomalla kuin luen kirjasta. Sama pätee kaikkeen muuhuun tieteeseen. Olisi itsepetollista ajatella, että näytelmäkirjallisuus jättää vähemmän mielikuvituksen varaan kuin vaikka valkokankaalle heijastettu elokuva. Sama pätee tieteeseen. Tuskin jonkin asian videokuvaaminen vähentää sen todistusvoimaa.

Vierailija

Neutroni, Neutroni

Ei se ole mediapelleilyä, jios tieteestä tiedotetaan selväkielellä. Eipä kaikkien tieteilijöiden tarvitse, eivätkä he edes pysty näin tekemään.

Siksi tarvitaan ammattitaitoisis tiedottajia myös tiedeyhteisöjen palvelukseen tekemään näitä jargon - suomi käännöksiä.

Kaupallisen median huomiosta on niin paljon kilpailijoita, ettei sen varaan kannata laskea

Mummo
popularisoinnin ylistäjä

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat