Mustikka

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tuossa päivänä eräänä olin poimimassa mustikoita metsässä. (Siis oikeita metsämustikoita, ei mitään pensasversioita) Siinä raittiissa ilmassa alkoi sitten päätä vaivata eräs ongelma, kun en siihen pitkällä pohdinnalla saanut mitään järkeä, niin ajattelin kysyä täältä.

Eli siis: Mustikan varvussahan on tunnetusti useita mustikoita. Joskus isoja ja pieniä mustikoita sekaisin.

Onko näiden kaikkien mustikoiden perimä (koosta riippumatta) sama?

Mikäli perimä on eri, niin: Jos poimin vain isot mustikat, niin jääkö metsään "huono" perimä ja näin ollen tulevien mustikoiden koko jatkossa pienenee? Samalla logiikalla, pitäisikö minun siis poimia vain pieniä mustikoita, että 100 vuoden päästä metsässä olisi vain isoja mustikoita?

Jos perimä on sama, niin: Miksi ihmeessä ne samassa varvussa olevat marjat on eri kokoisia? Eri kehitysvaihe ei riitä selitykseksi tähän otantaan.

Entä vaikuttaako "luonnon valinta" mustikan varpuun, eli jos poimitaan vain suuret marjat ensin (eläimet ja jotkut ihmiset saattaa syödä myös niitä pieniä myöhemmin), niin kuvitteleeko kasvi, että isoilla marjoilla pääsee parempaan geeninlevitys tehoon ja tekee jatkossa suuremmalla todennäköisyydellä suuria marjoja?

Kommentit (13)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Eläimet hoitavat kuntoon sen minkä sinä tärvelet. Ne syövät myöskin parhaat päältä, mutta tekevät jätöksensä sinne samaan maastoon. Ja suuret mustikat yleistyvät.

Jos olet oikeasti huolissasi mustikan koon kehittymisestä, tulisi sinun noudattaa muun eläinmaailman tapoja eli palauttaa suurempien mustikoitten siemenet metsään.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Samassa varvussa olevien kaikkien mustikoiden perimä on sama. Ihan niin kuin samalla ihmisellä olevien kaikkien sormien perimä on sama.

Sinulle ei riitä selitykseksi samaperimäisten mustikoiden kokoeroihin eri kehitysaste. Miksi? Minä luulen, että mustikkakasviin vain ei ole ohjelmoitunut, että kaikki sen marjat tulee kypsyä yhtäaikaisesti. Yleistä on, että kasvit myös kukkivat epätasaisesti: samassa kasvissa on kuihtuvia kukkia, kun toiset kukat ovat vasta nupussa.

En tiedä vaikuttaako mustikka-asiaan valoisuus, jolloin esimerkiksi varjoihin jäävät marjat saattaisivat kypsyä nopeammin kuin ylemmät marjat tai toisinpäin. Tai vaikuttaako kypsymiseen se, kuinka nuoressa kasvinosassa marja killuu.

Mustikan evoluutioon voisi vaikuttaa, jos ihminen poimisi kaikki isot marjat (niin, että siemenet eivät pääse enää takaisin luontoon). Tällöin ei kuitenkaan kävisi niin, että mustikat siitä innostuisivat, vaan nimenomaan niin, että marjakoko pienenisi. Se johtuu siitä, että metsään jäisi lisääntymään vain pienimarjaiset varvut. Mustikoita metsissä kuitenkin riittää niin julmetusti, että evoluution kulkuun vaikuttamista ei tarvitse miettiä kuin teoriassa.

Tep
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt16.3.2005

Näkyyhän sama ilmiö muillakin marjoilla. Toiset ovat isoja ja toiset pieniä. Kukkia kehittyy pensaaseen runsaasti. Ehkä pensas ei pysty saamaan tarpeeksi raaka-ainetta kaikille.
Myöhemmin kehittyävät marjat ovat usein pienempiä. Voi olla, että niiden kehitysaikana on sattunut lämmin jakso, jolloin ne kypsyvät nopeasti ennen kasvuaan täyteen kokoon.

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005
jooko
Jos perimä on sama, niin: Miksi ihmeessä ne samassa varvussa olevat marjat on eri kokoisia? Eri kehitysvaihe ei riitä selitykseksi tähän otantaan.
Miksi ei riitä? Mustikka lisääntyy pääasiassa suvuttomasti joten isollakin varvikolla voi olla sama perimä. Minusta olisi kummallista, jos kaikki marjat olisivat samankokoiset. Eikä se perimä muutu vuodesta toiseen, mutta marjojen määrä ja koko vaihtelee hyvin paljon.

Meillä oli viime vuonna hyvin paljon ja isoa mustikkaa kuivalla kankaalla. Nyt näkyy vähän pientä käppyrää. Yleinen säätila vaikuttaa eniten kokonaisuuteen, mutta jokainen yksittäinen marja on hieman erilaisessa asemassa sään, valon ja ravinteiden suhteen. Jokainen kukka myös pölytetään erikseen, eikä voi olettaa että jokainen niistä saisi täsmälleen saman määrän siitepölyä.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija
salai
Jokainen kukka myös pölytetään erikseen, eikä voi olettaa että jokainen niistä saisi täsmälleen saman määrän siitepölyä.

Hrmm.. vaikuttaako siitepölyn määrä myös yksittäisen marjan kokoon? Olen olettanut, että jos pölytys onnistuu, niin siitepölyn määrällä ei ole mitään merkitystä vaan marja kehittyy sitten niin kuin kehittyy, muiden olosuhteiden mukaan? Poikkeuksena moniheteiset marjat, kuten hillat, joissa marjaan kehittyvien silmien määrä on riippuvainen siitä, monta emilehteä on pölyttynyt...

Ei ole kovin paljoa tietoa löydettävissä heti googlaamalla, eikä maalaispojan kasvatukseni ole koskaan tuommoiseen perehtynyt :s

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005

En ole asiantuntija muuten kuin poiminnassa ja syönnissä, mutta kyllähän mustikan marjassa on monta siementä. Siitä päättelin pölytyksellä olevan merkitystä. Ja eihän kyse ole pelkästä siitepölyn määrästä, vaan eri marjoihin tulee erilaista siitepölyä. Löysin tällaisen linkin: Marjojen muodostuminen edellyttää onnistunutta pölytystä

Marjojen muodostuminen edellyttää onnistunutta pölytystä

Kimalaiset pölyttävät juolukan, mustikan, puolukan ja karpalon kukat. Puolukka voi pölyttyä myös omalla siitepölyllään. Lakan ja pihlajan pölytyksessä ovat mukana kärpäset. Mehiläiset pölyttävät vadelman kukkia. Kataja, tyrni ja variksenmarja ovat tuulipölytteisiä. Kaksineuvoisia ovat mustikka, mesimarja ja juolukka ja yksineuvoisia lakka, kataja ja tyrni. Kaksineuvoisella kukalla tarkoitetaan sitä, että kukassa on sekä emi että heteet. Yksineuvoisessa kukassa on vain joko heteitä tai emi.

Vaikka mustikka, mesimarja ja juolukka ovat kaksineuvoisia, ne tarvitsevat siitepölyä toisista saman lajin kasveista. Tällaiset kasvit ovat ristipölytteisiä. Lakka, tyrni ja kataja vaativat samalla kasvupaikalla kasvavia hede- ja emiyksilöitä pölytyksen onnistumiseksi.


No, joku asiantuntija varmaan kertoo meninkö täysin metsään (ämpäri mukana kuitenkin).

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija

Jos mustikka on ristipölytteinen, eli vaatii toisten mustikoiden siitepölyä, niin eihän niiden kaikkien mustikoiden perimä silloin ole sama (?).

Sitten tämä suvuton lisääntyminen. Jos mustikka lisääntyy myös suvuttomasti (on se sitten rönsyä tai vastaavaa), niin eihän mustikka silloin itseasiassa ole ristipölytteinen, koska kasvit ovat tavallaan samaa kasvia. Tämähän ei varmastikaan poista pölyttymisen mahdollisuutta.

Tästä pölyttymisen onnistumisesta olen kuullut juuri vadelmien ja hillan kohdalla, mutta vaikuttaako siitepölyn määrä siis myös mustikalla? Noista linkeistä minä en ainakaan pikaluvulla löytänyt vastausta.

Ja se miksi eri kehitysvaihe ei kelpaa, niin syy on se, että vastaus olisi liian helppo ja halusin syvempää keskustelua aiheesta. Siksi tällainen "jyrkkä" rajoite vastaukseen.

Vierailija
jooko
Jos mustikka on ristipölytteinen, eli vaatii toisten mustikoiden siitepölyä, niin eihän niiden kaikkien mustikoiden perimä silloin ole sama (?).

Aivan! Menipä biologikin vipuun. Eihän niillä marjoilla tosiaan ole kuin 50 % yhteinen perimä. Tosiasiassa varmaan enemmän, sillä sama kasvi on voinut pölyttyä samasta siitepölystä. Tämän pölytysasian vuoksi marjat eivät muistuta toisiaan enempää kuin ihmisellä sisarukset. Kokoerot voivat johtua myös siis perimästä. Minusta tuo marjan kehitysaste on silti paras tähänastinen huomio, sillä ihmiselläkin sisarusten kokoeroja selittää perimää paremmin se, että toinen sisar on 5 v. ja toinen 15 v.

Huh huh, tulikohan tähänkin jokin jättimäinen ajatusvirhe.

Vierailija
jooko
Jos mustikka on ristipölytteinen, eli vaatii toisten mustikoiden siitepölyä, niin eihän niiden kaikkien mustikoiden perimä silloin ole sama (?).

Sitten tämä suvuton lisääntyminen. Jos mustikka lisääntyy myös suvuttomasti (on se sitten rönsyä tai vastaavaa), niin eihän mustikka silloin itseasiassa ole ristipölytteinen, koska kasvit ovat tavallaan samaa kasvia. Tämähän ei varmastikaan poista pölyttymisen mahdollisuutta.

Tästä pölyttymisen onnistumisesta olen kuullut juuri vadelmien ja hillan kohdalla, mutta vaikuttaako siitepölyn määrä siis myös mustikalla? Noista linkeistä minä en ainakaan pikaluvulla löytänyt vastausta.

Ja se miksi eri kehitysvaihe ei kelpaa, niin syy on se, että vastaus olisi liian helppo ja halusin syvempää keskustelua aiheesta. Siksi tällainen "jyrkkä" rajoite vastaukseen.

Suvuton lisääntyminen rönsyjen avulla ei vaikuta mitenkään kasvin pölyttymiseen, siis huolimatta rönsyillä tapahtuvasta leviämisestä, jolloin kaikilla kasveilla on sama perimä, mustikka on ristipölytteinen ja vaatii vierasta siitepölyä tuottaakseen marjoja.

Siitepölyn määrän vaikutusta taas voitaisiin verrata ihmisten siittiöiden määrään.

sipu250
Seuraa 
Viestejä399
Liittynyt23.3.2005

Suvuton lisääntyminen maajuurten kautta nähdäkseni saattaa vaikuttaa sikäli että muodostuu joskus laajojakin kasvustoja, jotka siis ovat geneettisesti identtisiä. Tämä näkyy käytännössä mm. kuivahkoilla kankailla kun kyseessä on harvinaisempi variantti ns. pikimustikka. Tällöin etäisyys eri perimän omaaviin yksilöihin voi olla kymmeniä metrejä, ja todennäköisyys ristipölytykseen pienenee (ei toki häviä, kyllähän kimalainen lenttää).

Vierailija

Arvatkaapa olenko miettinyt kauan, kuinka ihmeessä menin päättelemään mustikan marjan perintötekijät väärin? Sitten mustikoita kerätessäni - kuinkas muuten - välähti:

Mustikkamarjat muodostuvat äitikasvista, eivät siemenistä. Siemenet ovat vain ne pienet jutut marjan sisällä ja itse hedelmäliha tulee emosta. Näin ollen palaan ensimmäisen viestini sanoihin ja olen sitä mieltä, että kaikkien saman varvun marjojen genomit ovat identtiset . (Paitsi siellä siementen sisällä.)

Lyökää lyötyä, jos olette toista mieltä.

Uusimmat

Suosituimmat