Monimuotoisuus syntyy petoeläinten puutteesta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

En ole lukenut tätä teoriaa mistään, mutta jos joku tietää lähteen missä puhuttaisiin samasta asiasta, olisin kiitollinen:

Eli mitä jos monimuotoisuuden synty ei johdukaan eristäytymisestä vaan petoeläinten puutteesta yhdistettynä ravintoon jota on riittävästi saatavilla? Tässä ovat väitteeni, kertokaa mielipiteenne, sillä en ole pyöritellyt asiaa päässäni vaan kirjoitan tässä samalla kun asiaa mietin, eli nämä eivät ole loppuunsa hiottuja:

1. Petoeläinten puute vähentäisi adrenaliinin tarvetta, jolloin eläimistä tulisi kesympiä, mikä säästää energiaa ja tarjoaa paremmat mahdollisuudet ruokailuun. Suurempi energiamäärä mahdollistaa suuremmat ja paremmat poikueet -> Etu säikympiä lajitovereita vastaan.

2. Ketuilla tehdyt kokeet osoittivat, että jalostamalla kettuja joilla oli pienet adrenaliinimäärät saatiin aikaiseksi mm. erivärisiä kettuja. Myös muita muutoksia luonnossa asuviin kettuihin ilmaantui, kuten koiramaista haukkumista. -> Erilaisten yksilöiden synty ja lajikirjo, jota evoluutiossa tarvitaan.

3. Eristäytyminen voi hyvin helposti johtaa ympäristöön, jossa ei ole aluksi mitään petoeläimiä. Siksi eristäytymistä ollaan ajateltu aina määräävänä voimana, eikä olla ymmärretty, että se on vain yksi syy, joka voi johtaa varsinaiseen syyhyn. -> Luonnosta saadut todisteet lajien synnystä eivät sodi tätä teoriaa vastaan.

4. Perhosista saadut todisteet (ks. aikaisemman perhosketjun ensimmäinen viesti) osoittavat, että eristäytyminen ei ole ainoa tekijä monimuotoisuuden synnyssä -> Tämäkin vain vahvistaa teoriaani. Samalla teoria selittää miksi joskus lajit synnyttävät hyvinkin erilaisia yksilöitä ja välillä taas melkein kuin klooneja toisistaan.

5. Samalla alueella syntyneet uudet lajien alut alkavat kilpailemaan ravinnosta, jolloin vahvimmat yksilöt jäävät henkiin ja näiden ominaisuudet säilyvät. Tämä poistaa monimuotoisuuden. Jossain vaiheessa alueella kehittyy tai sinne siirtyy petoeläimiä, jotka joko metsästävät nämä lajit sukupuuttoon tai sitten ne pärjäävät ja jatkavat elämäänsä muuttumattomina. (Eivät muutu, koska addrenaliini on jo valmiiksi matalalla). Tai sitten eläimien addrenaliinitasot alkavat taas nousta ja ne muuttuvat jälleen, jotta ne osaisivat paremmin varoa petoja. Samalla niiden väritys muuttuu. -> Selittää sen miksi lajien kehitys näyttää pysähtyvän aina välillä, kun petoeläimet saapuvat mukaan. Jolloin vain pieniä muutoksia eläimissä tapahtuu.

6. Vähäinen ravinnon määrä voi myös estää monimuotoisuuden synnyn, koska se voi vaatia agressiivisuutta lajitovereita kohtaan ravinnon taistelun yhteydessä mikä estää adrenaliinitasojen laskun. -> Selittää miksi jotkin agressiiviset eläimet eivät ala synnyttämään hyvin erilaisia poikasia.

Huomautan, että tämä on todellakin vain teoria, joka pohjautuu vain kaikkiin tietämiini ja muistamiini eläinkokeisiin ja havaintoihin. Teoriassa tätä teoriaa voi testata etsimällä mikä tahansa eläin jolla on korkea adrenaliinitaso, kasvattamalla sitä petoeläin- ja tressivapaassa ympäristössä, jossa ruokaa on riittävästi. (tosin jos kaikkia stressittömyyteen liittyviä tekijöitä ei tunneta, varmin keino on luottaa testeihin ja jalostukseen, kuten kettujen kanssa tehdyssä testissä).

Sivut

Kommentit (33)

Vierailija

Miksei?

Voi ollakkin noin.

Tai sitten eristyksiin joutuneet pienet yhteisöt kokevat atomien laajenemisessa tapahtuvan häiriön tehokkaammin ja näin mutaatio jää eloon eristyksissä paremmin.

Tuollainen häiriö atomien laajenemisessa tapahtuu säännöllisin väliajoin noin yhdentoista vuoden välein ja tästä johtuen aivan viime aikoinakin ilmenee säännöllisin väliajoin mutaatioita kuten HIV ja SARS ym.

Seuratkaapa auringonpilkkumaksimeja ja miten sitten maksimin jälkeen tietyn ajan päästä löytyy aina yksi tai useampi mutaatio.

;):)

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Gravity kirjoitti:
Eli mitä jos monimuotoisuuden synty ei johdukaan eristäytymisestä vaan petoeläinten puutteesta yhdistettynä ravintoon jota on riittävästi saatavilla?

Eli koska tällainen tilanne, ettei ole ollut toisia lajeja syöviä lajeja, on vallinnut?
Kitkemällä petoeläimet pois kitket n. puolet lajeista pois.
Vaikuttaako se monimuotoisuutta edistävältä muutokselta?

Petoeläimet pitävät lajien populaation kurissa. Ilman petoja lajit sairastuvat erilaisiin epidemioihin ja kohtaavat massakuolemia. Pedot kuuluvat luonnon normaaliin tasapainoon, ja niiden poistaminen/poistuminen ei taatusti tukisi monimuotoisuutta.

Kahjompaa teoriaa en ole vähään aikaan kuullutkaan.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
Eli koska tällainen tilanne, ettei ole ollut toisia lajeja syöviä lajeja, on vallinnut?



Tuollainen tilanne voi syntyä esimerkiksi juuri eristäytymisen yhteydessä, miksi eristäytymistä ollaankin pidetty oleellisena asiana. Muita vaihtoehtoja ovat dramaattiset ympäristön muutokset, jotka tappavat yli puolet lajeista, jolloin on mahdollista, että jäljelle jää esimerkiksi vain kasvissyöjiä.

Lisäksi jos jotain suhteellisen pientä aluetta "riivaa" esimerkiksi vain yksi petoeläin, tuo peto voi hyvinkin kuolla sukupuuttoon esimerkiksi tautien takia.

Kitkemällä petoeläimet pois kitket n. puolet lajeista pois.
Vaikuttaako se monimuotoisuutta edistävältä muutokselta?



Petoeläimet saattavat hävitä yhdeltä alueelta, mutta jatkaa elämäänsä toisaalla. Tälläinen tilanne voi syntyä kun esimerkiksi jääkauden tai mannerlaattojen liikkeen vuoksi osalla mantereesta ilmasto kylmenee tai lämpenee suuresti, kun muualla mantereella ilmasto säilyy jotakuinkin eläimille sopivana.

Lisäksi jos ajatellaan, että jossain ympäristössä olisi vaikka vain yksi peto, joka syö puissa eläviä eläimiä. Jos tämä peto sitten syystä tai toisesta kuolisi sukupuuttoon, kaikki puussa elävät eläimet saattaisivat aloittaa monimuotoisuus-vaiheensa, jolloin uusia lajeja voisi syntyä satoja lisää. Joten kyllä se minusta vaikuttaa monimuotoisuutta edistävältä.

Petoeläimet pitävät lajien populaation kurissa. Ilman petoja lajit sairastuvat erilaisiin epidemioihin ja kohtaavat massakuolemia. Pedot kuuluvat luonnon normaaliin tasapainoon, ja niiden poistaminen/poistuminen ei taatusti tukisi monimuotoisuutta.

Tuokin tukee teoriaani, se antaa yhden selityksen sille miksi näin tapahtuu. Kun stressitekijöitä ei ole, lisääntymiselle ei ole esteitä. Tästä syystä lajille on hyväksi synnyttää runsaasti mutantteja, jotta vastuskyky tauteja ja mahdollisesti muuttuvia ympäristötekijöitä vastaan kasvaa. Samalla myös eri mutantit saattavat erikoistua eri ravinnonlähteisiin, jolloin ravinnon saanti tulee paremmin turvatuksi.

Kiitos palautteesta.

Vierailija

Mutta ainakin evoluutio nopeutuu silloin, kun on jokin arkivihollinen peto, jota vastaan eläimen on pystyttävä suojautumaan. Eli kilpavarustelu joka siitä syntyy edesauttaa lajien kehitystä varmasti suurissa määrin myöskin.

Vierailija
Pummi
Mutta ainakin evoluutio nopeutuu silloin, kun on jokin arkivihollinen peto, jota vastaan eläimen on pystyttävä suojautumaan. Eli kilpavarustelu joka siitä syntyy edesauttaa lajien kehitystä varmasti suurissa määrin myöskin.

Jos evoluution nopeudella tarkoitat monimuotoisuutta, niin petoeläimet eivät mielestäni edistä sitä tuomalla esiin uusia ominaisuuksia ja täten kokonaan uusia lajeja. Sen sijaan petoeläimet saavat olemassaolevat ominaisuudet korostumaan. Esim. jos eläin on hyvä juoksemaan karkuun ja pedot syövät hitaat, juoksukykyisten yksilöiden määrä populaatiossa todennäköisesti kasvaa ja juoksukyvyt paranevat.

Tämä voi hyvin pitkällä aikavälillä ja eristäytyneissä oloissa saada aikaan jopa eri lajeja, mutta en näe syytä miksi petojen läsnäolo nopeuttaisi tilannetta suhteessa siihen ettei petoja olisi. (kuten ensimmäisessä viestissäni tarkemmin selitin).

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18361
Liittynyt16.3.2005

Galapagos-saaret ovat hyvä esimerkki tuollaisesta pedottomasta ympäristöstä. Ja mitä siitä seurasi, kun saarille vietiin lemmikeiksi kissoja - lajien sukupuuttoa. Ja armeija jahtasi ja lahtasi saarilla villiintyneitä lampaita useamman vuoden, koska ne tuhosivat tehokkaasti ympäristöä.

Itse veikkaisin, että pedoton ympäristö on paljon haavoittuvaisempi kuin pedollinen.

Australia on muuten muistaakseni toinen esimerkki varsinaisten petoeläinten puuttumisesta.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Itsellänikin tuli Galapagos-saaret mieleen, kun nyt tänä aamuna avasin tämän keskustelun. Australiassahan nyt on paljonkin petoja. Krokodile Dundee on australialainen, elikkä kyllä siellä ainakin jokisuistoissa kannattaa katsoa jalkoihinsa...

Ja kylläpä kai Galapagoksellakin on lintuja ja matelijoita, jotka saalistavat hyönteisiä ja mereneläviä.

DedMoroz, ovatko lampaat petoja?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
Australiassahan nyt on paljonkin petoja. Krokodile Dundee on australialainen, elikkä kyllä siellä ainakin jokisuistoissa kannattaa katsoa jalkoihinsa...

Australia ei ole mikään pikkusaari, voit helposti löytää sieltä asuinpaikan jossa et taatusti törmää krokotiileihin ellei joku kanna sellaista kotiovellesi. Siellä on sitä kuvailemaani ilmaston vaihtuvuutta samalla mantereella.

Ja kun esimerkiksi kettu vietiin saarella, siitä alkoi sukupuuton uhkaaminen monille lajeille, jotka eivät olleet ennen petoja pelänneet. On huomattavaa, että vaikka siellä onkin petoja, niin esimerkiksi yöelämään sopeutuneet eläimet eivät juuri kohtaa päiväpetoja. Jotkin pedot eivät ole ollenkaan kiinnostuneita joistakin saaliseläimistä yms.

Jos katsotaan esim. Australian lähisaaria, niin sieltä löytyy saaria joissa monilla on ollut (ennen tuontipetoja) useita erilaiia värikkäitä lintulajeja. Heti petojen saapuessa lajit ovat lähteneet tippumaan. Jos tilannetta verrataan esimerkiksi Suomeen, voi havaita, että täällä linnuilla on paljon paremmat puolustuskeinot petoja vastaan, mutta lajien määräkin on pienempi. Evoluutio ja pedot ovat tiputtaneet lajimäärää mutta tehneet siitä "kestävämmän".

Eli ei petoja -> Runsas lajimäärä. Petoja ilmaantuu -> Lajien määrä tippuu ja kestävimmät jäävät jäljelle.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18361
Liittynyt16.3.2005
Aweb
DedMoroz, ovatko lampaat petoja?

Kyllä ne olivat G-saarilla. Vaikka eivät varsinaisesti nauttineet muita elukoita - kasvissyöjiä kun ovat - niin aiheuttivat pahoja ongelmia useille endeemisille lajeille tuhoamalla niiden luontaisen elinympäristön.

DM
joka on varma, että kyllähän sinä tämän osaisit tuolta jo lukea, ellet peräti tiennyt etukäteen

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija

Ja Australiahan oli manner...

Nykykäsityksen mukaan (eli mitä kirjallisuus väittää) petoeläinmet lisäävät yhteisön lajimäärää ja monimuotoisuutta.

Kyse on kuitenkin tasapainosta, joka ei oli lainkaan yksiselitteinen.
Petoeläimet rajoittavat kasvinsyöjien populaatioita, jolloin toisen trofiatason lajienvälinen kilpailu heikkenee ja näin ollen syteemiin mahtuu enemmän herbivorilajeja. Edelleen herbivorien paine ensimmäiseen trofiatasoon heikkenee, mikä vahvistaa kasvilajien välistä kilpailua ja vähentää näin ollen monimuotoisuutta tällä hierarkiatasolla. Ts. kun saalistuspane on sopiva, on myös herbivoria paine siinä mielessä sopiva, etteivät dominantit kasvilajit pääse valtaamaan systeemiä, vaan tilaa jää kosolti heikommillekin kilpailijoille. Näin ollen saavutetaan teoriassa suurin mahdollinen lajistollinen monimuotoisuus.

Vierailija

Galapagos saarten varpuslintujen monimuotoisuus ei johdu siitä, etteikö niillä olisi luontaisia vihollisia. Kyse on siitä, että siellä ei ole juuri muita lintuja, jolloin tälle saarelle päätyneet sirkut ovat pitkän ajan kuluessa eriytyneet eri löajeiksi, jotka hyödyntävät kukin erilaista ekolokeroa.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Gravity

Onkin aivan eri asia viedä ekosysteemiin sinne kuulumaton otus, koska kun sillä ei ole luontaista kilpailua ja vihollisia, eivätkä alueen muut eläimet ole ehtineet sopeutua sen pyyntitapohin ja sen edustamaan vaaraan, se on kilpailuasetelmaltaan jokseenkin lyömätön. Näin on käynyt Australiassa sinne vartavasten vietyjen eläinten kanssa.

Suurin syypää Australian sukupuuttoihin on tietenkin ihminen, tuo pedoista pedoin. Eikä edes nykyihminen, vaan kyllä aboriginaalitkin sukupuuttojen järjestämisen osasivat oikein hyvin.

Ja etteikö Australiassa muka olisi petoja? Matelijoitten joukossa niitä on, kuten todettiin. Lisäksi petolinnut ja petohyönteiset. Petokalat. Ja ainakin nimensä perusteella Australiassa elää Australian dingo, villikoira. Mutta enpä todellakaan tiedä Australian eläimistöstä paljonkaan.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
Eikä edes nykyihminen, vaan kyllä aboriginaalitkin sukupuuttojen järjestämisen osasivat oikein hyvin.

Auts. Mikäs se aboriginaali on jos ei nykyihminen, Homo erectus ehkä? ;) Nojoo, taisi olla tahaton virhe.

Vierailija
Gravity
2. Ketuilla tehdyt kokeet osoittivat, että jalostamalla kettuja joilla oli pienet adrenaliinimäärät saatiin aikaiseksi mm. erivärisiä kettuja. Myös muita muutoksia luonnossa asuviin kettuihin ilmaantui, kuten koiramaista haukkumista. -> Erilaisten yksilöiden synty ja lajikirjo, jota evoluutiossa tarvitaan.

Onko lähdettä? Mistä tiedetään, että kettujen muutosten syynä oli juuri vähäinen adrenaliini? Saivatko ketut todistetusti enemmän jälkeläisiä ollessaan vähäadrenaliinisia, vai tarkoitatko, että alhainen adrenaliini kiihdyttäisi mutaationopeutta, jolloin jälkeläisissä olisi enemmän eroavuuksia?

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18361
Liittynyt16.3.2005

Tuosta puhuttiin eräässä koiran alkuperää selvittelevässä dokumenttiluonteisessa ohjelmassa, missä oli esillä erilaisia näkemyksiä aiheesta sudesta koiraksi. Seuraavassa lainaus tuosta kettuosasta:

TV1 esitti 7.2.2005 (uusinta 13.2.2005) Prisma-sarjassa dokumentin Koiran elämää (Dogs and More Dogs), jossa ihmeteltiin koirien alkuperää, kesyyntymistä ja rotujen suurta määrää. Ohjelmassa tietysti väitettiin, että kysymyksessä on evoluutio, esim. ohjelman alussa Kalifornian yliopiston geenitutkija Mike Levine väittää "...eri muotoja, eri kokoja, eri värejä. Se on äärimmäinen esimerkki evoluution vaihteluista." ja kyselee "Kaikki koirat polveutuvat melko homogeenisestä susipopulaatiosta n. 10 000 vuoden takaa ja se on kiehtova tieteellinen ongelma: Miten yksi populaatio, jonka kaikki jäsenet olivat melko samannäköisiä, antoi alun näin suurelle vaihtelulle koirissa suhteellisen lyhyen ajan sisällä?" Selostaja selostaa, kuinka monilla koirilla on luppakorvat, pystyt kippurahännät ja kirjava turkki, jollaisia sudella ei ole. Ray Coppinger (Hampshire Collegen edustaja) toteaa "...geneettiseltä kannalta siihen tarvitaan mekanismi, jokin syy. Se on aina ollut mysteeri."

Hieman myöhemmin ohjelmassa sitten ruvetaan ratkomaan tätä mysteeriä. Selostaja kertoo Sipeariassa suoritetusta kokeesta. Paikalliset kettujen kasvattajat pyysivät geenitutkija Dimitri Beljajevia jalostamaan heille vähemmän agressiivisia kettuja. Tutkija aloitti jalostamisen, joka tuotti yllättäviä tuloksia. Selostaja totetaa "...kymmenennen sukupolven kohdalla hän näki asioita, joita ei ollut osannut odottaa." R. Coppinger jatkaa "Äkkiä kettujen korvat rupesivat laskemaan, hännät nousemaan. Ketut rupesivat haukkumaan, mikä ei ole niille luonteenomaista. Niiden turkit rupesivat olemaan eri värisiä." Selostaja kertoo, että tutkija oli mitannut kettujen adrenaliinitasot ja huomannut sen olevan paljon normaalia matalammalla. Coppinger selittää "...adrenaliini on biokemiallisella polulla, joka johtaa myös melaniiniin eli liittyy turkin väriin." josta selostaja jatkaa "Kun Beljajev jalosti kettujaan kesyiksi, sukupolvien mittaan niiden ruumis rupesi tuottamaan poikkeavia määriä useita eri hormoneja. Nämä hormonit puolestaan saivat alulle suuren määrän muutoksia, jotka jotenkin saivat aikaan yllättävän paljon geneettistä muuntelua." Pennsylvanian yliopiston edustaja James Serpell selittää "Pelkkä kesyyden valinta järkytti eläinten geeniperimää siinä määrin, että ilmaantui asioita, joita luonnonpopulaatioissa ei ole." ja selostaja päättää osuuden totemalla "Useimmat tutkijat uskovat nyt, että jotakin hyvin samanlaista tapahtui myös jollekin susipopulaatiolle yli 10 000 vuotta sitten..."

lähde: http://kotisivu.mtv3.fi/tjt2/evtv.html

Juu, että sellainen tarina. En viitsinyt nähdä vaivaa selvittääkseni, onko kyseistä koetta koskaan julkaistu refere-julkaisuissa.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat