Tanssihulluus

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Keskiajalla esiintyi omalaatuisia joukkopsykoosin ilmiöitä, joista tunnetuimpia olivat itsensäruoskijoiden vaellukset ja tanssihulluus. Niitä on pidetty reaktioina kuolemanpelolle, jonka vakavat kulkutaudit ja varsinkin 1300-luvun puolivälin "musta surma" aiheuttivat. Vaikka nämä ilmiöt tunnetaankin parhaiten juuri "mustan surman" jälkeisiltä ajoilta, oli niitä tavattu paikoin jo 1200-luvulla.

Tanssihulluutta esiintyi varsinkin saksankielisillä alueilla, mutta se levisi myös Alankomaihin ja Ranskaan. Ihmisjoukot vaelsivat kaupungista toiseen ja torille saavuttuaan he alkoivat tanssia suuressa piirissä yhä nopeammin. Tanssi kesti tuntikausia ja lopulta tanssijat hyppivät, huusivat ja pyörivät kuin mielettömät. Heidän silmänsä seisoivat päässä ja heidän suustaan tuli vaahtoa. Yksi toisensa jälkeen kaatui pelkästä uupumuksesta, eräät saivat kaatumataudin kohtauksia ja toiset näkivät näkyjä.

Tanssihulluus tarttui kaupunkien asukkaisiin, jotka liittyivät mukaan riehuntaan ja kulkivat vaeltajien mukana seuraavaan kaupunkiin. Lisäksi kulkueisiin liittyi seikkailijoita, kerjäläisiä, mielenvikaisia ja rikollisia. Seurauksena oli aina suuri hämennys ja sekasorto niillä paikkakunnilla, joille nämä joukot ilmaantuivat. Tanssihulluus sai myöhemmässä vaiheessa yhä enemmän seksuaalisia piirteitä. Lopuksi se muuttui eräänlaiseksi muodiksi ja maankiertäjät saattoivat ansaita elatuksensa sen nytkäyksiä matkimalla. Eräs tanssihulluuteen liittynyt perinne lienee myös ns. kuolemantanssi, danse macabre.

Tanssihulluutena ilmennyt psyykkinen villitys saavutti huippunsa vuonna 1418 Strasbourgin kaupungissa. Papit yrittivät parantaa oudon kiihkon uhreja rukouksin ja manauksin, koska he olivat varmoja siitä, että tanssijat olivat paholaisten riivaamia. Tanssihulluuden uhrit etsivät itse parannusta Pyhältä Vitukselta, jonka tiedettiin kerran parantaneen tanssitaudin. Hänestä tulikin tanssitautisten suojeluspyhimys ja siksi keskiajan tanssihulluus tunnetaan Pyhän Vituksen tanssina. Myöhemmin tämän nimityksen sai reumaattinen chorea. Uudelle ajalle saakka säilyi perinteenä Luxemburgin Echternachissa joka kevät vietetty tanssitautisten ja epileptikkojen pyhiinvaellusjuhla.

Erääksi tanssihulluuden syyksi on arveltu ergotismia. Ruis oli noihin aikoihin yleensä torajyvien saastuttamaa. Sateisina vuosina rukiin jyvien joukossa saattoi olla jopa 10 % torajyviä ja jo 0,1 % riitti aiheuttamaan oireita. Ne ilmenivät yleensä valtimoverenkierron estymisenä, usein raajojen kärkiosien kuolioina. Torajyvissä on myös psyykeen vaikuttavia ja hallusinaatioita aiheuttavia alkaloideja, joiden määrä on saattanut kohota merkittäväksi leivän ja ruoan valmistamisen yhteydessä. Karjalan kannaksella esiintyi erään uskonnollisen lahkon piirissä hyppimistä ja tanssimista 1860-luvun alkupuolella, jolloin Suomessa oli runsaasti torajyvän aiheuttamia myrkytyksiä. Torajyvien osuutta tanssihulluuteen ei ole kuitenkaan voitu varmuudella todistaa.

Tanssihulluuteen liittyy tarina Hamelnin pillipiiparista. Ruton uhatessa vuonna 1284 kerrotaan erään huilunsoittajan luvanneen tietystä rahasummasta houkutella soitollaan kaupungin rotat Weser -jokeen. Kun luvattua palkkiota ei maksettu, hän alkoi seuraavana sunnuntaina taas soittaa huiluaan, jolloin asukkaat joutuivat tanssihulluuden valtaan. Soittaja houkutteli kaikki kaupungin lapset läheiselle Koppenbergin vuorelle, joka avautui ja sulkeutui ainiaaksi lasten astuttua sen sisään. Tällä kertomuksella on yhteyksiä tarinaan Schwäbisch-Hallin lasten ristiretkestä.

Myös Italiassa esiintyi tanssihulluutta, jota pidettiin suurten hämähäkkien, tarantellojen, puremista johtuvana. Musiikin arveltiin antavan lohtua ja parannusta tanssin tapaan liikehtiville sairaille. Sen vuoksi kyläsoittajat esittivät heille uupumukseen asti kiihkeärytmistä musiikkia, josta juontuu sille annettu nimi tarantella. Musiikin uskottiin samalla tappavan myrkyllisinä pidetyt hämähäkit.

Keskiaikaisella tanssihulluudella on vertailukohteensa myös nykyajassa. Yli yön kestävissä "all night rave" -tilaisuuksissa tanssitaan yhtämittaisesti ja kiihkeästi tuntikausia. Kohtalokkaiksi nämä tilaisuudet ovat tulleet niiden seurauksena sattuneiden kuolemantapausten johdosta, jotka ovat liittyneet samanaikaiseen "ecstasy" -nimisen huumausaineen käyttöön. Aine, 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini, kehitettiin alunperin vuonna 1914 hillitsemään ruokahalua. Se oli unohduksissa 1970-luvulle saakka, mutta sittemmin sitä on käytetty erityisesti "dance drug"-aineena. Se poistaa väsymyksen tunnetta, mikä johtaa liialliseen ruumiilliseen rasitukseen, hypertermiaan sekä keskushermosto- ja lihasoireisiin. Psyyken alueella ilmenee erityistä läheisyyden tunnetta ja toisaalta harha-aistimuksia sekä luuloharhoja. Pitkäaikaisessa käytössä aine aiheuttaa maksavaurioita, painon laskua, ärtyneisyyttä, masennusta sekä psykooseja.

Julkaistu aikaisemmin: Suomen Lääkärilehti 1994: 6: 614. Tarkistettu tammikuussa 2004. Vähäisiä lisäyksiä helmikuussa 2005.

Kirjallisuutta:

Friedell, E.: Uuden ajan kulttuurihistoria. Eurooppalaisen sielun kriisi mustasta surmasta maailmansotaan asti. Ensimmäinen osa, Johdanto, renessanssi ja uskonpuhdistus. WSOY, Porvoo – Helsinki. Viides painos, Porvoo 1964.

Grimberg, C.: Kansojen historia 8. Viikinkiretkien aika, ristiretket n. vuoteen 1250. WSOY, Porvoo – Helsinki. Porvoo 1957.

Haggard, H. W.: Läkaren i mänsklighetens historia. Natur och Kultur. Stockholm 1935.

Henry, J. A.: Ecstasy and the dance of death. British Medical Journal 1992: 305: 5-6.

Huizinga, J.: Keskiajan syksy. Elämän- ja hengenmuotoja Ranskassa ja Alankomaissa 14. ja 15. vuosisadalla. WSOY, Porvoo – Helsinki. Porvoo 1951.

Ketola, K.: Tanssia ekstaasissa. Nuori Lääkäri 1995.

Lyons, A. S. and Petrucelli, R. J.: Medicine, An Illustrated History. Harry N. Abrams, Inc., Publishers, New York, Japan 1978.

Margotta, R.: Lääketiede kautta aikojen. WSOY, Porvoo – Helsinki, Verona (Italia) – Porvoo 1971.

Müller, R.: Medizinische Mikrobiologie, Parasiten, Bakterien, Immunität. Vierte, neubearbeitete Auflage, Urban & Schwarzenberg, Berlin – München 1950.

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tanshull.html

Kommentit (3)

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Varsin mielenkiintoista. Entäs sitten tanssimisen, etenkin maraton-, fysiologiset vaikutukset? Eikös pitkään jatkuva, rasittava liikunta, oli se mitä tahansa, tuo melkoisen endorfiinibuustin elimistöön? Olisiko ihan tavallinen "ilmainen humala" ollut ainakin jonakin osasyynä hirveään tanssimaniaan?

Nimim. koko yö bilettämässä ilman mitään päätäsekoittavaa...

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Uusimmat

Suosituimmat