Imjärven humanoidi 1970

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Heinolan mlk, Imjärvi

7.1.1970

Jos avaatte jonkin suuressa maailmassa toimitetun ufokirjan, saattaa silmiinne osua kuva, jossa kaksi muhkeisiin turkiksiin sulloutunutta raavasta miestä polkee lumikengät jalassaan metrin korkuista nietosta jylhässä vuoristomaisemassa. Hieraisette hämmästyksestä silmiänne, kun luette kuvatekstistä, että nuo vaikuttavat hahmot ovat nimeltään Aarno Heinonen ja Esko Viljo. Olette törmännyt kansainvälisesti kuuluisimpaan suomalaiseen ufotapaukseen, joka on alkanut elää "maassa maan tavalla". Mutta mitä todella tapahtui?

Tammikuun 7. päivänä vuonna 1970 Heinolan maalaiskunnan Imjärvellä asuvat Heinonen ja Viljo olivat laittautuneet tavanomaiselle hiihtolenkilleen suunnilleen neljän maissa iltapäivällä. Sää oli kirkas, pakkasta oli noin 17 astetta. Puolisen tuntia hiihdettyäään miehet päättivät suoda itselleen pienen levähdystauon. Silloin alkoi odottamaton ja pitkäaikaisia seurauksia aiheuttanut tapahtumasarja.

Ensimmäiseksi havahtui Esko Viljo. Etelästä päin lähestyi pitkänomainen, tulen värinen esine, jolla näytti olevan aivan kuin jonkinlainen soihtu perässään. Mitään ääntä ei kuulunut. Sen jälkeen esine katosi hetkeksi, mutta äkkiä hiihtäjien yläpuolelle ilmestyi vaalealta pilveltä vaikuttava outo valopurkaus. Nyt kuului mehiläisparven ääntä muistuttava surina ja seuraavassa hetkessä heidän yläpuolellaan, kolmen neljän metrin korkeudella, näkyi vaaleanharmaa lautasmainen esine. Aarno Heinonen yritti lähteä pakoon, mutta ei pystynyt liikkumaan. Kummajainen oli halkaisijaltaan pari metriä ja sen pohjasta erottui kolme vaaleaa puolipalloa. Niiden keskeltä kohosi esineen sisään torvimainen osa, jonka molemmin puolin kajasti valoa. Esineen vakautettua asemansa sen suunnalla purkautui harmaanpunertavaa sumua. Ilmassa tuntui rikkiä muistuttava haju, joka pisteli hieman nenässä ja kurkussa. Sumun käydessä jatkuvasti sakeammaksi sen keskeltä ilmestyi näkyviin 15 -senttinen valopallo, joka laskeutui noin metrin korkeudelle lumen yläpuolelle. Seuraavassa hetkessä valopallo "levisi" lumelle ja siitä kehkeytyi kirkas metrin läpimittainen kiekko, jonka väri vähä vähältä tummeni vaaleasta tulenpunaiseen päin. Kiekon ympärillä kiersi sentin paksuinen tumma rengas.

Seuraavaksi pikkukiekko ryhtyi merkillisiin puuhiin. Parin kolmen sekunnin ajan siitä sinkoili kaaressa kaikkiin suuntiin kymmenisen senttiä pitkiä tulenpunaisia, vihreitä ja violetteja säteitä, jotka lennähtivät noin kolmen metrin päähän. Samaan aikaan Aarno Heinonen tunsi, kuinka häntä aivan kuin vedettiin lujasti lantion kohdalta taaksepäin. Sitten kiekon tumma rengas alkoi supistua reunalta nousten samalla ylöspäin ja pian se näytti pyörähtävän eräänlaiseen soikeahahmoiseen palloon, joka sitten vilahti ylös.

Heinonen vilkaisi Viljon suuntaan ja havaitsi hämmästyen sivummalla pienen vaaleanvihreään suojapukuun pukeutuneen olennon, joka piteli käsissään jotain mustaa laitetta. Myös suoraan valoilmiötä kohti seisova Viljo näki olennon. Olento näkyi parin sekunnin ajan ja hävisi sitten äkkiä selittämättömällä tavalla. Sumu levittäytyi edelleen miesten ympärillä, mutta sitten Heinonen näki että se aivan kuin repesi Viljon kohdalla kahtia ja haihtui pois. Kymmenisen sekuntia kestänyt mysteerionäytelmä päättyi siihen. Mitään jälkiä ei ollut havaittavissa siinä kohdassa, missä ilmiö oli majaillut.

Kaverukset seisoivat pitkän aikaa sanattomina. Sitten ehkä kolmen tai neljän minuutin kuluttua alkoi kehossa tuntua erilaisia oireita. Heinonen oli ollut tapahtuman aikana oikea kylki ilmiötä kohti kääntyneenä, ja nyt koko oikea puoli alkoi tuntua kylmältä. Hetken päästä tuli vuorostaan lämmin, joka yltyi kuumaksi. Sitten jalkaan ja käteen hiipi tunnottomuuden tunne ja niveliä alkoi aristaa. Selässä tuntui kipua, niin että se veti kumaraan. Lopuksi alkoi pahoinvointi.

Miehet kävivät raahautumaan kotiin päin. Vaikka matkaa oli vain puolisen kilometriä, sen taittaminen kesti runsaat kaksikymmentä minuuttia. Heinonen siunaili hetken kotiväelleen oloaan ja poikkesi sitten Viljoille. Viljo ei ollut aluksi huomannut itsessään mitään erikoista, mutta parin tunnin kuluttua tapauksesta hänen kasvonsa olivat jo turvoksissa ja iho niin kasvoissa kuin käsissä ja käsivarsissakin oli alkanut punoittaa. Silmiä häikäisi ja niissä tuntui painetta. Myös nivelet kipeytyivät ja päätä alkoi särkeä.

Koska miesten olo oli nyt todella surkea, he ajoivat taksilla Heinolan poliklinikalle. Lääkäri ei osannut määritellä heidän vaivaansa, vaan antoi heille lääkitykseksi unitabletteja. Miehet palasivat kotiinsa ja kävivät nukkumaan.

Seuraavana päivänä miesten kunto ei ollut lainkaan kohentunut. Heinosella oli aamulla suuria vaikeuksia päästä ylös sängystä ja kun se lopulta onnistui, jalat tuntuivat hervottomilta ja selkä oli jäykistynyt kumaraksi. Päänsärky ja oksentelu alkoivat uudelleen. Hän hakeutui taas lääkäriin, joka tällä kertaa määräsi hänelle rauhoittavia lääkkeitä. Niistä ei kuitenkaan tuntunut olevan muuta kuin haittaa, sillä seuraavina päivinä ja viikkoina Heinosen tasapainoaisti alkoi horjua, muisti meni huonoksi ja hän alkoi kärsiä painajaisunista. Vasta neljän kuukauden kuluttua olo alkoi sen verran parantua, että hän kykeni yrittämään työntekoa.

Myös Viljo kärsi aina kevään korville asti erilaisista jälkivaikutuksista, mutta hänen kuntonsa oli sen verran parempi, että hän ei menettänyt kokonaan työkykyään.

Aarno Heinosen elämässä talvisella kohtaamisella oli käänteentekevä merkitys. Hänellä alkoi ilmetä kykyjä eivätkä ufokontaktitkaan jääneet tuohon tammikuiseen tapaukseen, sillä seuraavien vuosien aikana hänellä oli kymmeniä ufohavaintoja. Niiden aikana hän kertoi tutustuneensa moniin avaruusolentoihin, joista ns. humanoidityttö on jäänyt kuuluisimmaksi.

LÄHDE

Tapani Kuningas: UFOja Suomen taivaalla
----------------------------------------------------------------------------

SUTn havaintoarkiston digitallennuksessa eteeni tulivat maailmankuulun Imjärven tapauksen alkuperäiset asiakirjat vuodelta 1970. Materiaalia on peräti 24 sivua, mikä on arkistossamme yksittäisen tapauksen osalta hyvin poikkeuksellista. Kiitos seikkaperäisestä tutkimustyöstä on lausuttava erityisesti ufotutkijalle nro 1, joka tuolloin laati valtaosan tämän tapauksen selvityksistä.

Kuten muistetaan, Imjärven tapauksen (Heinolan mlk, 1970) kokijat, metsätyömies Aarno Heinonen sekä maanviljelijä Esko Viljo, olivat yhdessä hiihtämässä tammikuun 7. päivänä, jolloin he lenkkinsä levähdyspaikalla havaitsivat kirkkaan valon lähestyvän suoraan kohti. Valo laskeutui heidän ylleen ja kumpikin jälkeenpäin kertoi heidän silloin havaitsemansa olennon piirteistä.

HEINOSEN alkuperäisenä säilynyt käsivarainen piirros kuvaa olentoa, joka on SELVÄSTI LEVEÄHARTEINEN. Piirroksen olento kuvataan valmiusasennossa kädet edessään vatsan päällä ja niiden välissä sormissa 'MUSTA KAMERA, JOSSA VALKOINEN NAPPI'.

On huomattava, että tuolloin Heinosen suullisessa haastattelussa kertoman mukaan olennolla kuitenkin olivat 'HARTIAT KAPEAT', kuten asiakirjoista ilmenee.

VILJON alkuperäisessä käsivaraisessa piirroksessa olento puolestaan on SELVÄSTI KAPEAHARTEINEN. Piirroksessa olento kuvataan perusasennossa, kädet alaspäin suorina hieman sivulle levitettyinä sekä olennolla suullisen kertoman mukaan 'TUMMA VAATETUS, VALKOINEN HANSIKAS '. Viljon piirroksessaan esittämällä olennolla ei käsissään ole teknisiä laitteita.

Todettakoon lisäksi, että alkuperäisissä havaintoraporteissa Heinonen lausuu, ettei uskonut 'lentolautasiin' ennen havaintoaan. Sensijaan Viljo antoi samaan kysymykseen myönteisen vastauksen.

Jorma Kosonen
-----------------------------------------------------------------

Mikä olisi voinut aiheuttaa tälläisen tapahtuman, onko kyseessä olleet huumeet vai mielenterveysonngelmat vai mitkä.

Kertokaa Mikä voisi aiheuttaa tälläisiä asioita, onko tarina vain hyvin keksitty ja käsikirjoitettu.

Mitä olette mieltä.

Kommentit (11)

Vierailija
tiäremiäs

Mikä olisi voinut aiheuttaa tälläisen tapahtuman, onko kyseessä olleet huumeet vai mielenterveysonngelmat vai mitkä.

Kertokaa Mikä voisi aiheuttaa tälläisiä asioita, onko tarina vain hyvin keksitty ja käsikirjoitettu.

Mitä olette mieltä.

Jaa, mikäs minä olen sanomaan että kaverukset valehteli. Ehkä kokemus oli heille todellinen.

Olisi toisaalta outoa ettei maanviljelijällä ja metsätyöläisilellä parempaa tekemistä kuin sepittää moinen, vielä aikamoisia yksityiskohtia oleva tarina. Mutta mistäpä sitä tietää.

Mutta aikanaan monet paljastuu keksityiksi kuten tämä:

Kinnula

5.2.1971

Kaksi miestä oli metsätöissä Kinnulassa, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla. Petter Aliranta 21v ja Esko Sneck 18v olivat jo siltä päivältä lopettelemassa töitään kun he näkivät oudon metallinvärisen kiekon puunlatvojen välistä. Kiekko oli läpimitaltaan noin viisi metriä ja sen alla näkyi neljä kahden metrin pituista laskeutumisjalkaa. Esine laskeutui pienelle metsäaukiolle noin 15 metrin päähän miehistä.

Lautasen laskeuduttua pohja-aukosta leijaili alas noin 90 cm:n pituinen olento. Hänellä oli yllään vihreä yhtenäinen suojapuku, joka ulottui myös pään yli. Pääkuvun keskiosassa oli linssin tapainen katseluaukko. Kädet olivat pyöreäpäiset ilman sormia ja jalassa saappaat liittyivät kiinteästi suojapukuun.

Olento lähti kulkemaan kohti Petter Alirantaa lyhyin ja jäykin askelin, pitkin lumen pintaa vajoamatta. Aliranta pelästyi ja käynnisti kädessään olevan moottorisahan. Pärisevä saha ojossa hän astui kohti olentoa.

Kun etäisyyttä oli enää vajaat 10 metriä, olento kääntyi takaisin. Aliranta rohkaistui ja juoksi olennon perään. Tässä vaiheessa hän näki kiekon ikkunoissa kolme muuta liikkuvaa hahmoa.

Noin kolmen metrin päässä aluksesta olento alkoi leijailla kohti pohjaluukkua. Hän oli metrin korkeudella, kun Petter Aliranta sai kiinni oikean jalan saappaasta. Saman tien hän irrotti otteensa, sillä saapas poltti kuin kuuma rauta.

Olento katosi lautasen sisälle. Kuului heikkoa surinaa ja alus nousi ilmaan. Pohja-aukko sulkeutui ja laskeutumisjalkojaan sisään vetämättä alus häipyi taivaalle. Koko tapaus oli kestänyt vain muutaman minuutin. Aliranta ja Sneck olivat pitkän aikaa sanattomia. Jäsenet tuntuivat kankeilta ja liikkuminen oli niin hankalaa, että miehet lepäsivät lähes tunnin ennen kuin jaksoivat lähteä metsästä.

Aluksen ja olennon jäljet näkyivät selvästi lumessa. Olennon askelten väli oli vain 20 cm. Aluksen pyöreät jalat olivat painuneet maahan asti 40 -senttisen lumikerroksen läpi. Aluksen pohjan alta lumi oli sulanut 5-10 cm.

Petter Alirannan kädessä, jolla hän oli tarttunut olentoa jalasta, oli palohaavoja peukalossa, etusormessa ja kämmenessä. Käsi oli aamulla niin kipeä, ettei kirves tahtonut siinä pysyä. Palohaavojen jäljet näkyivät vielä kaksi kuukautta tapauksen jälkeen.

LÄHDE

Tapani Koivula: Ufojen kosminen viesti, WSOY 199

oli kohuttu juttu aikanaan, mutta miehet joitakin vuosia sitten sanoivat keksineensä. Parikymmentä vuotta siihen meni

Vierailija

Aarno Heinosella oli kertomansa mukaan monia humanoidikontakteja aloitusviestin tapauksen jälkeen:
"Kirjastoauton reitti jatkuu nyt kohti Kirkonkylää, mutta vielä on edessä muutama pysäkki ja mielenkiintoinen asiakas ennen työpäivän päättymistä. Koivulan pysäkillä kiipeää autoon nuorehko mies, joka on noussut valtakunnalliseen julkisuuteen erään yliluonnollisen tapahtuman jälkeen. Väitetty kohtaaminen hiihtoladulla avaruusolion kanssa on muuttanut miehen elämän täysin. Tapahtuman jälkeen hän joutui toverinsa kanssa lääkärin hoitoon ja pitkälle sairaslomalle. Juttu aikakauslehdessä ja tapauksen vakavat seuraukset saivat myös ufo-tutkijat paikalle ja myöhemmin miehelle ilmaantui ihmeparantajan kykyjä. Hänen luotaan haettiin apua aina Ruotsista asti. Usein miehen talon pihassa nähtiin vieraita taxeja parannettavia tuomassa. Ennen outoa tapausta mies vieraili usein kirjastoauton asiakkaana ja lainasi pääosin kevyttä luettavaa. Tapahtuman jälkeen miehen lukuharrastus loppui melko pian. Tien varressa olevaa punaista latoa ohitettaessa muistuu yhä mieleen tämän merkillisen "ufo-miehen" lehtihaastattelu. Hän väitti tavanneensa ladon luona nuoren kauniin "avaruusnaisen" ja saaneensa häneltä ihmeparantamisen taidon. "

Lähde:
http://www.heinola.fi/kirjasto/tekstit/kirjoitus.htm

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Siinäpä vasta... heh, heh... Spielbergkään ei välttämättä olisi keksinyt moista.

Ajatelkaa nyt, jos tuo olikin totta ja ensimmäinen yhteys maan ulkopuolisen älyn kanssa tapahtui mainittuna päivänä Kinnulassa. UFO-mies tulee ja yrittää jotain take me to your leader -juttua, niin eiköhän pohjalaanen mies vastaa niin JUNTILLA tavalla kuin mahdollista: pärrä käyntihin ja päin vaan, eiköhän tuo siitä tokene...!

LOL.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Herra Tohtori
Siinäpä vasta... heh, heh... Spielbergkään ei välttämättä olisi keksinyt moista.

Ajatelkaa nyt, jos tuo olikin totta ja ensimmäinen yhteys maan ulkopuolisen älyn kanssa tapahtui mainittuna päivänä Kinnulassa. UFO-mies tulee ja yrittää jotain take me to your leader -juttua, niin eiköhän pohjalaanen mies vastaa niin JUNTILLA tavalla kuin mahdollista: pärrä käyntihin ja päin vaan, eiköhän tuo siitä tokene...!

LOL.

Humanoidit osaavat myös puhua ja he saattavat lentää väärään paikkaan ja ruveta puhumaan ensimmäiselle tapaamalle ihmiselle jotain toista kieltä esim. Ranskaa tai Saksaa. Mutta jos ei henkilö ymmärrä, niin voivat he lähteä, eli ilmeisesti tajuavat että ovat tulleet väärän paikkaan.

Vierailija

Luulis että jos ne ufot tulee niin ne olis varmaan tarpeeks älykkäitä että ne vaikka pistäis ittensä kaikkiin maailman televisiolähetyksiin ja ilmottais että "Me ollaan oikeasti olemassa." tjsp.
Jos niillä olis taito ja tieto tähtienväliseen avaruusmatkailuun niin eiköhän se meidän vakuuttaminen onnistuisi aika helposti...

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
HaZe
Luulis että jos ne ufot tulee niin ne olis varmaan tarpeeks älykkäitä että ne vaikka pistäis ittensä kaikkiin maailman televisiolähetyksiin ja ilmottais että "Me ollaan oikeasti olemassa." tjsp.
Jos niillä olis taito ja tieto tähtienväliseen avaruusmatkailuun niin eiköhän se meidän vakuuttaminen onnistuisi aika helposti...

On ihmisilläkin tietoo miten sais afrikan nälänhädän lopettua, mutta ei oo loppunu.

Vierailija

Näiden miesten oli pakko perua kokemuksensa koska he olisivat
joutuneet hullun kirjoihin suljetussa maalaisyhteisössä.

Uusimmat

Suosituimmat