Tornadot eli trombit suomessa

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Suomessakin nuo luononilmiöt aika yleisiä ja ovat saaneet vuosien aikaan paljon tuhoa aikaan. Metsää oon kaatunut ja jne.

Viimeksi taisi mennä joku urheiluhalli.

Kommentit (13)

Vierailija
tiäremiäs
Suomessakin nuo luononilmiöt aika yleisiä ja ovat saaneet vuosien aikaan paljon tuhoa aikaan. Metsää oon kaatunut ja jne.

Viimeksi taisi mennä joku urheiluhalli.

Mistä tässä pitäisi keskutella?

Vierailija
tiäremiäs
Onko kellään tämän kesän kokemuksia trombeista.

Ei ole nyt aikoihin ukkoset osuneet kohdalle, mutta oliskohan ollut kesällä -99 juhannuksen tienoilla, kun Pirkanmaan ja Keski-Suomen rajamailla rytisi kunnolla. Mökkitietä ajellessa alkoi ihmetyttää, että mikä tässä maisemassa on väärin. No, syy selvisi pian: puita oli nurin sikinsokin ja melko vankatkin kuuset katkenneet parista metristä poikki kuin hammastikut! Perille asti päästiin vain sen ansiosta, että joku oli käynyt moottorisahalla tekemässä ryteikköön auton mentävän kujan.

Itse mökki oli selvinnut säkällä, mutta pihasta oli kaatunut järveen pari satavuotiasta mäntyä ja ainakin yksi kohtalaisen tukeva koivu. Oli vähemmän kaunis näkymä terassilta järvelle, kun ei näkynyt paljon muuta kuin puunrunkoja juurakot pystyssä.

Tähän liittyen kysäisen, onko muilla vastaavia havaintoja; siis, että männyt ja koivut menisivät myrskyssä kokonaan nurin ja kuuset olisivat herkempiä katkeamaan?

Asialla lienee ollut trombi tai hyvin voimakas laskuvirtaus ukkospilven alla. Trombin puolesta puhuu, etteivät kaikki puut koko tuhoaleella olleet kaatuneet samaan suuntaan.

Suomessa trombit lienevät yleensä paikallisia lyhytaikaisia ilmiöitä. Tosin jälleen löytyy poikkeus; vuonna -32 esiintyi F3-luokan tornadovyöhyke, Nurmijärveltä pitkälle Jyväskylän pohjoispuolelle asti.
http://www.saunalahti.fi/fmbb/storms/tornados.htm

Löytyi just vielä tällainen:
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_84.html

Vierailija

Veikkaisin, että tässä on kyse puiden juuristoista.
Koivun ja männyn juuret kasvavat melko pinnassa, kun kuusella on syvälle ulottuva juuri. Siksi se ei helposti kaadu, vaan ennemmin katkeaa

Vierailija
Herkku
Veikkaisin, että tässä on kyse puiden juuristoista.
... männyn juuret kasvavat melko pinnassa, kun kuusella on syvälle ulottuva juuri.

Meni veikkaus väärin päin. Männyllä on syvälle ulottuva paalujuuri ja kuusen juuristo kasvaa lähellä maanpintaa.

Vierailija
Arla
Herkku
Veikkaisin, että tässä on kyse puiden juuristoista.
... männyn juuret kasvavat melko pinnassa, kun kuusella on syvälle ulottuva juuri.

Meni veikkaus väärin päin. Männyllä on syvälle ulottuva paalujuuri ja kuusen juuristo kasvaa lähellä maanpintaa.

No kele...
Ei ole muistiin luottamista...Vasta mökillä kiskoin pihalta turhia männyntaimia ylös, enkä edes tuota pannut mieleen. Veikkaus taisi tosiaan olla...

Vierailija
Arla
Herkku
Veikkaisin, että tässä on kyse puiden juuristoista.
... männyn juuret kasvavat melko pinnassa, kun kuusella on syvälle ulottuva juuri.

Meni veikkaus väärin päin. Männyllä on syvälle ulottuva paalujuuri ja kuusen juuristo kasvaa lähellä maanpintaa.

Näin on, ja sehän siinä juuri ihmetyttikin. Ajattelin, että syy voisi olla puulajien erilaisissa rakenteissa, tai sitten ne katkenneet kuuset olivat kuitenkin juuri sen verran ohuempia...
Joka tapauksessa noiden nurin menneiden massiivisten mäntyjen paalujuuri ei ollut kestänyt tuulessa taipuvan rungon rasitusta, vaan oli katkennut ja jäänyt maan sisään. Pystyssä törröttävissä juurakoissa siitä ei ollut tietoakaan.

Paikalta ei ole kuin muutama "vanhanaikainen" valokuva, joista ei ole tähän todisteeksi, joten uskokaa nyt vaan.

Vierailija

Kuuset ne yleensä kaatuvat juurineen kun taas männyt ja koivut katkeavat. Kostessa ja soistuvassa maaperässä tai hiekassa ja kalliolla kasvavat puut kaatuvat helposti juurineen lajista riippumatta. Katkeaminen tai kaatuminen riippunee myös siitä mihin kohtaan puuta tuulen voima osuu eli missä on suurin rasitus sekä onko rasitus äkillinen isku vai pitempiaikainen paine.

Vierailija

Lainaus muualta:

"Milloin media on ajatellut laskeutua tavallisen ihmisen tasolle ja alkaa tuulten nopeuksista puhuttaessa käyttämään ilmaisua kilometriä tunnissa. Mitä ihmettä kenellekään kertoo joku 56 metriä sekunnissa ei yhtään mitään. Mutta kun sanotaan yli 200 km / h niin johan tajutaan että lujaa menee."

Niin. Osaako kukaan selostaa mikä on esteenä sille ettei uutisissa voida käyttää lastenkin käsittämää km / h -muotoa vaan pitää jauhaa metreistä sekunnissa? Meteoriitit keskenään voi tietysti puhua vaikka millimetreistä viikossa mutta eikö uutisten kerronnassa olennainen tekijä ole että ne tulevat tavallisille ihmisille ymmärretyiksi?

Vierailija
Emmä2
Kuuset ne yleensä kaatuvat juurineen kun taas männyt ja koivut katkeavat.

Niinhän sitä kirjoissa opetetaan, mutta ainakaan Lapissa se ei pidä ollenkaan paikkaansa, johtuneeko sitten juuri kangasmaan ja kosteikkojen yleisyydestä. Etenkin 80-luvulla kun voimakkaita syysmyrskyjä oli paljon, niin tuli nähtyä noita myrskytuhoja enemmänkin, ja kerran partioleirillä pääsin itsekin todistamaan (turhan läheltä) muutaman puun kaatumista. Poikkeuksetta männyt kaatuvat juurineen, juuri koskaan en muista katkennutta mäntyä nähneeni. Kuuset tuntuvat olevan myrskytuhoille vähemmän alttiita kuin männyt. Niissä olen nähnyt myös joitakin katkeamisia. Pääasiassa nekin kyllä kaatuvat.

Muualla maassa en ole päässyt tekemään tällaista "tutkimusta". Oulun seuduilla olen muutaman kaatuneen männyn nähnyt.

Uusimmat

Suosituimmat