Nykydarwinismi heikkoa tiedettä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Järjestystä tuottavat luonnonlait eivät nykydarwinismin mukaan voi olla evoluutioilmiön ydin, sen aiheuttaja. Nykydarwinismi ei yksinkertaisesti kykene sijoittamaan rakenteisiinsa luonnon järjstystä (myös dynaamista) tuottavia matemaattisia lakeja. Toinen vakava ja korjaamaton puutos nykydarwinismissa on sen täydellinen kyvyttömyys selittää elämyksellisen tietoisuuden olemassaoloa. Yrityksiä toki on tehty, mutta niillä ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa.

Jos vaikka oletettaisiin, että kaikkea fysikaalista tapahtumista maailmankaikkeudessa ohjaava pienimmän vaikutuksen periaate (Least Action Principle) ilmenisi elävän aineen evoluutiona, pinnallinen tarkkailija voisi kuvitella kyseessä olevan luonnonvalinnan.

Seuraavassa maailman kvanttifysiikan huippuihin kuuluva professori Keijo Kajantie kertoo pienimmän vaikutuksen periaatteesta:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/kajantie.pdf

Sivut

Kommentit (1589)

Tep
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt16.3.2005
P.S.V.
Järjestystä tuottavat luonnonlait eivät nykydarwinismin mukaan voi olla evoluutioilmiön ydin, sen aiheuttaja. Nykydarwinismi ei yksinkertaisesti kykene sijoittamaan rakenteisiinsa luonnon järjstystä (myös dynaamista) tuottavia matemaattisia lakeja.

Selitätkö tarkemmin, mitä tarkoitat järjestystä tuottavalla luonnonlailla. Matemaattisen lain löytäminen taitaa olla vaikeaa, kun kyseessä on hyvin monimutkainen prosessi.
P.S.V.
Toinen vakava ja korjaamaton puutos nykydarwinismissa on sen täydellinen kyvyttömyys selittää elämyksellisen tietoisuuden olemassaoloa. Yrityksiä toki on tehty, mutta niillä ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa.

Tämä on kait vaikea probleema sinänsä, ei pelkästään nykydarwinismiille, mitä se nyt onkaan.

P.S.V.
Jos vaikka oletettaisiin, että kaikkea fysikaalista tapahtumista maailmankaikkeudessa ohjaava pienimmän vaikutuksen periaate (Least Action Principle) ilmenisi elävän aineen evoluutiona, pinnallinen tarkkailija voisi kuvitella kyseessä olevan luonnonvalinnan.

Seuraavassa maailman kvanttifysiikan huippuihin kuuluva professori Keijo Kajantie kertoo pienimmän vaikutuksen periaatteesta:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/kajantie.pdf


Vähimmän vaikutuksen periaate toimii hyvin fysiikan puitteissa, mutta monimutkaisessa evoluutiossa taitaa olla hyvin vaikeaa keksiä, minkälaista vaikutusta pitäisi minimoida. Tämän Kajantie myös toteaa.

Vierailija
P.S.V.
Järjestystä tuottavat luonnonlait eivät nykydarwinismin mukaan voi olla evoluutioilmiön ydin, sen aiheuttaja. Nykydarwinismi ei yksinkertaisesti kykene sijoittamaan rakenteisiinsa luonnon järjstystä (myös dynaamista) tuottavia matemaattisia lakeja. Toinen vakava ja korjaamaton puutos nykydarwinismissa on sen täydellinen kyvyttömyys selittää elämyksellisen tietoisuuden olemassaoloa.

Vai että ihan "nykydarwinismi". Ilmeisesti et ole tyytyväinen ennen kuin joka ikinen asia on pilkulleen selitetty? Sattuma ja luonnonvalinta eivät kelpaa perusteluiksi? Eikö riitä että ihmiset ovat selvästikin menestynyt laji mikä kaikkiaan tukee evoluutioteoriaa (jos tämä on "nykydarwinismia" mihin viittasit?). Evoluution kannalta edulliset muutokset yleistyvät, joten "elämyksellinen tietoisuus" on ilmeisesti ollut edullinen muutos.

Vai pitäisikö askel askeleelta pystyä osoittamaan koko prosessi? No, jopa siihenkin saatat ennenpitkää saada vastauksen, kärsivällisyyttä.

Sitäpaitsi et esitä mitään perusteluita väitteellesi "Nykydarwinismi ei yksinkertaisesti kykene sijoittamaan rakenteisiinsa luonnon järjstystä (myös dynaamista) tuottavia matemaattisia lakeja", puhumattakaan siitä että kuuluuko yleisellä tasolla asioiden kuvaamisen kyetä edes osoittamaan yksityiskohtaisia sääntöjä kehitykseen? Mitä tarkoitat luonnon järjestyksellä? Mitkäs nämä matemaattiset lait ovatkaan, olisiko esimerkkejä? Vai onko koko juttu vain sanahelinää?

Vierailija
Tep
P.S.V.
Järjestystä tuottavat luonnonlait eivät nykydarwinismin mukaan voi olla evoluutioilmiön ydin, sen aiheuttaja. Nykydarwinismi ei yksinkertaisesti kykene sijoittamaan rakenteisiinsa luonnon järjstystä (myös dynaamista) tuottavia matemaattisia lakeja.

Selitätkö tarkemmin, mitä tarkoitat järjestystä tuottavalla luonnonlailla. Matemaattisen lain löytäminen taitaa olla vaikeaa, kun kyseessä on hyvin monimutkainen prosessi.
P.S.V.
Toinen vakava ja korjaamaton puutos nykydarwinismissa on sen täydellinen kyvyttömyys selittää elämyksellisen tietoisuuden olemassaoloa. Yrityksiä toki on tehty, mutta niillä ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa.

Tämä on kait vaikea probleema sinänsä, ei pelkästään nykydarwinismiille, mitä se nyt onkaan.

P.S.V.
Jos vaikka oletettaisiin, että kaikkea fysikaalista tapahtumista maailmankaikkeudessa ohjaava pienimmän vaikutuksen periaate (Least Action Principle) ilmenisi elävän aineen evoluutiona, pinnallinen tarkkailija voisi kuvitella kyseessä olevan luonnonvalinnan.

Seuraavassa maailman kvanttifysiikan huippuihin kuuluva professori Keijo Kajantie kertoo pienimmän vaikutuksen periaatteesta:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/kajantie.pdf


Vähimmän vaikutuksen periaate toimii hyvin fysiikan puitteissa, mutta monimutkaisessa evoluutiossa taitaa olla hyvin vaikeaa keksiä, minkälaista vaikutusta pitäisi minimoida. Tämän Kajantie myös toteaa.

Suhteellisen pieni osa fyysikonkoulutuksen saaneistakaan on opinnoissaan tutustunut laajemmin mittakenttäteorioihin ja Weinbergin-Salamin teoriassa niin keskeiseen Nambun-Goldstonen bosoniin, joka on spontaanin symmetriarikon ja siinä syntyvän makroskooppisen järjestyksen (myös dynaamisen) ydinobjekti:

http://www.sci-museum.kita.osaka.jp/~sa ... int/FP.htm

Abstract
A pedagogic daily macroscopic device to demonstrate the spontaneously broken symmetries is developed by which both processes of spontaneous breaking of rotational symmetry and of creating the Nambu-Goldstone bosons can be well illustrated.

One of the most important keywords in modern physics is the spontaneously broken symmetries (SBS). Creation of the universe in cosmology, generation of gauge bosons, Higgs particles, t'Hooft monopoles, instantons and solitons in high energy elementary particle physics, and phenomena of laser, superradiance, superconductivity, superfluidity, phase transition, magnet and electret in condensed matter physics are all well understood in terms of SBS [1]. Those phenomena are all known as order-creating phenomena in nature.

This is a correlation wave propagating in an infinite range. Existence of such a long-range correlation wave in the ground state with SBS was demonstrated theoretically in quantum field theory, known today as the Nambu-Goldstone theorem [1]. The long-range correlation wave is often called a Nambu-Goldstone mode. A well known example of the Nambu-Goldstone mode is the spin wave or magnon in a ferromagnet.
Although SBS plays the most important role to understand theoretically various order creating phenomena in nature, its concept is highly advanced and requires a mathematical framework of modern quantum field theory such as the Nambu-Goldstone theorem.

Hiroomi Umezawan mukaan SSB:ssä menetetyn symmeriaominaisuuden (vapausasteen) varastoineet Nambun Goldstonen bosonit voivat kondensoitua synnyttäen nk. defektejä. "Yksinkertaisimpia" defektejä ovat kidevirheet kuten dislokaatiot ja disklinaatiot, mutta on myös paljon komplisoidumpia defektejä. Umezawan hahmotelman mukaan menetetty vapausaste voi ilmetä näissä kondensaateissa uudenmuotoisena; tunnettu esimerkki on menetetyn vaihevapausasteen esiintyminen järjestyneen perustilan pyörteinä, vortekseina.

Tämän vision olen yleistänyt myös elollista luontoa koskemaan ja olettanut, että mutaatioiden tuottaessa uusia vapausasteita ja niiden ilmentämän uuden symmetrian jälleen rikkoutuessa syntyvät defektit varastoitujen vapausasteiden "jalostuneita" muotoja ilmentävinä muodostavat elävät olennot käyttäytymispiirteineen. Lisäksi olen olettanut, että genomi ja sen aktiivinen ympäristö (joka ei suinkaan ole mikään sattumanvaraisten mutaatioiden inertti alusta!) vastaa defektien ydintä, jolla on suuri, vasta tosin heikosti ymmärretty merkitys defektien synnyssä, rakenteessa ja funktioissa.

Nyt en ehdi kirjoittaa enempää, mutta jatkoa seurannee.

Vierailija

Defektin ytimeksi tulkittuna genomi ja sen aktiivinen ympäristö ovat kaikkea muuta kuin darwinistinen inertti sattumanvaraisten mutaatioiden alusta! Koska jo yksinkertaisilla kidevirheillä on aistikyvyn kaltainen kyky reagoida kiteeseen aiheutettuihin stresseihin (Muistaakseni Duesbery, Contemp. Phys. joskus 1986?), tuo kyky on vielä kehittyneempänä komplisoidummilla defekteillä (esim suprajuoksevassa He-3:ssa). Ja täydellisimpänä se on elävien olentojen genomissa ja sen aktiivisessa ympäristössä. Tästä uskon jo Barbara McClintockin (Nobel 1983) tulosten olleen merkkejä. Huippugeneetikko James A. Shapiro on kehittänyt McClintockin linjaa edelleen:

http://shapiro.bsd.uchicago.edu/index3. ... tions.html

esim. "Genome Informatics: the Role of DNA in Cellular Computations"

Tässä vielä defektien merkityksestä maailmankaikkeuden struktuurinmuodostuksessa:

http://www.radcliffe.edu/fellowships/sh ... enson.html

As a Radcliffe fellow, Benson will investigate one aspect of this question of how M theory, an intrinsically eleven-dimensional understanding of forces, can lead to our known forces in four-dimensional space-time. She will study a class of "braneworld" models, whereby higher-dimensional field theories develop defects, confining matter to lower-dimensional defect cores. By tracking the gravity and matter interactions induced in the defect core, Benson will examine how a history of dimensional reduction illuminates central issues in particle theory and cosmology: why forces differ widely in strength, and how vacuum energy now dominates our universe. Braneworld theories are acclaimed for suggesting heuristic explanations for these mysteries; Benson hopes to develop such explanations quantitatively.

Elävät olennot käyttäytymispiirteineen SSB:issä Nambun-Goldstonen bosonien kondensoituessa muodostuneina defektikonstellaatioina sekä genomi ja sen aktiivinen ympäristö defektin ytimenä muodostavat antidarwinistisen evoluutioteorian (tässä vaiheessa mitä alkeellisimman) hahmotelman keskeisimmän osan.

Kehittynyt teoria vaatii mm. vakuumin fysiikan parempaa tuntemista. Vakuumin tutkimus onkin nykyfysiikan keskeisin tutkimuskohde.

Entä sitten tietoisuus? Kevättalvella tiede.fi:ssä psykologia, aivot ja aistit-palstalla käyty keskustelu valaisee näkemystäni yhdestä mahdollisuudesta liittää tietoisuus kuvaan mukaan: Leidenfrostin pisara-analogiaa. Mutta muitakin tietysti on. Ei kuitenkaan enää sellaiset mantrat kuten "jostain alulle putkahtaneen tietoisuuden tuottama valintaetu".

Vierailija

Voi hyvänen aika sentään.

Jep, propagandaa minäkin veikkaisin. Joskus kyllä kieltämättä tuntuu siltä, että ei näitä voi kukaan tosissaan kirjoittaa. Täälläkin on niin hyviä vastauksia annettu joka ainoaa kysymykseen ja väitteeseen, että on ihan käsittämätöntä, että joku ei saa niistä mitään irti.

Vierailija

Tässä linkki tietoisuuskeskusteluumme:

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... &start=450

vähän keskenhän tuo keskustelu jäi ja selvittämättä jäi myös siinä keskeisenä teemana olleen informaation olemus. Mutta onhan siellä monta linkkiä (mm. Zeilingeriin) ja monen keskustelijan viisaita puheenvuoroja.

Itse propagoin siellä Leidenfrostin pisaran kanssa analogisen informaatiokondensaatin puolesta, jonka moodit vastaisivat elämyksellisen tietoisuuden tiloja. Jos oletetaan, että tuollainen kondensaatti muodostuu ja kasvaa "elävän defektikonstellaation" monimutkaistumiseen toistaiseksi tuntemattomalla tavalla liittyvästä informaatiosta, tietoisuus tulee luontevasti mukaan uuteen evoluutiokuvaan

Vierailija
Duski
P.S.V.
Järjestystä tuottavat luonnonlait eivät nykydarwinismin mukaan voi olla evoluutioilmiön ydin, sen aiheuttaja. Nykydarwinismi ei yksinkertaisesti kykene sijoittamaan rakenteisiinsa luonnon järjstystä (myös dynaamista) tuottavia matemaattisia lakeja. Toinen vakava ja korjaamaton puutos nykydarwinismissa on sen täydellinen kyvyttömyys selittää elämyksellisen tietoisuuden olemassaoloa.



Vai että ihan "nykydarwinismi". Ilmeisesti et ole tyytyväinen ennen kuin joka ikinen asia on pilkulleen selitetty? Sattuma ja luonnonvalinta eivät kelpaa perusteluiksi? Eikö riitä että ihmiset ovat selvästikin menestynyt laji mikä kaikkiaan tukee evoluutioteoriaa (jos tämä on "nykydarwinismia" mihin viittasit?). Evoluution kannalta edulliset muutokset yleistyvät, joten "elämyksellinen tietoisuus" on ilmeisesti ollut edullinen muutos.

Vai pitäisikö askel askeleelta pystyä osoittamaan koko prosessi? No, jopa siihenkin saatat ennenpitkää saada vastauksen, kärsivällisyyttä.

Sitäpaitsi et esitä mitään perusteluita väitteellesi "Nykydarwinismi ei yksinkertaisesti kykene sijoittamaan rakenteisiinsa luonnon järjstystä (myös dynaamista) tuottavia matemaattisia lakeja", puhumattakaan siitä että kuuluuko yleisellä tasolla asioiden kuvaamisen kyetä edes osoittamaan yksityiskohtaisia sääntöjä kehitykseen? Mitä tarkoitat luonnon järjestyksellä? Mitkäs nämä matemaattiset lait ovatkaan, olisiko esimerkkejä? Vai onko koko juttu vain sanahelinää?

Lukiossa ja yliopistossakin tosiaan opetetaan oppia sattumasta ja luonnonvalinnasta evoluution mekanismina, mutta tieteellistä perustelua sillä ei edelleenkään ole.

Tarkoitan tieteellisellä perustelulla sen osoittamista, että matemaattiset luonnonlait kuten Schrödingerin yhtälö ja Einsteinin painovoimalaki tai pikemminkin näiden kehittyneemmät, vakuumin ominaisuuksiin vetoavat versiot sanovat, millä tavalla evoluutiosta kehkeytyy sen näköinen kuin luonnonvalinta siinä toimisi. Tämä ajatus onkin nyt "ilmassa"

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entre ... s=14563569

Väitteeni, että synteettinen evoluutioteoria ei kykene sijoittamaan rakenteisiinsa luonnon järjestystä (myös dynaamista) tuottavia matemaattisia lakeja (joita edellä olen jo esitellyt), perustuu siihen, että
synteettisen evoluutioteorian tieteellinen taso on niin paljon alapuolella fysiikkatieteen tason, että ne eivät voi kohdata - eivätkä olekaan kohdanneet. Ja kuitenkin kaikki joutuvat tunnustamaan, että luonnon tapahtumat ovat fysikaalisia, viime kädessä pienimmän vaikutuksen lain määräämiä.

Myös sattuman olemus on ilmeisesti matemaattis-fysikaalinen. Esimerkiksi tutun binomijakauman kertoimina toimivat Pascalin kolmion luvut kätkevät itseensä kultaisen leikkauksen:

http://www.math.jyu.fi/~kahanpaa/Ong/ONG-Ohj-04.pdf

Samainen kultainen leikkaus on myös yksi luonnon rakenteita tuottava periaate, jota nykydarwinismi ei pysty sijoittamaan rakenteisiinsa:

http://www.foresight.org/Conferences/MN ... ts/Matija/

Pienimmän vaikutuksen periaate, josta myös Pekonen kirjoittaa kiinnostavasti,

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0304/pekonen.pdf

saattaa olla hyvinkin läheisessä suhteessa kultaiseen leikkaukseen - ainakin jos Alex Kaivaraisen teoria pätee:

http://www.parapsych.org/members/a_kaivarainen.html
The hidden quantum root of Golden Mean, has been elucidated. It is supposed that the evolving of each closed system to condition of Hidden Harmony (equality of internal and external group and phase velocities of de Broglie waves) occurs under the influence of fundamental oscillations of Bivacuum (Harmonization force). The Principle of Least Action is shown to be a consequence of action of Bivacuum Harmonization force on elementary particles.

Keskeisin luonnonilmiöitä - kuten evoluutioilmiötä - hallitseva luonnonlaki on epäilemättä pienimmän vaikutuksen periaate, johon systeemien Lagrangen funktio perustuu (tämän asian keksikin italialainen LaGrange, muistaakseni..). Richard Feynmanin opettaja lukiossa kertoi lahjakkaalle oppilaalleen pienimmän vaikutuksen periaatteesta, josta tuli Feynmanin koko tieteellistä uraa valaiseva ydinidea!

On epäilemättä jokseenkin mahdotonta inhimillisesti löytää hyvin monimutkaisten ilmiöiden kuvaamiseksi minimoitavaa aspektia, mutta lakihan toimii myös meidän sitä tietämättä; esimerkiksi peili heijastaa valonsäteitä, optinen aine taittaa valonsäteitä jne. minimiperiaatteen mukaan.

Jatkuu, mikäli mahdollista..

Vierailija
P.S.V.

Lukiossa ja yliopistossakin tosiaan opetetaan oppia sattumasta ja luonnonvalinnasta evoluution mekanismina, mutta tieteellistä perustelua sillä ei edelleenkään ole.

Mitä? Väität ettei mutaatioita tapahdu eikä luonnonvalinta toimi? Oletpa hauska veijari.

Vierailija
Advocatus Diaboli
P.S.V.

Lukiossa ja yliopistossakin tosiaan opetetaan oppia sattumasta ja luonnonvalinnasta evoluution mekanismina, mutta tieteellistä perustelua sillä ei edelleenkään ole.

Mitä? Väität ettei mutaatioita tapahdu eikä luonnonvalinta toimi? Oletpa hauska veijari.

Ei, vaan että mutaatiot eivät ole Darwinistisia sokean sattuman tuotteita, tosiseikka, johon suomalaistenkin biologien olisi korkea aika tutustua esimerkiksi huippugeneetikko James A. Shapiron uusista kirjoituksista:

http://shapiro.bsd.uchicago.edu/index3. ... tions.html
esim. "Bacteria are small but not stupid: Cognition, natural genetic engineering and sociobacteriology".

Ja että luonnonvalinta on näennäisilmiö todellisen prosessin kulkiessa fysiikkatieteen tutkimissa matemaattisten luonnonlakien määräämissä urissa, mikä ajatus on muuallakin ilmassa:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entre ... s=14563569
Before Darwin many biologists considered organic forms to be immutable natural forms or types which like inorganic forms such as atoms or crystals are part of a changeless world order and determined by physical law. Adaptations were viewed as secondary modifications of these 'crystal like' abstract afunctional 'givens of physics.' We argue here that much of the emerging picture of biological order in the subcellular realm resembles closely the pre-Darwinian conception of nature.

We point out that in the subcellular realm, between nano and micrometers, physical law necessarily plays a far more significant role in organizing matter than in the familiar 'Darwinian world' between millimeters and meters

Vierailija

"Lukiossa ja yliopistossakin tosiaan opetetaan oppia sattumasta ja luonnonvalinnasta evoluution mekanismina, mutta tieteellistä perustelua sillä ei edelleenkään ole."

Kyllä sillä vain on! Jonkin lajin muutaatioita syntyy tietyn aikayksikön puitteissa esimerkiksi 1000 kappaletta. Näistä (näin lonkalta heitettynä) tavalla tai toisella elinkelvottomia on 999, mutta siinä yhdessä, sattumanvaraisesti, on se "jokin", josta on lajille hyötyä ja se ominaisuus jää elämään geneettisessä perimässä; toiset mutaatiot kuolevat pois.
Evoluutio toimii paljolti suurten lukumäärien pohjalta. Laajemmin asian perusteleminen ei tällaisella palstalla liene kovin järkevää; kannattaa lukea mieluummin 500-sivuinen kirja evoluutiosta, ajatuksen kanssa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat