Solun säädöskokoelmat

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tieteen arvoista ja merkityksistä

[list:108xt8i4]Kun jossakin puhutaan solun säätöyksiköistä, niin onko tiedemiehillä harmainta aavistusta, mistä solun osista on silloin kyse?[/list:u:108xt8i4]

Sivut

Kommentit (52)

Vierailija
kati sinenmaa
Tieteen arvoista ja merkityksistä

[list:13bx700p]Kun jossakin puhutaan solun säätöyksiköistä, niin onko tiedemiehillä harmainta aavistusta, mistä solun osista on silloin kyse?[/list:u:13bx700p]

Ei ole minkäänlaista käsitystä kun ei puhuta asioista niiden oikeilla nimillä.
Arkoskin keksii asioille omia nimiä,joista sitten pitäisi arvata mitä hän milloinkin tarkoittaa.
DNA:sta ei ainakaan ole kysymys,DNA ei varsinaisesti säädä solussa
mitään vaan koodaa mm.proteiinien muodostumista RNA:n avulla.

Vierailija
kati sinenmaa
Eiks ton vastauksen pitäs löytyä tiedemiehen omasta päästä?

Ei soluissa ole mitään varsinaista säätöyksikköä joten ei sitä silloin voi löytyä.

Vierailija

Koska solut toimivat luotettavasti, niin silloin on hyvinkin luultavaa, että niillä on oma säätelynsä.

Jos näin ei olisi, niin mitä järkeä on silloin kutsua joitakin solun osia kromosomeiksi; väriyksiköiksi?
Yhtä hyvin silloin voidaan sanoa, että ei solut tarvitse mitään väriyksiköitä, joten niitä solun osia, joita nyt kutsutaan kromosomeiksi, tulisi johdonmukaisuuden vuoksi kutsua pimpuloiksi; mitä sillä väliä on, millä nimellä niitä kutsuu, jos solun osilla ei ole funktiota?

Jos taasen soluissa on funktionaalisuutta, niin silloin olisi hienoa, jos niitä kutsuttaisiin suoraan merkitysnimillä, jotta ei tarvitsisi tuhlata aikaa ja resursseja merkityksen selittämiseen.

Vierailija
kati sinenmaa
Koska solut toimivat luotettavasti, niin silloin on hyvinkin luultavaa, että niillä on oma säätelynsä.

Jos näin ei olisi, niin mitä järkeä on silloin kutsua joitakin solun osia kromosomeiksi; väriyksiköiksi?
Yhtä hyvin silloin voidaan sanoa, että ei solut tarvitse mitään väriyksiköitä, joten niitä solun osia, joita nyt kutsutaan kromosomeiksi, tulisi johdonmukaisuuden vuoksi kutsua pimpuloiksi; mitä sillä väliä on, millä nimellä niitä kutsuu, jos solun osilla ei ole funktiota?

Jos taasen soluissa on funktionaalisuutta, niin silloin olisi hienoa, jos niitä kutsuttaisiin suoraan merkitysnimillä, jotta ei tarvitsisi tuhlata aikaa ja resursseja merkityksen selittämiseen.

Koko solu on yhtä säätöyksikköä,ei solun toimintaan tarvita mitään erillistä kohtaa joka ohjaa sen toimintaa yleisesti.
Soluissa on monenlaisia mekanismeja jotka huolehtivat niiden toiminnasta,esimerkiksi reseptoreja,joihin kemialliset välittäjäaineet kiinnittyvät ja muuttavat solun toimintaa.
Lisäksi niissä on mm. KALSIUM-ionikanavia,jotka avautuvat ja sulkeutuvat päästäen kalsiumia soluun joka saa aikaan siellä tietyn vasteen.
Tässä haet varmaankin urantiakirjan 48 säätöyksikköä,joita solussa ei siis ole.
Kun tämä on irrotettu asiayhteydestään niin on vaikea arvioida tarkoitetaanko kirjassa säätöyksiköillä kromosomeja,jotka ovat tuman osa jossa perintötekijät sijaitsevat.
Näitä on siis ihmisellä vain 23 paria = 46 kromosomia joten urantiakirja on myös tässä asiassa väärässä.

Vierailija
nm

Tässä haet varmaankin urantiakirjan 48 säätöyksikköä,joita solussa ei siis ole.
Kun tämä on irrotettu asiayhteydestään niin on vaikea arvioida tarkoitetaanko kirjassa säätöyksiköillä kromosomeja,jotka ovat tuman osa jossa perintötekijät sijaitsevat.
Näitä on siis ihmisellä vain 23 paria = 46 kromosomia joten urantiakirja on myös tässä asiassa väärässä.

Tässähän on siten kaunis ratkaisu siihen, kun ateistit ovat julistaneet, että Urantia-kirja on siltäkin osin väärässä, kun se puhuu 48 kromosomista (säätöyksiköstä). Ateistit ovat aina olleet sitä mieltä, että säätöyksiköllä tarkoitetaan kromosomeja, ja koska niiden määrät eivät täsmää, nin siksi ateistit eivät ole uskoneet, että solussa olisi kromosomien lisäksi kaksi muutakin solun osaa, jotka säätelevät solun toimintaa.

Minun mielestä ihmisten pitäisi oppia puhumaan merkityksillä ja arvoilla, niin silloin ihminen ymmärtäisi mistä tahansa asiasta oitis sen funktion kokonaisuudelle. Pelkkä sanojen oppiminen ei vielä riitä, vaan sanojen oppimisen jälkeen ihmisten tulisi oppia sanojen merkitykset, jotta siirrtyminen uudelle tasolla olisi mahdollista.

Eilen tuli Ihmeiden tekijä -elokuva, joka kertoi pienen Helen Kellerin ja hänen opettajansa tarinan. Helen oli lapsena loistava ajattelija, mutta ilman sanojen merkitystä. Kun Helen tajusi ensimmäisen sanan merkityksen, niin hän välittömästi tajusi kaikken oppimiensa sanojen merkityksen...

Kun on kyse sellaista sanoista, jotka kuvaavat silmälle näkymättömiä asioita, niin on vieläkin tärkeämpää, että ilmiöitä kuvataan merkityksillisillä sanoilla, jotta niillä voisi ajatella merkityksellisiä ajatuksia.

Vierailija
kati sinenmaa
nm

Tässä haet varmaankin urantiakirjan 48 säätöyksikköä,joita solussa ei siis ole.
Kun tämä on irrotettu asiayhteydestään niin on vaikea arvioida tarkoitetaanko kirjassa säätöyksiköillä kromosomeja,jotka ovat tuman osa jossa perintötekijät sijaitsevat.
Näitä on siis ihmisellä vain 23 paria = 46 kromosomia joten urantiakirja on myös tässä asiassa väärässä.



Tässähän on siten kaunis ratkaisu siihen, kun ateistit ovat julistaneet, että Urantia-kirja on siltäkin osin väärässä, kun se puhuu 48 kromosomista (säätöyksiköstä). Ateistit ovat aina olleet sitä mieltä, että säätöyksiköllä tarkoitetaan kromosomeja, ja koska niiden määrät eivät täsmää, nin siksi ateistit eivät ole uskoneet, että solussa olisi kromosomien lisäksi kaksi muutakin solun osaa, jotka säätelevät solun toimintaa.

Käsitellään tämä asia seuraavaksi ukirjan alkuperän selvittäminen tieteellisestiketjussa,vastaan tähän mielummin siellä että kokonaisuus pysyy kasassa.

Vierailija
nm
kati sinenmaa
Tieteen arvoista ja merkityksistä

[list:q6fefykt]Kun jossakin puhutaan solun säätöyksiköistä, niin onko tiedemiehillä harmainta aavistusta, mistä solun osista on silloin kyse?[/list:u:q6fefykt]




Ei ole minkäänlaista käsitystä kun ei puhuta asioista niiden oikeilla nimillä.
Arkoskin keksii asioille omia nimiä,joista sitten pitäisi arvata mitä hän milloinkin tarkoittaa.
DNA:sta ei ainakaan ole kysymys, DNA ei varsinaisesti säädä solussa
mitään vaan koodaa mm.proteiinien muodostumista RNA:n avulla.

Joudut arvaamaan, koska sielusi ohittaa lukemasi, etkä siis sisäistä sanomaani sieluusi. Olet sohvaperuna, tottunut tuijottamaan töllötintä, etkä osaa käsitellä tietokonettakaan muuna kuin jonain töllöttimenä.
Ohjelmani eivät kai ole hyviä elokuvia.

DNAsta ainakin on kysymys, se siis säätää ohjaten proteiinien, solujen ja koko elimistön muodostumista RNAn avulla. Se on sisäsäätöä, riippuu myös saatavasta ravinosta, josta tyyppiesimerkkia mehiläisten kasvaminen. Ulkoahan säätelee perustaltaan luonnollinen valinta, kehitys todellisessa luonnonhistoriassa, sen evoluutiot ja revoluutiot. Kehittyneimmillä eläimillä myös joukko, johon kuuluu, viestintä, kulttuuri.
Ylieläin on ihminen.

En kylläkään aikoihin ole perehtynyt biooogiaan DNA-tasolta saakka.
Tep kylläkin avasi aiheen ympäristömme monista muodoista fysiikan aihepiirissä. Itse aiheessaan hän ei ole vielä sanonut aiheestaan sanaakaan.

Vierailija
nm
Käsitellään tämä asia seuraavaksi ukirjan alkuperän selvittäminen tieteellisestiketjussa,vastaan tähän mielummin siellä että kokonaisuus pysyy kasassa.

Tässä juonteessa ei pitänyt käsitellä säätöyksiköiden lukumäärää, vaan sitä, että tietääkö tiedemies, mistä puhutaan, kun puhutaan merkityksellisillä käsitteillä solusta ja sen osista.

Minua ei tässä kiinnosta lukumäärä, vaan merkitykset ja arvot.

Vierailija
kati sinenmaa
nm
Käsitellään tämä asia seuraavaksi ukirjan alkuperän selvittäminen tieteellisestiketjussa,vastaan tähän mielummin siellä että kokonaisuus pysyy kasassa.



Tässä juonteessa ei pitänyt käsitellä säätöyksiköiden lukumäärää, vaan sitä, että tietääkö tiedemies, mistä puhutaan, kun puhutaan merkityksellisillä käsitteillä solusta ja sen osista.

Minua ei tässä kiinnosta lukumäärä, vaan merkitykset ja arvot.

Siinä tapauksessa solun säätöyksikkö on tuma,joita on soluissa,kuten varmasti tiedätkin 1.
Lisäksi on myös tumattomia soluja olemassa,ei kuitenkaan useampisoluisilla elämänmuodoilla.

Vierailija
nm
kati sinenmaa
nm
Käsitellään tämä asia seuraavaksi ukirjan alkuperän selvittäminen tieteellisestiketjussa,vastaan tähän mielummin siellä että kokonaisuus pysyy kasassa.



Tässä juonteessa ei pitänyt käsitellä säätöyksiköiden lukumäärää, vaan sitä, että tietääkö tiedemies, mistä puhutaan, kun puhutaan merkityksellisillä käsitteillä solusta ja sen osista.

Minua ei tässä kiinnosta lukumäärä, vaan merkitykset ja arvot.




Siinä tapauksessa solun säätöyksikkö on tuma,joita on soluissa,kuten varmasti tiedätkin 1.
Lisäksi on myös tumattomia soluja olemassa,ei kuitenkaan useampisoluisilla elämänmuodoilla.

Tuma ei säädä mitään. Säätöyksikkö on sellainen joka säätää. Ns. koromosomin dna säätää yksilöstä, joten kromosomien kohdalla on lupa puhua säätöyksiköistä.

Tuma on hieman kehittyneempi painos vaikkapa mikroprosessorin kuoresta, kun taasen sen sisällä on tietokoneen säätöyksiköt --näin karkeasti verrattuna, joka vertaus ehkäpä paranee sitä mukaan, kun tietokone kehittyy evoluution vaikutuksesta lähemmäksi ihmisen genotyyppiä.

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005
kati sinenmaa
Minua ei tässä kiinnosta lukumäärä, vaan merkitykset ja arvot.

Hakusanoilla solun säätöyksiköt ei millään hakukoneilla löydy kuin yksi linkki.

Eli yksiarvoista tiedettä, jolla ei ole merkitystä kenellekään muulle kuin kyseisen kotisivun haltijalle.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat