Minkälainen terapia ja lääkkeet auttavat neuroosiin

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Minkälaista hoito ja muita toimenpiteitä on lääketieteellä tarjota neuroosiin.

Kommentit (8)

Vierailija

Riippuu neuroosista ja sen "laukaisijasta". Rauhoittavista sekä masennuslääkkeistä voi olla apua, mutta suurin apu on terapiassa. Kogniviiven terapia, käyttäytymisen muokkaaminen ovat avainsanoja. Jokainen neuroosi on erilainen ja jokainen asiakas on erilainen- joten hoitokin tulee suunnitella samoilla periaatteilla.
--- http://www.pelokkaat.net----
Agorafobiaa ja paniikkihäiriötä hoidetaan paljolti samoilla menetelmillä. Akuuteissa tilanteissa on käytetty hyvin tuloksin bentsodiatsepiineja. Bentsodiatsepiinien teho kuitenkin heikkenee pitkäaikaisessa käytössä, ja niihin liittyy usein pahoja riippuvuusongelmia. Tästä syystä niitä tulisi käyttää vain lyhytaikaisesti.

Hyviä tuloksia on saatu SSRI-lääkkeiden käytöstä. Kognitiivisella psykoterapialla voidaan selvästi parantaa agorafobiasta kärsivien selviytymistä vaikeista tilanteista. Lisäksi myös paniikkihäiriöpotilaiden itsehoitoryhmistä on ollut apua oireiden hallinnan opettelussa.

Sepi
Seuraa 
Viestejä3232
Liittynyt16.3.2005

Googlepa antaa tietoa: "Neuroosien hoitoon käytetään mm. erilaisia psykoterapeuttisia menetelmiä, hypnoosia ja lääkitystä."

Tarkempaa tietoa saanee, oireiden mukaan, hoitavalta lääkäriltä.

Vierailija

Hypnoosia en tunnistaisi suoranaisesti neuroosien hoitoon, lääkityksen ja terapian kylläkin. Toisaalta, tottakai hypnoosi voi osalle asiakkaista toimia. Kaikkea kannattaa kokeilla.

Vierailija

En jaksanut tähän aikaan lukea artikkelia kokonaan, saatika ajatuksella.
Mutta kysymyshän oli taiteen käytöstä psykoterapiassa (?).

Se että yksilö osaa ilmaista itseään, sitten verbaalisesti taikka taiteella, on elintärkeää yksilön hyvinvointiin nähden. Taideterapiaa on käytetty jo vuosia kaikenlaisessa kuntoutustyössä, tuberkuloosipotilaista aivovammapotilaisiin, puhumattakaan psykiatrian puolen työstä.

Palaan asiaan kun jaksan lukea artikkelin kunnolla.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä13271
Liittynyt23.6.2005

Sopinee että pohjustan hieman? Artikkelissa on paljon asiaa, mutta varsin keskeinen pointti on kamppailulajin käyttäminen itseilmaisuun. Tai tarkemmin kamppailulajifilosofian. Itselleni tuli mieleen mm. Labanin kokeilut tanssista ilmaisullisena välineenä 1900-luvun alkupuolella. Suomihan on siinä mielessä hyvin takapajuinen maa, ettei täällä ole tanssia yhdessäkään yliopistossa. Muualla Euroopassa ja etenkin jekeissä tanssi kuuluu yleisivistykseen ja ruumiilliskultuurisenn pääomaan. Tällä on luonnollisesti myös sukupuolieroja kaventava vaikutus. Tunnen hlökohtaiseti erään tanssiterapeutin, joka oli myös kiinnostunut näistä ideoista.

Bruce Lee oli tosiaan se kirkuva, elokuvissaan miltei psykoottiselta vaikuttanut leffatähti, joka oli koulutukseltaan filosofi ja myös kiinnostunut ihmisestä tunnevoimaa ilmaisevana olentona. Hänen ajattelussaan "tiettömästä tiestä" on paljon viakutteita eksistentialismista, itämaisesta ajattelusta, psykoterapiasta ja tieteenfilosofiasta. Hänen kehittämänsä kamppailulajikonsepti Jeet Kune Do on haluttu tulkita jo oppilaidensa vaikutuksen kautta ennen kaikkea kamppailulajina, mutta Leen todellisesta tähtäimestä löytyy tietoa vaikkapa tuolta: "http://bruce.planetjitsu.com/circle_with_no_circumference.php"

Art=taito, tässä tapauksessa. Artist=taidon käyttäjä, taidon tulkitsija/ilmaisija. Eli filosofiassa on kyse "kehollisen ilmaisun taidosta.

Taito on tässä tapauksessa jotain hankittua. Hankitun taidon käsittelytaito perustuu itsetuntemukseen ja kykyyn ymmärtää vuorovaikutusta. Välineenä ja ilmaisutapana Leellä oli oma keho, mutta tärkein pointti koskettaa ihmistä kokonaisuutena, itseään ilmaisevana olentona ja luovana yksilönä.

Kamppailulajipiireissä Lee mainitaan usein nerona, joka yhdisti filosofian kamppailulajeihin tavalla, jota voi verrata Nietzschen kristinuskon kritiikkiin. Kaikki Leen nationalistisuuden ja ihmistä kahlitsevan autoritaarisuuden kritisointi on pitkälti vastausta "sotataitojen" vuosisatojen perinteeseen muokata ihmistä kuin makkaratehtaassa, lähtökohdiltaan ja motiiveiltaa aivan erilaiset ihmiset pistetään makkaratehtaaseen, joista heidän tulisi tulla samankaltaistettuna ulos. Leen vastaus on käsitellä ihmistä itsenäisenä, luovana olentona, jonka ymmärrystä tulisi laajentaa ja kokonaivaltaistaa näkemään elämänsä uudessa perspektiivissä.

Itselleni tuli mieleen heti tanssiterapian mahdollisuudet yhdistettynä psykoterapiaan ja kamppailulajiin, sivustolla käsitellään enemmän Leen tekstien ja vastaavanlaisten ajatusten soveltamista terapeutin metodeihin ja suhteeseen tämän ja potilaan välillä.

Tuossa linkatussa tekstissä käsitellään enimmäkseen siis terapeutin ja potilaan välistä suhdetta, enkä odotakaan että jengillä olisi aiheeseen erittäin painavaa sanottavaa. Näkemyksiä olisi silti mukavaa kuulla, etenkin omiin terpaiakokemuksiin perustuen.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija
Hypnoosia en tunnistaisi suoranaisesti neuroosien hoitoon, lääkityksen ja terapian kylläkin. Toisaalta, tottakai hypnoosi voi osalle asiakkaista toimia. Kaikkea kannattaa kokeilla.

Sinälläänhän tosin voisi olettaa että hypnoosi olisi aikas tehokas-hoito keino juurikin neurooseja kohtaan, koska usein neuroosit on peräisin epähyödyllisistä sisäisistä malleista: esim. kaverit sanoo Maijaa läskiksi ja koska hänellä on ihmisille luontainen tarve tulla hyväksytyksi niin mieleen muotoutuu sisäinen malli joka kehottaa häntä jättämään syömättä- koska se mahdollisesti auttaisi. Tuo sisäinen malli on kuitenkin epähyödyllinen joten sitä kannattaa muuttaa ja hypnoosilla kenties pystynee muuttamaan noita sisäisiä malleja, tai sitten ei... en ole niin perehtynyt hypnoosin potentiaaliin.

ps. sori että näin vanha ketjun nostin ylös mutta pisti silmään sattumalta.

Vierailija
Neiti
Hypnoosia en tunnistaisi suoranaisesti neuroosien hoitoon, lääkityksen ja terapian kylläkin. Toisaalta, tottakai hypnoosi voi osalle asiakkaista toimia. Kaikkea kannattaa kokeilla.



Sen näkee yleensä ajattelustakin, kun on kokeiltu kaikkia.

Uusimmat

Suosituimmat