MEKANISTINEN KAIKENTEORIA

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jos fysiikan teoria/malli/hypoteesi pystyy selittämään absoluuttisesti tai eksaktisti perushiukkasten, hadronien, ytimien, atomien ja molekyylien toiminnan ilman pienintäkään epämääräisyyttä, ja esimerkiksi kuvaa radioaktiivisten ytimien hajoamiset eksakteina deterministisinä kausaaliketjuina, jossa ei ole mitään epämääräisyyttä, vaan kyseessä on pikemminkin dynaaminen automaatti, niin voiko tälläistä teoriaa pitää mekaanisena fysiikan teoriana? Teoria/malli/hypoteesi antaa siis kokeellisten tulosten mukaiset arvot massoille, energioille, aallonpituuksille jne. ilman mitään kikkailuja, tiettyjen muutamien peruslakien avulla.

Sivut

Kommentit (90)

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
Einsvampula
Jos fysiikan teoria/malli/hypoteesi pystyy selittämään absoluuttisesti tai eksaktisti perushiukkasten, hadronien, ytimien, atomien ja molekyylien toiminnan ilman pienintäkään epämääräisyyttä.

Neljä sanaa: Bellin epäyhtälö.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
Herra Tohtori
Einsvampula
Jos fysiikan teoria/malli/hypoteesi pystyy selittämään absoluuttisesti tai eksaktisti perushiukkasten, hadronien, ytimien, atomien ja molekyylien toiminnan ilman pienintäkään epämääräisyyttä.



Neljä sanaa: Bellin epäyhtälö.

Voi sinua, jos teoria kertoo edelliset oikein ilman mitään epämääräisyyksiä niin Bellin epäyhtälö on silloin aivan samantekemää, ja aivan selvästi väärien alkuolettamuksien eli kvanttimekaniikan virheellisten tulkintojen tuotos. Eli mikäli joku esittää Einsvampulan mukaisen teorian, joka muutamista peruslähtökohdista selittää täysin oikein alkeishiukkasten, hadronien, ytimien, atomien ja molekyylien rakenteet ja arvot, niin kuka helvetti enää miettii Bellin epäyhtälöitä, ne ovat silloin yhdentekevä juttu. Takuulla vahingossa mikään yksinkertainen yhtälöjoukko ei anna edellisille oikeita arvoja ilman että kyseessä on se luonnon oikea peruskuvaus.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Niin no, odottaahan aina sopii, että joku pystyisi moisen mallin kehittämään.

Itse ainakaan en oikein käsitä miten esimerkiksi kaksoisrakokokeen tulos (interferenssikuvio fotonien lisäksi myös elektroneilla, protoneilla, atomien ytimillä ja esimerkiksi fullereenimolekyyleillä) sitten selitetään deterministisellä teorialla.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
Herra Tohtori
Niin no, odottaahan aina sopii, että joku pystyisi moisen mallin kehittämään.

Itse ainakaan en oikein käsitä miten esimerkiksi kaksoisrakokokeen tulos (interferenssikuvio fotonien lisäksi myös elektroneilla, protoneilla, atomien ytimillä ja esimerkiksi fullereenimolekyyleillä) sitten selitetään deterministisellä teorialla.

Kaikki edellämainitut ohjautuvat kukin omien kenttiensä (sm-aallot) ohjaamina aaltoliikkeen interferenssin mukaisesti raoista siten, että suurin esiintymistiheys osuu oikeaan kohtaan. Perusajatus tässä on vallan yksinkertainen ja pidän outona sitä, jos sen ymmärtäminen tuottaa suuria vaikeuksia.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Kyllä minä tuon ajatuksen ymmärrän. Pointti on siinä, ettei tätä voida selittää deterministisesti. Fotonin tarkkaa paikkaa varjostimella ei voida määrittää, siinä on aina tietty sattumanvaraisuus - olkoonkin että voidaan määrittää ne paikat, mihin fotoni suurimmalla todennäköisyydellä ilmaantuu.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
Herra Tohtori
Kyllä minä tuon ajatuksen ymmärrän. Pointti on siinä, ettei tätä voida selittää deterministisesti. Fotonin tarkkaa paikkaa varjostimella ei voida määrittää, siinä on aina tietty sattumanvaraisuus - olkoonkin että voidaan määrittää ne paikat, mihin fotoni suurimmalla todennäköisyydellä ilmaantuu.

Niin kyse on sattumasta vain havaitsijan näkökulmasta ja mahdollisuudesta tehdä havaintoja vaikuttamatta lopputulokseen. Itse hiukkasten kannalta tapahtuma etenee täysin determistisesti riipuen hiukkasten tiloista (mukaanlukien mm. sm-kentän vaihe), nopeuksista ja etäisyyksistä eri kohteisiin.

(Edit: Lähtökohdiltaanhan hiukkasjakauma on tasainen (fysikaalisesti tilat tasaisesti jakautuneet), eli ilman interferenssiä varjostimelle syntyisi tasainen ilmentymä. Interferennsi-ilmiö kuitenkin aiheuttaa sen, että suurin osa hiukkasista ohjautuu kirkkaimpana nähtävään alueeseen.)

On tietysti selvää, että tulee raja vastaan jonka jälkeen ollaan tavallaan vain olettamuksien varassa siitä, mitä "oikeasti" tapahtuu ja voidaan tarkkailla vain tapahtumien aiheuttamia lopputuloksia.

Onko sellainen raja jo saavutettu, enpä usko. Luulisin että vielä löydetään tapa tutkia kenttien vaikutuksia deterministisesti.

Vierailija
IsoJussi
Niinpä.

Oletkos sellaisen kehittänyt?

Nimenomaan kaikesta, vain yhdessä kappaleessa, päättäen ei ole.

Kyllä minullakin on kaikkeuden yhtenäisteoria, joka antaa jo selitykset tärkeisiin perusasioihin. Vaan ei se ole mikään autiomaatti eikä
KAIKENTEORIA. Se on vain viitteitä siihen, että ratkaisuja kohti voidaan edetä. Ja jos saavutettaisiin korkea tieteen tasokin, hyvin paljon jäisi epäselväksi.

Siitä päätellen, että JAKAMATTOMIA ei edes mainita, avaaja on kaukana edes kaikkeuden yhtenäisteoriastakin. Oikeastaan hän ei ilmoita kaikkeudenteoriaa omaavansakaan, vaan kyselee sen mahdollisuutta.

Kaikenteoria, se olisi kuin kone, ja avaajakin puhuu automaatista.
On toisaalla aiheissa mainittu Hodgen konjektuuria, joka käsittelee universaalin eli kaikkeuskoneen eli kaikenteorian mahdollisuutta. Ja minä olen jo sanonut, että semmoista konetta ei ole eikä tule, sillä se saavutettuaan jonkin kriiittisen rajan hajoaa.

Toinen konjektuuri, Poincarén, lähtee tunnistamisesta, se lähtee vaatimattomammasta, eli voidaanko kaikkeus tunnistaa. Se on periaatteessa jopa ratkaistu tehtävä, myös minä täällä palstalla.
Se ratkaistaan grafiikalla, ja myös vastaus on, että grafiikalla voidaan, kuten Rantsu ilmaisee, saada kuin maalaus kaikkeudesta. Grafiikka voidaan ilmoittaa myös viitteellisinä lukuarvoina. Kaikeus voidaan tunnistaa niidenkin kautta, eli kaikki mahdollinen kaikkeudessa.
Ja grafiikkaa voidaan myös ladata ja asentaa tietojärjestelmiin.
Tämän vaatimattomamman ongelman ratkaisu on siisi täysin mahdollien.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
james
Niin kyse on sattumasta vain havaitsijan näkökulmasta ja mahdollisuudesta tehdä havaintoja vaikuttamatta lopputulokseen. Itse hiukkasten kannalta tapahtuma etenee täysin determistisesti riipuen hiukkasten tiloista (mukaanlukien mm. sm-kentän vaihe), nopeuksista ja etäisyyksistä eri kohteisiin.

Miksi olettaa hiukkasten liikkuvan deterministisen teorian mukaan, kun ne eivät havaintojen perusteella niin tee? Otetaan esimerkki. Oletetaan, että kaksoisrakokoe suoritetaan täysin eristettynä muusta maailmankaikkeudesta. Yksi fotoni/hiukkanen kerrallaan lähetetään kohti kaksoisrakoa täsmälleen samalta etäisyydeltä, täsmälleen samalla taajuudella ja täsmälleen samaan suuntaan. Jos tapahtuma etenisi hiukkasen kannalta deterministisesti (kuten väität), niin silloinhan kaikki fotonit tupsahtaisivat yhteen pisteeseen varjostinta. Mitä luulet, miten kävisi?

Sitten takaisin tosielämään: Oletatko tosissasi, että jo suoritetuissa kaksoisrakokokeessa on ollut niin paljon piilomuuttujia, että ne säännöllisesti ja johdonmukaisesti joka kokeessa vaikuttavat niin, että varjostimelle ilmestyi ennustettavissa oleva interferenssikuvio siitä huolimatta, ettei yksittäisen fotonin osumakohtaa voida tarkasti ennustaa?

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
Herra Tohtori
Miksi olettaa hiukkasten liikkuvan deterministisen teorian mukaan, kun ne eivät havaintojen perusteella niin tee? Otetaan esimerkki. Oletetaan, että kaksoisrakokoe suoritetaan täysin eristettynä muusta maailmankaikkeudesta. Yksi fotoni/hiukkanen kerrallaan lähetetään kohti kaksoisrakoa täsmälleen samalta etäisyydeltä, täsmälleen samalla taajuudella ja täsmälleen samaan suuntaan. Jos tapahtuma etenisi hiukkasen kannalta deterministisesti (kuten väität), niin silloinhan kaikki fotonit tupsahtaisivat yhteen pisteeseen varjostinta. Mitä luulet, miten kävisi?



Yksittäisten fotonien / hiukkasten kohdalla lähtötilannetta ei voida saada mitenkään (ainakaan nykytekniikalla) säädettyä samaksi. Tilanne on hiukkasjoukon kannalta tältä osin homogeeninen ( eli siis lähtökohdiltaan tasaisen sattumanvarainen ).

Herra Tohtori

Sitten takaisin tosielämään: Oletatko tosissasi, että jo suoritetuissa kaksoisrakokokeessa on ollut niin paljon piilomuuttujia, että ne säännöllisesti ja johdonmukaisesti joka kokeessa vaikuttavat niin, että varjostimelle ilmestyi ennustettavissa oleva interferenssikuvio siitä huolimatta, ettei yksittäisen fotonin osumakohtaa voida tarkasti ennustaa?

Intereferenssikuvio syntyy siis aaltojen synnyttämänä kuten yleensäkin, tässä hiukkasen ympäröivä kenttä on tuo aalto, jonka puitteissa hiukkanen ohjautuu vastaavaan kohtaan varjostimelle. Eli hiukkasen oma kenttä (sm-aalto) kulkeutuu kahden raon kautta, mutta itse hiukkanen menee vain toisesta raosta ja sen kenttä ohjaa hiukkasen tiettyyn (satunnaiseen) kohtaan varjostimelle. Interferensin vaikutuksesta voimakkain kentän osa johdattaa hiukkasta todennäköisimpään paikkaan varjostimella. Tästä syystä riittävä yksittäisten hiukkasten määrä synnyttää interferenssikuvion. Kyse ei siis ole mistään piilomuuttujista.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Niin tietenkin.

Mutta miksi väität tämän olevan determinististä kun se EI sitä ole? Eli hiukkasten maailmaa ei voi kuvata deterministisesti, koska aina on mukana tuo todennäköisysfunktio, joka ilmoittaa hiukkasen todennäköisimmän olinpaikan esimerkiksi interfernssikuvion muodostumisessa.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
Herra Tohtori
Niin tietenkin.

Mutta miksi väität tämän olevan determinististä kun se EI sitä ole? Eli hiukkasten maailmaa ei voi kuvata deterministisesti, koska aina on mukana tuo todennäköisysfunktio, joka ilmoittaa hiukkasen todennäköisimmän olinpaikan esimerkiksi interfernssikuvion muodostumisessa.

Siksi, että kaikille tapahtumille on syynsä. Tunnemme me näitä syitä tai emme. Sillä ei ole väliä kykenemmekö me mittaamaan tai tunnistamaan nämä vaikuttavat seikat.

Fysiikasta on tehty ihmeellistä science-fiction pelleilyä, kun kykymme saada tapahtumista todellista informaatiota on rajoittunutta ?

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
james
Siksi, että kaikille tapahtumille on syynsä. Tunnemme me näitä syitä tai emme. Sillä ei ole väliä kykenemmekö me mittaamaan tai tunnistamaan nämä vaikuttavat seikat.



Jaa. Oma mielipiteeni tästä asiasta on kyllä sellainen, että luonnossa esiintyy perustavaa laatua olevaa sattumanvaraisuutta. Ihan jo sen filosofisen näkökannan perusteella, että muuten alkaisi elämä tuntua aikas ahdistavalta, jos alkaisi ajatella että kaikki on ennaltamäärättyä. Ja tietnkin havaintojen perusteella...

james
Fysiikasta on tehty ihmeellistä science-fiction pelleilyä, kun kykymme saada tapahtumista todellista informaatiota on rajoittunutta ?

Entä jos tuo rajoittuneisuus onkin luonnon oma ominaisuus? Niinkuin näyttäisi ainakin havaintojen perusteella olevan. Tapahtumista voi saada vain rajoitetun määrän informaatiota - jos haluaa enemmän, se häiritsee jo itse tapahtumaa, jolloin informaatio ei enää vastaa alkuperäistä tapahtumaa.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
Herra Tohtori
Jaa. Oma mielipiteeni tästä asiasta on kyllä sellainen, että luonnossa esiintyy perustavaa laatua olevaa sattumanvaraisuutta. Ihan jo sen filosofisen näkökannan perusteella, että muuten alkaisi elämä tuntua aikas ahdistavalta, jos alkaisi ajatella että kaikki on ennaltamäärättyä.

Luonnossa esiintyy sattumanvaraisuutta ( toivon mukaan ), fysikaallisista kokeista sattumanvaraisuus pitäisi kyllä saada eliminoitua mahdollisimman hyvin, muuten tulokset ovat kyllä puppua.

Vierailija
james
Siksi, että kaikille tapahtumille on syynsä. Tunnemme me näitä syitä tai emme. Sillä ei ole väliä kykenemmekö me mittaamaan tai tunnistamaan nämä vaikuttavat seikat.

Eli viittaat piilomuuttujiin.
Ja kuten Herra Tohtori jo erittäin aikaisessa vaiheessa
Neljä sanaa: Bellin epäyhtälö.

Ja tähän on taas tultu takaisin.

james
Fysiikasta on tehty ihmeellistä science-fiction pelleilyä, kun kykymme saada tapahtumista todellista informaatiota on rajoittunutta ?

Kuka on tehnyt ja missä julkaisuissa?

Se, että ihmiskunnan kaikki 6 mijlardia edustajaa eivät pysty ymmärtämään fysiikasta kaikkea - tai edes oleellista - ei tee fysiikasta ihmeellistä science-fiction pelleilyä.

[size=75:1yi9bhjh]Edit: kaksoisnegaatio poistettu[/size:1yi9bhjh]

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat