Perhoset selventävät monimuotoisuuden syntyä evoluutiossa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Aiheesta voi lukea täältä:
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/4708459.stm

Artikkeli kertoo siitä, että monimuotoisuuden syntyyn on kauan jo tiedetty vaikuttavan maantieteelliset rajat, jotka voivat erottaa saman populaation jäsenet toisistaan, jolloin ne voivat kehittyä eri lajeikseen.

Maantieteelliset rajat eivät kuitenkaan pysty selittämään kaikkea sitä monimuotoisuutta mitä luonnossa näkee. Nyt tutkitut perhoset näyttävät kehittyvän erilleen vaikka asuvat samassa paikassa. Erillään kasvaessaan perhosten siipienväri on lähempänä toisiaan, mutta yhdessä kasvaessaan erot korostuvat. Ja eriväriset yksilöt näyttävät jakautuvan joukkueisiin ja suosivan lisääntyessään omanvärisiä yksilöitä. Tämä puolestaan voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa sen, että perhoset kehittyvät omiin suuntiinsa omiksi lajeiksiin, jotka eivät lopulta enää voi edes lisääntyä keskenään.

Sivut

Kommentit (52)

Vierailija
Advocatus Diaboli
Mutta se on vain -=MIKRO=-evoluutiota!!!!!!!!!1!!111

juu juu ja mikä estää sen kumuloitumisen lajiutumiseksi?

Tuo kysymys muistutuksena, koska yksikään ID- tai kreatonistiolio ei ole kyennyt vastaamaan siihen.

Vierailija
Advocatus Diaboli
Mutta se on vain -=MIKRO=-evoluutiota!!!!!!!!!1!!111

juu juu ja mikä estää sen kumuloitumisen lajiutumiseksi?

Tuo kysymys muistutuksena, koska yksikään ID- tai kreatonistiolio ei ole kyennyt vastaamaan siihen.

Vierailija

Darwinismin arvosteleminen ei aina välttämättä tarkoita kreationismin kannattamista.

Millä tavalla maantieteellinen paikka selittää lajien eriytymisen? Näissä selityksissä on se heikkous että ne ovat jälkikäteisselityksiä. Paikoissa on aina jotain eroja joiden voidaan arvella aiheuttaneen muuntumisen. Pitäisi pystyä ennustamaan millä tavalla laji muuttuu tiettyyn ympäristöön vietäessä. Jotkin muutokset ovat ennalta arvattavia itsestäänselvyyksiä, kuten että ruskea maasto suosii ruskeaa väritystä. Mutta aina ei tällaista selvää yhteyttä voi löytää, ja silloin vain haeskellaan kunnes löytyy sopiva kandidaatti. Sitten vain ajatellaan, että "se se varmaan on, koska jonkin sentapaisen sen täytyy olla".

Toiseen kysymykseen "mikä estää...": Ei ehkä mikään estä, tosin olisi mielenkiintoista nähdä, miten koirasta jalostetaan kokonaan eri laji (jalostaminenhan on nopeutettua evoluutiota). Mutta kysymys kuuluu, riittävätkö mikroevoluution pienet muunnokset selittämään koko eliömaailman monimuotoisuutta. Riittääkö esimerkiksi aika.

Vierailija
Dodeskaden
Darwinismin arvosteleminen ei aina välttämättä tarkoita kreationismin kannattamista.

Millä tavalla maantieteellinen paikka selittää lajien eriytymisen? Näissä selityksissä on se heikkous että ne ovat jälkikäteisselityksiä. Paikoissa on aina jotain eroja joiden voidaan arvella aiheuttaneen muuntumisen. Pitäisi pystyä ennustamaan millä tavalla laji muuttuu tiettyyn ympäristöön vietäessä. Jotkin muutokset ovat ennalta arvattavia itsestäänselvyyksiä, kuten että ruskea maasto suosii ruskeaa väritystä. Mutta aina ei tällaista selvää yhteyttä voi löytää, ja silloin vain haeskellaan kunnes löytyy sopiva kandidaatti. Sitten vain ajatellaan, että "se se varmaan on, koska jonkin sentapaisen sen täytyy olla".

Kannattaisikohan sinun lukea joku evoluution alkeisteos? Rakentelet somaa olkiukkoa. Millä perustella ruskea maasto ennustaisi ruskeaa väritystä? Määrittele ensin ympäristö, mitä kaikkea siihen kuuluu. Toiseksi, mieti, mitkä asiat aiheuttavat valintapainetta? Kolmanneksi mieti, miten erilaisia ratkaisuja esim. saalistajien aiheuttamaan valintapaineeseen on luonnossa syntynyt. Neljänneksi voisit tutustusta ekologisiin systeemeihin ja valintateorioihin. Jne. jne.

M.Sc

Vierailija
Dodeskaden
Darwinismin arvosteleminen ei aina välttämättä tarkoita kreationismin kannattamista.

Toiseen kysymykseen "mikä estää...": Ei ehkä mikään estä, tosin olisi mielenkiintoista nähdä, miten koirasta jalostetaan kokonaan eri laji (jalostaminenhan on nopeutettua evoluutiota). Mutta kysymys kuuluu, riittävätkö mikroevoluution pienet muunnokset selittämään koko eliömaailman monimuotoisuutta. Riittääkö esimerkiksi aika.

Suosittelen tutustumista eläinmuseon fossiilikokoelmiin tai vaikka etsi netistä valaan kehitysvaiheet maanisäkkäästä vesieläimeksi. Nuo fossiiliketjut tunnetaan nykyään hämmästyttävän hyvin.

Osaa koirista voidaan jo muuten pitää lähes eri lajeina koiratutkijoiden mukaan. Voisit siis perehtyä näihin lajimääritelmiin myös.

Miten niin aika ei riitä? Hyvä tapa saada vastauksia on todella alkaa pengata ensin noita kirjoja, alkaen vaikka Mayrin "mitä on evoluutio" teoksesta ja sitten lukea vaikka hauskaa pitäen Gouldin Dinosaurus heinäsuovassa.

Todellinen ymmärtäminen vaatii aina vaivannäköä. Jos sivumennen sanoaen haluat arvostella darwinismia, niin ensimmäinen asia on perehtyä siihen, että mitä nykyinen evoluutioteoria sisältää ja kertoo, tässä on tapahtunut kun aikapaljon kehitystä Darwinin ajoista. Mikrobiologia tuottaa todella vakuuttavia todisteita evoluutiosta ja sen mekanismeista ja koko tiedettä ei ollut Darwinin aikana edes haaveissa olemassa.

Vierailija

Sanoinkin että ruskea väri ruskeassa ympäristössä on itsestäänselvyys. Samoin on jokseenkin odotettavissa että esimerkiksi vesielämään sopeutuvalle eläimelle kehittyy jonkinlainen evä, räpylä tai vähintäänkin pyrstö. Tundralla elävän eläimen ruoansulatus sopeutuu niukkaan ravintoon jne.

Ette ottaneet kantaa tähän metodiseen ongelmaan selitysten jälkikäteisyydestä.

Jokainen tietää joitain kirjoja joita joku toinen ei ole lukenut. Niistä voi pomia argumenttja mukaan keskusteluun. J. Gouldia on minulla kyllä hyllyssäni. Hänen erikoishavaintonsahan on tämä joulukuusimainen evoluutiopuu, eli massasukupuutot ja evoluutioräjähdykset.

Eivätkös darwinismin peruspalikat ole kuitenkin yksinkertaiset: geneettinen muuntelu ja luonnonvalinta?

Kiinnostaa nähdä se hauva joka ei ole hauva. Linkki?

Vierailija
Dodeskaden

Eivätkös darwinismin peruspalikat ole kuitenkin yksinkertaiset: geneettinen muuntelu ja luonnonvalinta?

Evoluution tärkeimpiä mekanismeja ovat:

* Mutaatiot ovat muutoksia geenien rakenneosissa, kromosomeissa sijaitsevissa DNA:n emäspareissa. Yksittäisiä emäspareja tai niiden ketjuja muuttavat, lisäävät, siirtävät tai poistavat mutaatiot voivat luoda uusia alleeleja populaation geenivarastoon, tai hävittää niitä. Kromosomimutaatiot tuhoavat, monistavat, yhdistävät tai erottavat kokonaisia kromosomeja.

* Luonnonvalinnaksi kutsutaan sitä automaattista ilmiötä ja mekanismia, että yksilöiden kasvuun, elämään ja lisääntymiseen (eli kelpoisuuteen) haitallisesti vaikuttavia alleeleja kantavat yksilöt eivät välttämättä tuota yhtä paljon jälkeläisiä kuin muut. Tällöin haitalliset alleelit todennäköisesti karsiutuvat populaatiosta vähitellen. Edullisesti vaikuttavat alleelit saattavat vastaavasti yleistyä.

* Rekombinaatio tarkoittaa yleisesti eri vanhempien geenimateriaalin sekoittumista. Rekombinaatiota tapahtuu hedelmöitymisessä, jälkeläisen isän ja äidin kromosomistojen haploidisten kromosomikombinaatioiden riippumattoman valikoitumisen myötä. Toinen rekombinaatiomekanismi on tekijäinvaihto (kts. alla).

* Tekijäinvaihto eli crossing-over, joka tapahtuu sukusolujen jakautuessa, muuttaa samassa kromosomissa koodattujen geenien alleelien periytymistä yhdessä. Koska tekijäinvaihto voi tapahtua myös geenejä koodaavien DNA-pätkien sisällä, voi se mutaatioiden lailla luoda uusia alleeleja.

* Migraatio eli populaatioiden yksilöiden siirtyminen toisiin saman lajin populaatioihin. Tämä käsittää myös populaatioiden jakautumisen ja yhdistymisen.

* Geneettinen ajelehtiminen on populaatiogeneettinen mekanismi, jossa neutraalien alleelien suhteelliset lukumäärät ajelehtivat sattumanvaraisesti johonkin suuntaan. Populaation jakautuessa useammaksi toisistaan eristäytyneeksi alipopulaatioksi alkavat ne vähitellen ajelehtia toisistaan erilleen, kunnes ne kenties eivät enää edes kykene lisääntymään toistensa kanssa.

lisää:

esim. http://www.funet.fi/~magi/artikk/evoluu ... telma.html

hakusana: evoluution mekanismit. Löydät tuolla hakusanalla tarvittavan paljon tietoa.

Mielenkiinnosta myös, mikä kirjasuositusten antamisessa tuntuu vastenmieliestlä, jos olet aidosti kyselemässä?

Mitä muuten tarkoitat jälkijättöisellä metodilla ja mikä siinä on näkemästi ongelma? Mikä olisi vaihtoehtoinen metodologinen ratkaisu?

M.Sc

Vierailija

Se ei ole oikein aitoa keskustelua, jos keskustelijat replikoivat toisilleen tyyliin: "lue Darwinin Lajien Synty..."

Tuon nettiartikkelin siteeraaminen ei ole kohtuutonta, kun se on kuitenkin lyhyt ja heti käsillä. Tietysti aina kaipaa siteeraajan kommenttia siihen, mikä nimenomaan on se ko artikkelista tähän keskusteluun ammennettava pointti.

Jos nyt oikein ymmärrän, haluat sanoa että evoluution mekanismit ovat moninaiset. Tuon listan sisällön voi mielestäni tiivistää niinkin, että geneettisen muuntelun mekanismit ovat moninaiset. Tämä sopii edelleen toteamukseeni darwinismin peruspalikoista. Poikkeuksen tekee viimeinen kohta populaatioiden erilleen ajalehtimisesta; siinä ei luonnonvalinnan osuutta välttämättä tarvita.

Se liittyy myös ketjun avauksessa puhuttuun perhosesimerkkiin. En usko minäkään, että "ajalehtimismenetelmällä" syntyisi kovin suuria eroja. Mitä suuremmat erot, sitä enemmän astuu kuvaan kysymys, että josko mahdollisesti jokin ympäristöllinen paine on pakottanut muuntumaan; tai mitä kauemmin jokin muunnos jollain alueella viipyy pelkän ajalehtimisen voimalla, ilman sopeutumisprosessin tuomaa "karaistumista", herää kysymys, eikö jokin sopeutuvampi laji jo pian sitä syrjäytä.

----

Koitan selventää vielä tätä jälkikäteisyyden eli post hoc - asiaa: kun kysytään, miksi eläimelle on kehittynyt jokin tietty ominaisuus, selityksen logiikka kulkee näin: "siitä on varmaankin jotain etua" (koska evoluutio tapahtuu siten että edulliset ominaisuudet säilyvät) Sitten etsiskellään jotain sopivaa etua ( ellei jonkin ominaisuuden hyödyllisyys ole heti kättelyssä ilmiselvä, kuten tikkumaisen heinäsirkan tikkumaisuus joka hämää vihollisen). Luonto on aina sen verran moninainen että jokin sopiva etunäkökohta löytyy. sitten vain päätetään että se se varmaankin on. Eli oletus "siitä on varmaankin jotain etua" on falsifioimaton.
En tiedä, mikä tälle olisi vaihtoehto. Totesin vain ongelman.

Vierailija
Hauska! Hetkinen, olet tosissasi? [

Niin. Olen kiinnostunut näkemään sen eläimen joka on jalostettu koirasta mutta joka ei ole enää koira.

Sitten voi tietysti sanoa että koira on jalostettu sudesta, Susi ja koira tietääkseni kylläkin vielä risteytyvät keskenään.

Vierailija
Dodeskaden

----

Koitan selventää vielä tätä jälkikäteisyyden eli post hoc - asiaa: kun kysytään, miksi eläimelle on kehittynyt jokin tietty ominaisuus, selityksen logiikka kulkee näin: "siitä on varmaankin jotain etua" (koska evoluutio tapahtuu siten että edulliset ominaisuudet säilyvät) Sitten etsiskellään jotain sopivaa etua ( ellei jonkin ominaisuuden hyödyllisyys ole heti kättelyssä ilmiselvä, kuten tikkumaisen heinäsirkan tikkumaisuus joka hämää vihollisen). Luonto on aina sen verran moninainen että jokin sopiva etunäkökohta löytyy. sitten vain päätetään että se se varmaankin on. Eli oletus "siitä on varmaankin jotain etua" on falsifioimaton.
En tiedä, mikä tälle olisi vaihtoehto. Totesin vain ongelman.

Sanoisin että jos populaation evoluutio synnyttää ominaisuuksia, jotka ovat selvästi vain haitallisia, ja jotka silti yleistyvät populaatiossa normaalissa valintapaineessa. Se olisi aika selvä falsifiointi, eikö? Sitä vastoin uudet ominaisuudethan eivät riitä falsifioimiseksi vaikkei niiden hyötyjä keksittäisi; mutaatiot yms. toimii sattuman kautta, ja jos uudet ominaisuudet eivät tuota haittaa eivätkä hyötyä, luonnonvalinnan kannalta ne ovat yhdentekeviä.

Vierailija
Dodeskaden
Hauska! :lol: Hetkinen, olet tosissasi? :cry:[



Niin. Olen kiinnostunut näkemään sen eläimen joka on jalostettu koirasta mutta joka ei ole enää koira.

Sitten voi tietysti sanoa että koira on jalostettu sudesta, Susi ja koira tietääkseni kylläkin vielä risteytyvät keskenään.

Minä olisin hyvin kiinnostunut näkemään, miten Tanskandoggi ja Chihuahua kykenisivät lisääntymään luonnossa. Vaikka nämä koira "rodut" laitettaisiin keinotekoisesti lisääntymään keskenään, niin se toimisi vain toiseen suuntaan ja esimerkiksi Chihuahua naaras kuolisi raskauteen.

Toinen esimerkki eläinkunnasta voisi olla Tiikeri ja Leijona. Ne kykenevät lisääntymään keskenään toisinaan, mutta jälkeläiset ovat sitten hyvin mielenkiintoisia olentoja, jotka todennäköisesti eivät selviäisi luonnossa hengissä. Usein myös eri lajien väliset risteymät ovat steriilejä, jotka eivät kykene lisääntymään pitemmälle (Käsittääkseni tällainen risteymä on hevosen ja aasin risteymä, muuli, tai sitten se oli hevosen ja muulin risteymä, aasi)

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005
Veikko
(Käsittääkseni tällainen risteymä on hevosen ja aasin risteymä, muuli, tai sitten se oli hevosen ja muulin risteymä, aasi)

Veikko aloittaa aamun huumorilla.

Muuli = Aasi (ori) + hevonen (tamma), muuliaasi = Hevonen (ori) + aasi (tamma)

Linkki: Muuli ja muuliaasi

PS. Jaakko Tepollahan oli jossain laulussa hevonen nimeltä Valko. Se oli niin kovasukuinen, että sen emä oli tamma ja emänemäkin oli tamma!

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija
Dodeskaden
Sanoinkin että ruskea väri ruskeassa ympäristössä on itsestäänselvyys.

Ymmärrän, että tämä ei keskustelun kannalta ole oleellista, mutta mieleni tekee vähän viilata pilkkua. Nimittäin eihän ruskea väri ruskeassa ympäristössä ole itsestäänselvyys muilla kuin eliöillä, jotka haluavat maastoutua mahdollisilta saalistajilta. Nämä piiloutujat ovat kuitenkin vain murto-osa esimerkiksi sen ruskean ympäristön eliöstöstä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat