Ilmasto 1000 v sitten

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Viikinkidokumentissa kerrottiin pohjoisen ilmaston olleen 1000 vuotta sitten niin paljon lämpimämmän, että Grönlannissa voitiin harjoittaa maanviljelyä.

Myös Islanti oli metsän peitossa.

Mikä tämän selittää? Mikä silloin aiheuttti ilmastomuutoksen?

Kenpä tietäisi enemmän?

Mummo

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija

Ilmasto ja lämpötilat ovat vaihdelleet läpi maapallon historian. Vuosien 500 ja 850 välillä oli pitkä kylmä kausi, samoin vuosina 1100 - 1350 ja 1580 - 1750. Pitkä lämmin jakso esiintyy vuosina 900 - 1100 ja 1360 - 1560, jolloin lämpötila oli 0,3 astetta korkeampi kuin keskilämpötila. Islantia peitti koivumetsä, joka hävisi puiden hakkuun takia, kylmyys ei sitä siis hävittänyt. Samoin koko ylä-Lappi oli metsän peitossa aina Jäämerelle saakka. Lämpötilan vaihtelut kuuluvat maapallon normaaliin sykliin, ei niille mitään selvää syytä aina löydä. Krakataun (tulivuori) räjähdys ja siitä aiheutuneet hiukkaspäästöt ilmakehään aiheuttivat pitkän kylmän jakson. Jokatapauksessa nykyinen ilmaston lämpeneminen ei ole pysyvää. Jääkausi saapuu tulevaisuudessa aivan varmasti.

Vierailija

Kiitos, Geena.

Perimmäistä syytä näihin vaihteluihin ei siis tiedetä?
Ja uskon juu että uusi jääkausi tulee taas, mutta sillävälin on siis tällaista heilumista.

Mummo

MrKAT
Seuraa 
Viestejä2234
Liittynyt16.3.2005
geena
Ilmasto ja lämpötilat ovat vaihdelleet läpi maapallon historian. Vuosien 500 ja 850 välillä oli pitkä kylmä kausi, samoin vuosina 1100 - 1350 ja 1580 - 1750. Pitkä lämmin jakso esiintyy vuosina 900 - 1100 ja 1360 - 1560, jolloin lämpötila oli 0,3 astetta korkeampi kuin keskilämpötila. Islantia peitti koivumetsä, joka hävisi puiden hakkuun takia, kylmyys ei sitä siis hävittänyt. Samoin koko ylä-Lappi oli metsän peitossa aina Jäämerelle saakka. Lämpötilan vaihtelut kuuluvat maapallon normaaliin sykliin, ei niille mitään selvää syytä aina löydä.

Auringon pilkkujaksoissa esiintyy mm. Maunderin minimi tuolloin 1580-1750 paikkeilla, jolloin pilkkuja on havaittu vähän ja siten auringon aktiivisuus on oletettavasti ollut vähäisempi ja lämpövuo pienempi. Kylmät kaudet voi osaksi johtua auringon aktiivisuuden muutoksista. Uusimman arvelun mukaan Linnunratamme keskus oli aktiivinen 250-300 v sitten ja mannerjäistä on löytynyt NO- kerroksia supernovaräjähdyksen aikoihin. Toisin sanoen voi epäillä josko myös kosmiset syyt ja kosmiset hiukkasvuot olisivat myös voineet vaikuttaa pilvisyyden kehittymiseen ja osaltaan maapallon lämpötilaan ja ilmastoon.

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

Vierailija

Lyhyellä aikavälillä vaikuttavat tosiaankin maapallon ilmaston ja lämpötilan kehittymiseen ihmisen toiminnan lisäksi auringon syklit sekä kosmiset ja maanpäälliset luonnonmullistukset.

Pitkällä aikavälillä ilmaston kehittymiseen kuten jääkausien tulemisiin ja menemisiin vaikuttavat puolestaan maapallon tektoniset syklit sekä maan radan säännölliset muutokset, eli Milankovichin syklit. Nämähän ovat muutokset radan eksentrisyydessä (sykli 100.000 vuotta), akselin kaltevuuskulman muutokset (sykli 41.000 vuotta) sekä akselihuojunta, eli prekessioliike (sykli 26.000 vuotta).

On mahdollista, että myös aurinkokunnan liikkeellä galaksimme keskustan ympäri on omat vaikutuksensa ilmastoon. Esim silloin jos se joutuu tähtienväliseen pölypilveen. Kun sitten mennään oikein kauas tulevaisuuteen, satojen miljoonien vuosien päähän, niin päävaikuttajaksi tulee aurinko sen jatkuvasti lisääntyvän säteilyn myötä.

Vierailija

Auringonpilkkujen ja ilmaston vaihtelun välillä ei tieteellisesti ole pystytty todistamaan yhteyttä. Ilmastonvaihtelu saattaa ajoittain ikään kuin tarttua johonkin maapallon systeemiin kuuluvaan periodiseen muuttujaan. Kaoottisesti käyttäytyvä ilmastosysteemi ei kuitenkaan pysyvästi jää heilahtelemaan jonkin heikosti vaikuttavan tekijän tahdissa, vaan irtaantuu siitä ja voi taas seurata jonkin aikaa jotain muuta tahdittajaa. Näin tietyt syklisyydet tulevat ja menevät eikä niillä näytä olevan ilmaston kannalta suurta merkitystä.

Sensijaan esim. jääkausien esiintyminen on osoitettu johtuvan Milankovichin sykleistä, kuten Landau viestissään kirjoittaa.

Vierailija

Nykyinen maapallon lämpötilan nousu on kyllä ainutlaatuista: näin korkealla lämpötila ei ole ollut ainakaan 2000 vuoteen. Paljon mainostettu Keskiajan lämpökausikin jää selvästi jälkeen (ko. kausi ei tosin ollut maapallon laajuinen lämpökausi). Tästä on useita tutkimuksia, jotka toisistaan riippumattomilla menetelmillä tuloksen osoittavat. Aiheeseen liittyy kuuluisa Mann et al. (1998) maapallon lämpötilakehityksen "lätkämailakäyrä", jonka olennaiset tulokset on vahvistettu uusimmilla tutkimuksilla (esim. Moberg et al., 2005, Nature). Maapallon lämpötila kohoaa, koska kasvihuonekaasujen pitoisuus kasvaa - se on selvää pässinlihaa - tällä hetkellä CO2-pitoisuus on noin 380 ppm (miljoonasosaa), joka on 30 % korkeampi kuin vielä parisataa vuotta sitten ja korkeammalla tasolla kuin koskaan noin 400 000 vuoteen. Elämme siis poikkeuksellista aikaa lämpötilavaihtelujen suhteen. Ilmastonmuutoksesta on muitakin merkkejä kosolti: meren lämpötila nousee, meriveden pinta nousee lämpölaajenemisen vuoksi, jäätiköt sulavat jne.

Auringon säteilymuutoksillakin on oma osuutensa lämpötilan heilahtelussa, mutta näyttää siltä, että vasta aikavälillä 100-1000 vuotta niillä on merkitystä. Nykyisessä lämpötilan nousussa Auringon osuus on pieni, ehkä olematon, vaikka vastakkaisiakin näkemyksiä on. Ei tosin vahvasti perusteltuja.

Vierailija

WAU! Tällaisissa asioissa kunnioitan kyllä itseäni viisaampien tietoja. Mutta silti on tavallaan makeeta kun tästäkin on erimielisyyksiä. Itse haluaisin uskoa siihen teoriaan, ettei ihminen pysty vaikuttamaan ilmastoon niin paljon kuin luulee, ja kaikki nämä heilahdukset oikeastaan kuuluvat asiaan jääkausien välillä. Aika sen kai näyttää... joskus kun ei olla enää näkemässä.

Joka tapauksessa, kuinka monista lämpimistä tai kylmistä kausista meillä on dokumenttia. Tämänkaltainen muutosprosessi voi olla ihan normaali esim. kymmenentuhannen vuoden välein...

sipu250
Seuraa 
Viestejä399
Liittynyt23.3.2005

Tilanne ei ole kovinkaan yksinkertainen.

Etelämantereelta porattujen jäänäytteiden perusteella on voitu mitata sekä hiilidioksidin pitoisuudet että lämpötilat noin 1 milj. vuotta taaksepäin varsin hyvällä tarkkuudella.

Tämä kattaa noin 10 jääkautta, joista kukin on ollut noin 90% kylmää ja noin 10% lämmintä aikaa (vaihtelua tosin on jonkin verran). (Jaksollisuuden epäsymmetrinen luonne viittaa jonkin epälineaarisen kynnysarvon olemassa oloon. Rataparametrit lienevät pääpiirteissään sinimuotoisia.) Nykyaika on erään lämpimän kauden loppuvaihetta.

Hiilidioksidin suhteen tilanne on kuitenkin jyrkästi erilainen. Mainitun miljoonan vuoden aikana pitoisuus on ollut hyvin vakaasti noin 190 ppm kylmässä vaiheessa ja noin 280 ppm lämpimässä vaiheessa. Kuten tunnettua, pitoisuus on nyt tasolla 385 ppm, ja nopeassa nousussa edelleen.

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että hiilen kiertokulku on nyt radikaalisti muuttunut. Varhaisemmassa jääkausien kierrossa ei ole ollut prosessia joka olisi tuonut aktiivisiksi syvälle maahan hautautuneita hiilivaroja (siis öljyä, maakaasua ja kivihiiltä). Hiilen kierto on ollut pinnallista. Jääkauden tullessa suot ja muut maan pintakerroksissa sijaitsevat nielut ovat jääneet lumen ja sitä kautta jään alle. (Ei jääkausi tietenkään vyöry Hollywood-ryminällä.) Sulamisvaiheessa hiilet ovat sitten taasen lähteneet kiertämään.

Tällä kertaa kuitenkin pelissä on aivan uusi tekijä joka nostaa syvälle hautautuneita hiilivaroja aktiiviseen kiertoon. Aktiivisessa kierrossa ne myös pysyvät vähintään kymmeniä tuhansia vuosia, kunnes sitoutuvat takaisin johonkin erittäin hitaasti kiertävään muotoon (uudeksi kivihiileksi tai kalkkikiveksi tms.)

Korkea ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus vaikuttaa maapallon lämpötilaan, sateisuuden jakautumiseen jne. yleisten fysiikan lakien mukaan. Tämä prosessi on ollut tunnettu jo viimeiset 110 vuotta, eikä uusi tutkimus ole siihen tuonut merkittävästi muutoksia varsin kovista panostuksista huolimatta.

Tästä seuraa, että ihmiskunta mitä ilmeisimmin on aiheuttamassa omassa ajallisessa mittakaavassaan pysyvän muutoksen. Seuraava jääkausi ei tulekaan entiseen tapaan. Tulee jotain aivan muuta, ehkä napajäätön ja varsin kuuma ja kostea maapallo. Vastaavia olosuhteita voidaan etsiä jostain 50 ... 300 miljoonan vuoden takaa. Nykyisin keskusteluissa suosittu 100 vuoden perspektiivi on tietenkin poliittisesti korrekti, mutta kovin riittämätön geofysiikan mittakaavassa.

Vierailija

Olen pohtinut lämpimikseni, että eikös kaikki öljy, maakaasut, metsät yms ennen pitkää "pala", lahoa tai muulla tavalla vapaudu takaisin ilmakehään.

Ihminen kaiketi pumppaamalla niitä maan alta ja polttamalla nopeuttaa vain hetkellisesti luonnon kiertokulkua ja aiheuttaa omatoimisesti häiriöitä luonnon kiertokulkuun.

Miten on jos otetaan esimerkiksi suo: suossahan lahoaa vanhaa metsää ja humusta aiheuttaen hiilidioksidi ja metaanikaasuja. Jos ihminen kuivattaa suon ja polttaa turpeen, samat kaasut vapautuvat, mutta vain tosi nopeasti.

Kasvihan käyttää hiilidioksidia ja tuottaa happea eläessään. Mutta kuluttaa saman lahotessaan.

Tep
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt16.3.2005

Ilmaston lämmitessä pohjoisten alueiden soista voi vapautua metaania. Jos meret lämpenevät voivat pohjan runsaat metaanihydraatit kaasuuntua ja sekoittua ilmakehään. Seuraukset olisivat ilmeisen tuhoisat. Metaani on tehokas kasvihuonekaasu, joka jyrkästi kasvattaisi lämpötiloja. Tietysti metaani hapettuisi, jolloin saisimme lisää hiilidioksidia.
Tämän prosessin todennäköisyyttä ei varmaan osata arvioida, mutta kammottava mahdollisuus se on.

Vierailija

Mitä enemmän miellä on hiilidioksidia ilmakehässä, sitä tehokkaammin kasvit sitä kuluttavat. Näin pitkällä aikavälillä hiilidioksidi, joka vapautuu ilmakehään, palautuu kasveihin ja maahan. Ihminen voi polttaa vaikka kaikki uusiutumattomat luonnonvarat taivaalle. Ne tulevat sieltä jokatapauksessa takaisin. Se, että selviääkö ihmiskunta tästä hetkellisestä hypähdyksestä, on aivan yhdentekevää maapallon elämän kannalta.
Elämä siirtyy sinne missä se selviää, kuten sipu mainitsi: "mangrovemetsät Englannin rannikolle, krokodiileja Kanadassa yms. hupaa."

sipu250
Seuraa 
Viestejä399
Liittynyt23.3.2005

Ei kuulemma ole tulossa jääkautta ainakaan 160 000 vuoteen, sanovat ranskalaiset astronomit. Laskivat maaplaneetan radat 50 M vuotta taaksepäin ja eteenpäin, kun radan muodolla ja maapallon akselin huojunnalla on tiedetty olevan ratkaiseva merkitys jääkausien synnyssä. Nyt rata sattuu olemaan erittäin pyöreä joten eräs vahva tekijä on minimissään. Muut planeetat sitten aikanaan vääntävät radan uudelleen soikeaksi ja jääkaudetkin tulevat takaisin.

Hiilen kiertokulkuja on monenlaisia - osa hyvin nopeita jopa alle vuorokauden (ajattele vaikka lehmää niityllä). Osa on pitempiä. Sitten on myös hidas prosessi joka poistaa hiilen kierrosta lähes lopullisesti, nimittäin jatkuva karbonaattityyppisten kivien muodostuminen (esim. kalkkikivet). Myös kivihiili ja öljy ovat varsin hitaita kiertoja, esiintymät ovat 50 ... 500 M vuotta vanhoja.

Käytännössä aikavakiotkin ovat hyvin merkittäviä. Ylimääräinen hiilidioksidi "poistuu" ilmakehästä 85 prosenttisesti noin 1000 vuodessa, jolloin noin neljäsosa sitoutuu kasvi- ja eläinkuntaan, noin neljäsosa maaperään ja puolet valtamerien veteen. Odotellessaan hiilidioksidi pyörii ilmakehässä ja lämmittää kasvihuonetta. Elikkä sitten kun ylimääräinen kaasuttelu syystä tai toisesta loppuu, pallo palaa tasapainotilaan mutta varsin hitaasti.

Periaatteessahan hiiltä on pallolla rajallinen määrä, ei se lisäänny eikä katoa minnekään, muuttaa vain muotoaan kun on kemiallisesti melko aktiivinen alkuaine.

Muuten olen sitä mieltä että dinosaurukset kannattaa kloonata henkiin, onhan niille jo tiedossa sopiva ilmastokin.

Vierailija
Verity
WAU! Tällaisissa asioissa kunnioitan kyllä itseäni viisaampien tietoja. Mutta silti on tavallaan makeeta kun tästäkin on erimielisyyksiä. Itse haluaisin uskoa siihen teoriaan, ettei ihminen pysty vaikuttamaan ilmastoon niin paljon kuin luulee, ja kaikki nämä heilahdukset oikeastaan kuuluvat asiaan jääkausien välillä. Aika sen kai näyttää... joskus kun ei olla enää näkemässä.

Joka tapauksessa, kuinka monista lämpimistä tai kylmistä kausista meillä on dokumenttia. Tämänkaltainen muutosprosessi voi olla ihan normaali esim. kymmenentuhannen vuoden välein...

Niin se onkin. Luonnollinen vaihtelu on ollut hyvin suurta verrattuna sadan vuoden aikana tapahtuneeseen muutokseen. ACIA:n sivuilta löytyy lämpötilakäppyrä pitkältä ajalta: http://amap.no/acia/.

Vierailija
geena
Ilmasto ja lämpötilat ovat vaihdelleet läpi maapallon historian. Vuosien 500 ja 850 välillä oli pitkä kylmä kausi, samoin vuosina 1100 - 1350 ja 1580 - 1750. Pitkä lämmin jakso esiintyy vuosina 900 - 1100 ja 1360 - 1560, jolloin lämpötila oli 0,3 astetta korkeampi kuin keskilämpötila. Islantia peitti koivumetsä, joka hävisi puiden hakkuun takia, kylmyys ei sitä siis hävittänyt. Samoin koko ylä-Lappi oli metsän peitossa aina Jäämerelle saakka.

No nyt on 0,6 astetta yli keskilämpötilan, mutta ei metsä peitä Ylä-Lappia jäämerelle asti. Jossakin virhe?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat