Määrittele viisas ihminen.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Niinpä. Ihmisillä on varsin monenlaisia käsityksiä viisaudesta, se, mikä on viisautta riippuu ihmisestä. En usko mihinkään kollektiiviseen, yhtenäisesti määriteltyyn älykkyyteen, vaan viisauteen, jossa jokainen yksilö suhteellisilla älykkyysosilla varustettuna hallitsee omaa aluettaan viisaudesta. Eri ihmiset ymmärtävät erilailla asioita, mutta mistä viisaus muodostuu?

Sivut

Kommentit (51)

Vierailija

Itse olen ymmärtänyt että viisaus on sitä mitä on voitu lukea esim jos luen 3000 (asia)kirjaa ja opiskelen kauhesti esim 10 vuotta... niin silloin oloen viisas tiedän kauhesti asioita, älykkyys on taas sitä että pääsee iq testistä läpi huippupistein, katulapsi voi olla älykäs muttei viisas.

Vierailija

Viisaus voisi olla seuraavaa:
- Loogisen ja perustellun päätöksenteon käyttäminen myös elämän hankalimmissa tilanteissa
- Harkinnan hyötykäyttöä
- Virheiden myöntämistä ja itsensä jatkuvaa kehittämistä suuntaan, jossa saavutetaan parempia tuloksia myös muiden kannalta ajatellen
- Olla vain pisara meressä -ajattelun ymmärtämistä
- Rohkeutta, uskallusta, luovuutta olla oma itsensä ja uskoa omiin periaatteisiin
- Kykyä nähdä asiat laajempina kokonaisuuksina
- Materialismin ja henkisten tekijöiden mielekästä yhteensovittamista
- Kykyä antaa anteeksi ja kykyä ymmärtää ja osata käyttää huumoria

Jotain sellaista?

Vierailija

Helpoin tapa kuvata viisaan ja älykkään eroa:

Viisas:

Viisas ja ikivanha guru istuskelee erakkona vuorenhuipulla ja tietää vastauksen jokaiseen elämää suurempaan kysymykseen. Hän kuitenkin kiusottelee ja esittää vastauksensa arvoituksina.

Älykäs:

Nörtti, istuu tietokoneen äärellä ja ratkaisee kaikenmaailman matemaattisia tehtäviä ja on erittäin hyvä AO-tehtävissä. Avaruudellinen hahmoituskyky ei ole välttämätön, mutta matemaattisilta kyvyiltään äärimmäisen lahjakas.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Viisaan ihmisen ei tarvitse olla (huippu)älykäs, älykäs ihminen ei ole välttämättä viisas.

Viisaudeksi määrittelisin jonkinlaisen kyvyn oppia kokemuksistaan ja tiedoistaan ja pystyä soveltamaan niitä parhaalla mahdollisella tavalla kussakin tilanteessa. Tiedän yhden matemaattisesti hyvinkin älykkään ihmisen, joka tunneälynsä vajavuuden takia jatkuvasti onnistuu loukkaamaan tuttavapiiriään, usein juuri sellaisina hetkinä jolloin sitä oikeastaan eniten tarvitsisi... Toisaalta tiedän erään, vain kansakoulun ja elämänkoulun käyneen ihmisen, joka silkan kokemuksensa kautta vastaa aika hyvin minun mielikuvaani "viisaasta". Okei, ei mikään tyhmä hänkään, mutta sehän tiedetään, että ns. normaali älykkyystesti ei onnistu mittaamaan kaikkia älykkyyden osa-alueita. Ja että ainakin Mensan jotkut testit on mahdollista läpäistä silkalla opettelemisella, minkä ei tietenkään pitäisi olla mahdollista.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija

Korostaisin tässä elämänkokemuksen mukanaan tuomaa kokonaisvaltaista näkemystä asioista, kykyä nähdä 'metsä puilta'. On toki olemassa myös kirjaviisautta, mutta mikäli se on kovin kapea-alaista, se saattaa johtaa vääriin johtopäätöksiin elämän muilla alueilla.

Älykkyys on aivojen toimintaan liittyvää ja tietysti mitä paremmin polla pelaa, sitä paremmat mahdollisuudet on käyttää sitä viisauden hankkimiseen ja syventämiseen.

Vierailija

Millä tavoin asenteet liittyvät viisauteen? Ovatko viisaan asenteet paremmin perusteltuja vai paremmin hallittuja..? Tai onkohan viisaudella merkitystä aivojen lisäksi ympäristötekijöillä..

Vierailija

Puhutaan kirjaviisaudesta ja elämänviisaudesta. On tunneälyä jne.

Itse kuitenkin pidän viisautta juuri kykynä tarkastella asioita monista eri näkökulmista johon sisältyy myös iän tuomaa kokemusta, eli kokemuksista viisaantueena.

Älykkyyttä pidän kykynä ymmärtää/omaksua nopeasti uusia asioita ja päätellä asioita loogisesti.

Eli älykkyys on ominaisuus ja viisaus on kertynyttä tietoa/kokemusta.

Vierailija

Minusta viisaus on kyky nähdä ja ymmärtää kokonaisuuksia, suhteuttaa niitä toisiinsa, kyky ymmärtää ihmisluontoa ja tunnustaa tosiasiat tosiasioina, kyky osata valita olennainen joukosta ja sijoittaa kaikki tämä historialliseen jatkumoon.

Viisas ihminen on myös älykäs. Ja älykkyys taas on rajallisempi kyky ratkaista ongelmia ja luoda uusia ratkaisumalleja, usein yhteen tai joihinkin osa-alueisiin keskittyneenä.

Tämä on osittain sanottu jo tuolla aiemmin.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Anulynn
- Loogisen ja perustellun päätöksenteon käyttäminen myös elämän hankalimmissa tilanteissa
- Harkinnan hyötykäyttöä
- Virheiden myöntämistä ja itsensä jatkuvaa kehittämistä suuntaan, jossa saavutetaan parempia tuloksia myös muiden kannalta ajatellen
- Olla vain pisara meressä -ajattelun ymmärtämistä
- Rohkeutta, uskallusta, luovuutta olla oma itsensä ja uskoa omiin periaatteisiin
- Kykyä nähdä asiat laajempina kokonaisuuksina
- Materialismin ja henkisten tekijöiden mielekästä yhteensovittamista
- Kykyä antaa anteeksi ja kykyä ymmärtää ja osata käyttää huumoria

Tuo antamasi luettelo on minusta aika hyvä buddhistin määritelmä.

Oma määritelmäni viisaudelle sisältäisi myös omaksutun relevantin tiedon määrän kaikilta merkittäviltä elämänalueilta, joita on aika monta. Viisaskin ihminen voi olla vähän avuton, jos tämän tiedon soveltamiskyky (älykkyys) puuttuu.

Vierailija

Tulee ehkä "vähän" kolkko vastaus, mutta miten olisi sellainen joka on jo nukkunut pois ? Silloinhan hän tietäisi onko elämää tuonpuoleisessa vai ollaanko sitä vain liikkuva energiapakkaus maanpäällä, josta myöhemmin voi alkaa kasvamaan vaikkapa koivu.

--
.-Pepi-.

Vierailija

Viisas

Hyvän muistin omaava henkilö, joka muistaa paljon elämän varrella kokemiaan asioita. Eräänlainen tietokanta, joka vastaa kyselyihin. Ei niinkään luova ajattelija vaan "kirjasta lukeva".

Älykäs

Itseään aktiivisesti muokkaava luovasti ajatteleva henkilö, joka lähinnä analysoi, muokkaa ja luo omalaatuisia versioita kokemistaan asioita, jotta saavuttaisi tavoitteensa mielestään paremmin.

Älykäs luo ja muokkaa tietokantoja, joita viisas hallitsee.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Itse sisäistin viisaan ja älykkään ihmisen eron jo kauan sitten:

"Viisas ihminen ei joudu tilanteisiin, joista älykäs selviää"

Eli niinhän se on, että älykkyydellä voi osin korvata viisautta, mutta viisas vie silti voiton.

Viisaaksi voi tulla vain kokemuksen ja iän myötä. Tässä suhteessa länsimainen kulttuuri on käsittääkseni paljon jäljessä vaikkapa kiinalaisesta: Siellä vanhuutta ja sen mukanaan tuomaa viisautta kunnioitetaan.

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005

Eikös tuo ole jo määritelty Aapelin Siunatussa hulluudessa. Siinä Rummukaisen veljekset pohtivat, että oletko nähnyt oikein viisasta miestä. Lopputuloksena oli, että hevoshuijari oli oikein viisas mies. Hän tiesi mikä on hevosen oikea arvo ja tiesi, miten toinen saadaan myymään hevonen selvästi alle oikean arvon.
Lähde: VERKKO JA KÄDENTAIDOT

Olisikohan videovuokraamossa DVD:nä, rupesi polttelemaan.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija
QuantumLeap
Itse olen ymmärtänyt että viisaus on sitä mitä on voitu lukea esim jos luen 3000 (asia)kirjaa ja opiskelen kauhesti esim 10 vuotta... niin silloin oloen viisas tiedän kauhesti asioita, älykkyys on taas sitä että pääsee iq testistä läpi huippupistein, katulapsi voi olla älykäs muttei viisas.

Mielestäni asioiden päähän pänttääminen on lähinnä älyn kehittämistä.
Älyä voi mitata erilaisin testein. Mutta se ei kerro osaako testattava älykäs ihminen käyttää oppimaansa ihmiskunnassa viisaasti. Voit ladella oppimiasi asioita tuntikausia, mutta jos et osaa tuoda siihen mitään omaa, eihän se todista viisaudestasi ja omasta älyn käytöstäsi mitään. Vain hyvästä lukupäästä.

Viisaus tulee minun mielestäni elämänkokemuksesta, jota on vaikea kokeilla testata. Onhan sanonta "vanha viisas väinämöinen", ei vanha älykäs väinämöinen eli viisaus on lopullinen tulos älystä ja elämänkokemuksesta, ja näiden kahden asian yhteisestä harmoniasta.

Aleksis Kiven sanoin:
Jos visusti harkitset mikä kylvö menneistä päivistä saattoi hyödyllisiä, mikä vahingollisia hedelmiä, ja sen mukaan asetat elämäsi, työs ja toimes, niin oletpa viisas mies.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat