EPO:n käyttö leukemiassa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Voiko EPO:a käyttää leukemiassa punasolujen korvaamiseen? Veri kun tuntuu olevan kortilla tässä maassa. Tankkausväli on ko henkilöllä noin kolme viikkoa vaikka tarve olisi vähintään parin viikon välein. Nytkin on punasolut 60 ja trombot 6.

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

En tiedä, luulen että ei.

Leukemiassa ei ole puute (ymmärtääkseni) EPO:n (erytropoetin) eli punasolujen tuotantoa stimuloivasta hormonista vaan aivan muusta.

Leukemia, kuten muutkin syöpäsairaudet johtuvat solujen hillitsemättömästä kasvusta.

Geeni P52 (numero on 52 tai 54) on ns. tuumorisuppressorigeeni eli hillitsee syöpäsolujen muodostumista ja siinä on jokin häiriö syövän syntyessä. Syitä on paljon muitakin.

Voi jos vanhalta forumilta nimim. blasti olisi mukana, hän tietää lähes "kaiken" leukemioista, joskin lähinnä lasten leukemioista. Nythän kai on kyseessä äitisi akuutti myelooinen leukemia, mikäli oikein muistan?

Trombosyyttejä tiputetaan erikseen. Joskus hamassa nuoruudesssani muistelen rajan olleen 25-35 (voi en minä muista), jolloin vuotovaara on suuri.

Vierailija
MD

Geeni P52 (numero on 52 tai 54) on ns. tuumorisuppressorigeeni eli hillitsee syöpäsolujen muodostumista ja siinä on jokin häiriö syövän syntyessä. Syitä on paljon muitakin.

Huutelen väliin, tuo geeni on juuri siitä välistä: p53.

Vierailija

Ok. Kuulin, että epo olisi ollut synteettistä punasolunkorviketta. Kuulin varmasti väärin, sillä lähde oli melko luotettava henkilö. Onko noita punasoluja yleensä ollenkaan tehty synteettisesti? Punasolujen omasta tuotannosta ei kait juurikaan ole väliä tässä vaiheessa, kun ne punasolut eivät mittään kuitenkaan tee, ovat kuulemma viallisia. Pikemminkin toivoisi että hiipuisi kokonaan ja jäisi blastikriisi lopusta poijjes.

Hmm, voikohan sitä blastikriisiä estää mitenkään? Eihän sitä kait kestä kuin viimesen viikon jos on tullakseen, että kaipa ne kivut siitä morfiinilla hoituu, mutta oireiden hoitoahan sekin on.

Taudin tyypin muistit muuten oikein.

Vierailija

Saattaisi EPO:sta olla hyötyäkin:
-------

Introduction

Anemia is a common complication of malignancies. Because its causes and mechanisms are complex, the term “multifactorial” has been applied. Cancer-related anemia may occur as a direct effect of the neoplasm, it may be due to products of the cancer, or it may develop as a result of the cancer treatment itself. In the past, anemia occurring in cancer patients was often referred to as “chronic anemia” or “anemia of chronic disease.” These effects may be reflective of a paraneoplastic syndrome.

New lines of evidence suggest that abnormalities in the production of erythropoietin (EPO) are involved. The hypoproliferative state in anemia of cancer appears to be related to either decreased EPO production or impaired bone marrow response to EPO.

http://www.moffitt.usf.edu/pubs/ccj/v5ns/article1.html

Angiogenesis in acute myeloid leukemia

http://www.bloodjournal.org/cgi/content ... 96/10/3656

Vierailija

Tervehdys! MD konsultoi
Yleensä syöpätaudeissa hormoneja ja sytokiineja (kasvutekijöitä) käytetään lähinnä valkosoluarvon kohottamiseen sytostaattihoitojen jälkeen. Muut verisolut annetaan verivalmisteina. Punasolutiputuksiin on selkeät viitearvorajat, riippuvat tosin hieman hoitopaikoista, yleensä Hb noin 80-90 tai alle. Trombosyyttejä suositellaan annettavaksi jos selviä trombosytopenian oireita (vuotoja, petekioita), ei ennen. Valkosolujahan ei toistaiseksi voida siirtoina antaa, vaan arvo on nostettava omaa tuotantoa stimuloimalla. Luuydinsiirroissa ovat kai joskus koettaneet leukkareita valuttaa, mutta menestys ei oikein ole ollut hyvä.

Kroonisissa veritaudeissa erytropoietiinituotanto voi toki olla alentunut ja EPOn anto voisi kohottaa punasoluarvoa, mutta paljon halvempi, helpompi, ja tehokkaampi keino on antaa punasolusiirto. Jos äidilläsi on selviä vuoto/anemian oireita vaatikaa ihmeessä että antavat verta. Puutetta siitä voi joskus olla, mutta jos Hb on 60 tarve on kyllä ilmeinen! Esimerkiksi lasten puolella ei kukaan harrasta säännöstelyä verivalmisteiden annossa, kyllä niitä saa jos on tarve.

Blastikriisiä ei oikein muulla voi parantaa kuin rajulla sytostaattihoidolla, tämän jälkeen allogeeninen (toisen soluilla) luuydinsiirto. Vanhemmille (yli 55v) potilaille siirtoja aika nihkeästi tehdään, koska hoito on hyvin rankka ja ennuste huonompi korkeammissa ikäryhmissä. Jos potilas saa pelkkää morfiinia (ei sytostaattikuureja/interferonia/gleeveciä tms. lainkaan) kuulostaa siltä, että hänet on jo siirretty saattohoitoon. Morfiini tosiaan vähentää vain kipuja eikä vaikuta blastikuormaan millään tavalla.

Onko äitisi Gleevec (imatinib) - kuurilla? Sitä käytetään yleensä kroonisessa vaiheessa, mutta täsmähoitona tukee myös blastikriisiä, jos rajuille hoitolinjoille ei tahdota lähteä. Koska se on kallis väki sitä käsittääkseni huonosti määrää vaikka teho on hyvä, siksi kysyn.

Voimia sinulle.

Vierailija

Kiitoksia vastauksista. Saattohoidossahan muori on ja tässä alkuviikosta saatiin sitä tankkaustakin vihdoin. Seuraava verikoekin on jo ensi viikolla, eli ilmeisesti sattui vain joku tilapäinen lapsus, että tankkausväli venähti niin pitkäksi.

Eposta: Jos omat punasolut ovat jotenkin viallisia, ei kait niitä silloin kannata yrittääkään tehdä? Olen saanut jostain käsityksen, että ne olisivat jotenkin viallisia akuutissa myelooisessa leukemiassa, mutta aavistelen, että sekin käsitys on väärä.

Angiogeneesistä: Niin, miten angiogeneesin estäminen vaikuttaisi leukemiaan? Kyseessähän ei kait varsinaisesti ole mikään kasvain.

p53:sta: Tuon geeninpätkän toimimattomuus altistaa siis syövän synnylle, mutta kuinkahan tuon koodin saisi takasin toimimaan. Tolonen mainitsee sivuillaan venäläisten ja ruotsalaisten keksineen tavan (Prima-1 -proteiini)aktivoida tuo p53 uudelleen. Onko siitä tietoa?

Lääkityksestä: Muori on jo yli 60 vuotta ja solusiirto on tehty, mutta ei auttanut kuin vuodeksi. Uusimisen jälkeen lopetettiin melkein kaikki lääkitys, eli Sandimmun ja sen käytön vaatimat suojalääkkeet käytännössä. Jotain Fungizonea ja hivenainetabletteja jäi vielä otettavaksi ja itse asiassa Fungizonekin jätettiin tällä viikolla pois. Mitähän Gleevec mahtaa olla? Tuskin hinnasta on kiinni jos Sandimmuniakin määrättiin.

Vierailija

Ah, hyvä että niin. Joskus punasolujen antoa rajoitetaan, koska jatkuvasta valuttamisesta seuraa raudan kertymistä elimistöön ja mm. maksaongelmia.

Punasolut eivät yleensä ole leukemiassa viallisia. Ainoa jossa käsittääkseni voi olla viallista punasolutuotantoa on AML M7 – tyyppi, jossa blastit ovat erilaistuneet punasolusuuntaan. Se on kuitenkin erittäin harvinainen ja sitä tavataan yleensä lähinnä Downin syndroomaa sairastavilla, ja sen ennuste onkin heillä melko hyvä. Yleensä punasoluja on kuitenkin pakko antaa, koska sekä perussairaus että hoito laskevat soluarvoja.

Angiogeneesin estolla on saatu ihan kohtalaisia tuloksia kiinteiden kasvainten hoidossa. Siinähän verisuonten kasvu syöpäkudokseen estetään, jolloin solut ”kuolevat nälkään”. Leukemioissa kuitenkin on harvoin kasvaimia (kyllä niitäkin tosin näkee), joten angiogeneesin inhibointi ei siinä toimi, kuten itsekin osasit arvella.

P53-geenin toiminnan estossa ruotsalaiset tosiaan onnistuivat noin pari vuotta sitten, mutta menee kauan ennen kuin oivalluksesta kehitetään täsmälääke… Gleevec toimii itse asiassa samalla periaatteella. Se estää nk. philadelphia – kromosomipositiivisten leukemioiden blastien lisääntymistä, koska se estää philadelphia – kromosomin erään fuusiogeenin tuottaman proteiinin toiminnan. Käsitin aluksi, että äidilläsi on KML koska puhuit blastikriisistä. KMLn tunnuspiirre on kyseinen kromosomi. Joissain AMLssa on kuitenkin myös philadelphia - kromosomi, joten jos äidilläsi sattuu olemaan tämä löydös kannattaa kysellä Gleeveciä. Fungizone on sieni-infektioiden estoon (aika tavallisia ja vaarallisia leukemiapotilailla) ja Sandimmun immunosuppressantti. Ilmeisesti hänelle tehty allogeeninen siirto?

Gleevecistä parhaiten osoitteessa http://www.gleevec.com

Itse asiassa, allogeenisen siirron läpikäyneille uusijoille on koetettu ns. NK-soluhoitoa. Siinä tiettyjä valkosoluja infusoidaan säännöllisesti potilaaseen, ja vieraina ne (ainakin teoriassa) tunnistavat blastit ja tappavat ne. Joskus lisätty myös interferoni-pistokset vielä stimuloimaan tätä toimintaa. Helsingissä on testattu lapsille ja aikuisille ja remissiot ovat kestäneet keskimäärin vuoden tai pari mutta joskus aivan pitkäänkin. Olen melko huonosti perillä NK-hoidoista, mutta voin ottaa selvää jos tahdot (tekee vain hyvää meikäläiselle).

Vierailija

Kiitos blasti, että olet ehtinyt kirjoittaa, vaikka tiedän, että sinulla juuri nyt on kiirettä.

NK-natural killer cells; on myös paljon tutkittu Suomessa.

1982 kun olin Patologian laitoksella, jo silloin Tuomo Timonen ja Eero Saksela tutkivat niitä.

Katsopa seuraava alumni-tilaisuus ke 13.4.2005 klo 17 Biomedicumissa.

http://www.helsinki.fi/alumni

Professori Eero Saksela on aina mukana Studia Medicina- luennoilla, on yksi koordinaattori ja voisin esitellä sinut hänelle, jos haluat lisätietoa missä Suomessa mennään NK-solututkimuksessa. (ja maailmalla myös)

http://www.hi.helsinki.fi/hi/res/timone ... ksela.html

Vierailija

MD - oletko menossa tuonne? Tuppaudun siinä tapauksessa seuraasi!!! Olen todella kiinnostunut NK-hoidoista erityisesti kantasolusiirron jälkeen uusineiden leukemioiden hoidossa. Olen joitakin tutkimuksia lukenut (mm. Pihkala&kollegoiden raportin olisiko kolmesta potilaasta LNSssa, joitakin amerikkalaisia tekstejä) ja tiedän perusperiaatteet, mutta kuinka paljon ja kuinka uusia lopulta ovat en ole varma. Lisäksi mm. britit käyttäneet elinsiirron jälkeisten lymfoomien hoidossa ja saaneet hyviä tuloksia. Erityisesti viehätti heidän kuvaamansa vähäinen toksisuus.

Vierailija

Anteeksi: Off topic, mutta suonette...

-> blasti: olen menossa, tule vain mukaan. Aihe ei ehkä sinua niin kiinnosta, mutta kontakteja saat.

Luento: Professori, ylilääkäri Martti Kekomäki:

Studia Medicina

Esittäjä Professori, ylilääkäri Martti Kekomäki

Paikka Biomedicum Helsinki, luentosali 1, Haartmaninkatu 8

Kampus Meilahti-Ruskeasuo

Aika 13.4.2005 klo 17.00

Kuvaus Professori, ylilääkäri Martti Kekomäki:
Hoitotakuu - ratkaisujen yleisavainko?

Kommenttipuheenvuorot:

lääkintöneuvos Jouko Isolauri, Sosiaali- ja terveysministeriö
vs. terveydenhuollon johtaja Carl-Johan Thodén, Vantaan kaupunki

Puheenjohtaja: arkkiatri Risto Pelkonen

Yleiskeskustelu

Järjestäjä Helsingin yliopiston alumni ry
------------

Tuppaudupa tännekin, jos kiinnostaa:

Alumniluento 7.4.
7.4. klo 18.00
Yliopistomuseo, Arppeanum, Snellmaninkatu 3.

Vuoden alumniksi 2004 nimettiin marraskuussa 2004 oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Ranta pitää alumniluentonsa 7.4., jolloin hän pohtii mm. kysymystä siitä, onko kuolleilla oikeuksia sekä kertoo omista kokemuksistaan ja työstään kansainvälisten kriisien keskellä.

Tekstaillaan.
MD

Vierailija

Oho, kyllä kiinnostaa. Tekstaillaan vaan. Puhelimeesi saa vain yrittää aina niin pirun monta kertaa ennen kuin viesti lähtee mihinkään.

Vierailija
blasti
Ah, hyvä että niin. Joskus punasolujen antoa rajoitetaan, koska jatkuvasta valuttamisesta seuraa raudan kertymistä elimistöön ja mm. maksaongelmia.

Ok, taas tietoa lisää. Ihmettelin muuten tässä yks' päivä, että miksei anneta rautatabletteja jos on hemoglobiini alhaalla. Tietenkin siksi, että tässä tapauksessa ei ole raudasta pulaa vaan vika on muualla tuotannossa. Maksa-arvot ovat olleet ihan kohdillaan koko ajan, ainoastaan munuaiset ovat olleet kovilla. Siihenkin auttoi veden juonti ihan tehokkaasti.

blasti

Punasolut eivät yleensä ole leukemiassa viallisia. Ainoa jossa käsittääkseni voi olla viallista punasolutuotantoa on AML M7 – tyyppi, jossa blastit ovat erilaistuneet punasolusuuntaan. Se on kuitenkin erittäin harvinainen ja sitä tavataan yleensä lähinnä Downin syndroomaa sairastavilla, ja sen ennuste onkin heillä melko hyvä. Yleensä punasoluja on kuitenkin pakko antaa, koska sekä perussairaus että hoito laskevat soluarvoja.

Pitänee ottaa tarkemmin selvää tilanteesta, jahka nyt lääkääriin seuraavan kerran mennään.

blasti

P53-geenin toiminnan estossa ruotsalaiset tosiaan onnistuivat noin pari vuotta sitten, mutta menee kauan ennen kuin oivalluksesta kehitetään täsmälääke… Gleevec toimii itse asiassa samalla periaatteella. Se estää nk. philadelphia – kromosomipositiivisten leukemioiden blastien lisääntymistä, koska se estää philadelphia – kromosomin erään fuusiogeenin tuottaman proteiinin toiminnan. Käsitin aluksi, että äidilläsi on KML koska puhuit blastikriisistä. KMLn tunnuspiirre on kyseinen kromosomi. Joissain AMLssa on kuitenkin myös philadelphia - kromosomi, joten jos äidilläsi sattuu olemaan tämä löydös kannattaa kysellä Gleeveciä. Fungizone on sieni-infektioiden estoon (aika tavallisia ja vaarallisia leukemiapotilailla) ja Sandimmun immunosuppressantti. Ilmeisesti hänelle tehty allogeeninen siirto?

Taas syy lisää kysyä tarkemmin. Kromosomeissa on kyllä vikaa, mutta en muista mitä vikaa niissä on.

blasti

Itse asiassa, allogeenisen siirron läpikäyneille uusijoille on koetettu ns. NK-soluhoitoa. Siinä tiettyjä valkosoluja infusoidaan säännöllisesti potilaaseen, ja vieraina ne (ainakin teoriassa) tunnistavat blastit ja tappavat ne. Joskus lisätty myös interferoni-pistokset vielä stimuloimaan tätä toimintaa. Helsingissä on testattu lapsille ja aikuisille ja remissiot ovat kestäneet keskimäärin vuoden tai pari mutta joskus aivan pitkäänkin. Olen melko huonosti perillä NK-hoidoista, mutta voin ottaa selvää jos tahdot (tekee vain hyvää meikäläiselle).

Kuulostaa vähän samantyyppiseltä hoidolta kuin Sandimmunin lopetuskin. Eli siis käänteishyljinnällä yritetään pitää oma alkuperäinen tuotanto alhaalla. Muori vain reagoi trombosyytteihinkin kuumeella, mitä lie mahtaisi valkosolut tehdä?

Venomi
Seuraa 
Viestejä7
Liittynyt16.3.2005

Minulla oli synnynnäinen anemia ennenkuin sain kantasolusiirron. Ensimmäiset viisitoista vuotta sitä hoidettiin kortisonilääkityksellä mutta sivuvaikutusten takia siirryttiin punasolu tankkauksiin, niitä jatkui pari kolme vuotta kunnes rautakuorma alkoi huitelemaan pilviä. Mulle sanottiin että tankkaukset eivät ole lopullinen ratkaisu ja vain kantasolu siirrolla anemia ehkä häviäisi. Noh, siihehän sitä sitten lähettiin messiin ja testattiin sopivuutta
vanhemmilta ja siskoilta. Onneksi yhdellä siskoistani oli identtinen perimä minun kanssa niin siirtokin onnistui sitten hyvin, nyt olen käynyt vereniskuissa parin vuoden verran että se rautakuorma saataisiin purettua. Nyt alkaa olla normaalilukemissa ja voin ensimmäistä kertaa alkaa elämään normaalia elämää kulkematta sairaaloissa parinviikon välein. Meinaa hymyilyttää.

Tämä ei ehkä liity aiheeseen mutta sivuaa sitä vähän niin päätin kirjoittaa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat