Jääkausi vs. kasvihuoneilmiö

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mitäs olette mieltä, kumpi näistä nyt sitten uhkaa ihmiskuntaa, kumpi on todellisuutta? Pohdiskelin pikaisesti asiaa, ja vaikuttaa siltä, että on erittäin hyvä asia tämä kasvihuoneilmiö. Kun saadaan vähän lisää kasvihuonekaasuja ilmakehään jää jääkausi tulematta! Nämä kaksi ikävää ilmiötä kumoavat ajanmittaan toisensa ja ilmastoon yhteisvaikutus on noin +/- 0C. Aika optimistinen pohdinta vai? Tämä vaikuttaisi kuitenkin olevan todellisuutta. Ilmeisesti ilmaston olisi pitänyt lämmetä enemmän kasvihuonekaasujen vaikutuksesta kuin se nyt on lämmennyt, tämä kenties sen vuoksi, että olisimme luonnollisessa "ilmastonkierrossa" siirtymässä kohti jääkautta. Pelastamme kenties itsemme jääkaudelta, mutta liioitella ei kasvihuonekaasujen määrää saa, niitä on jo aivan riittämiin, planeettamme lämpötila ei ainakaan juuri nyt ole ainakaan laskusuunnassa.

Mitä tästä pohdinnasta mieltä?

Kommentit (13)

Vierailija

Elämme nyt Veiksel nimistä interglasiaalikautta joka on kulkemassa kohti loppuaan. Itseasiassa ilmaston jäähtyminen alkoi jo muutama tuhat vuotta sitten ja seuraava jääkausi on odotettavissa 1.000-10.000 vuoden kuluttua.

Kuten totesit viimeisten 100-200 vuoden aikana keskilämpötila ei ole enää laskenut, vaan päinvastoin hieman noussut. Mutta ihmisten aiheuttama kasvihuoneilmiö voi korkeintaan lykytä tulevaa jääkautta hieman eteenpäin nämä ilmiöt kun ovat hieman eri skaalassa. Jääkaudesta emme voi välttyä, korkeintaan pystymme ehkä jarruttamaan jäähtymistä muutaman sadan vuoden ajan verran.

sipu250
Seuraa 
Viestejä399
Liittynyt23.3.2005

Eipä taida tulla enään jääkautta (ketä se nyt sitten kiinnostaakaan).

Viimeisten muutaman miljoonan vuoden aikana tyypillisesti noin 100.000 vuoden välein toistuneet jääkaudet perustuvat osittain maan radan jaksottaisiin muutoksiin (kuten on toisaalla mainittukin).

Toisena ehtona on että maapallon pintakerroksissa (siis ilmakehä, meri ja maa, mukaanlukien biosfääri) on tietty määrä hiiltä aktiivisessa kierrossa (suurelta osin siis myös biologisten prosessien kautta) jotta tämä ns. ilmakehän kasvihuoneilmiö pysyttelee vakaissa rajoissa. Mm. Etelämantereen jääporausten perusteella hiilidioksidi määrä on hyvin vakaasti liikkunut välillä 180 ... 290 ppm ainakin edellisten 8 jääkauden ajan. Nythän se on 370 ppm, joten suuri pitoisuuden muutos on jo tapahtunut ja lisää on vielä tiedossa. Vaikutukset sitten vievät aikansa, kymmeniä tai satoja vuosia eteenpäin.

Ennen nykyistä aikakautta (siis kymmenien tai satojen miljoonien vuosien aikaskaalassa) aktiivisesti kiertävää hiiltä oli paljon enemmän. Ilmasto oli silloin nykyistä lämpimämpi. Jäätiköistä esim. ei ollut tietoakaan missään päin. Osa hiilestä sitten erilaisten prosessien kautta poistui aktiivisesta kierrosta. Syntyivät kivihiili ja öljyvarastot kilometrien syvyyteen. Osa varastoitui myös karbonaateiksi (kalkkikiviksi ja vastaaviksi) ja sitoutui siten varsin pysyvästi pois kierrosta.

Sivilisaatiomme kaivaa hautautuneita hiilivaroja esiin ja kaasuttaa ne ilmakehään kiertoon. Poltetut hiili- ja öljytonnit ovat helposti mitattavissa hiilidioksipitoisuuden nousuna ilmakehässä. Tämä hiili kiertää sitten hyvin pitkään, ilmeisesti miljoonia vuosia kunnes se vähitellen taas sitoutuu pysyvämpiin geologisiin muotoihin. Lämpimämpi ilmasto on pysyvä ilmiö. Meidän mittakaavassamme kyseessä on muutos, johon on paras opetella sopeutumaan.

Tällä on syvällisiä merkityksiä mm. Suomen betonielementtiteollisuuden raaka-ainehuollon kannalta. Enäänhän ei voida sanoa että mitä nyt yksistä harjuista, nehän ovat uusiutuva luonnonvara. Jo seuraavan jääkauden jälkeen ne ovat taas ihan ennallaan ... Ei tule mitään seuraavaa jääkautta.

Muuten vaikutukset ovat suurelta osin vielä tuntemattomia. Ehkä Suomessa suorat luonnontieteelliset vaikutukset ovat hallittavissa. Emme kuitenkaan elä missään suljetussa purkissa, joten muutokset rajojemme takana tulevat aiheuttamaan monenlaista myllerrystä.

Ilmakehän fysiikka on tässä mielessä hyvin ymmärretty ja mallinnettu - biologisen ja poliittisen maailman reaktioita sitä vastoin ei.

Vierailija
sipu250
Eipä taida tulla enään jääkautta (ketä se nyt sitten kiinnostaakaan).

Viimeisten muutaman miljoonan vuoden aikana tyypillisesti noin 100.000 vuoden välein toistuneet jääkaudet perustuvat osittain maan radan jaksottaisiin muutoksiin (kuten on toisaalla mainittukin).

Toisena ehtona on että maapallon pintakerroksissa (siis ilmakehä, meri ja maa, mukaanlukien biosfääri) on tietty määrä hiiltä aktiivisessa kierrossa (suurelta osin siis myös biologisten prosessien kautta) jotta tämä ns. ilmakehän kasvihuoneilmiö pysyttelee vakaissa rajoissa. Mm. Etelämantereen jääporausten perusteella hiilidioksidi määrä on hyvin vakaasti liikkunut välillä 180 ... 290 ppm ainakin edellisten 8 jääkauden ajan. Nythän se on 370 ppm, joten suuri pitoisuuden muutos on jo tapahtunut ja lisää on vielä tiedossa. Vaikutukset sitten vievät aikansa, kymmeniä tai satoja vuosia eteenpäin.

Ennen nykyistä aikakautta (siis kymmenien tai satojen miljoonien vuosien aikaskaalassa) aktiivisesti kiertävää hiiltä oli paljon enemmän. Ilmasto oli silloin nykyistä lämpimämpi. Jäätiköistä esim. ei ollut tietoakaan missään päin. Osa hiilestä sitten erilaisten prosessien kautta poistui aktiivisesta kierrosta. Syntyivät kivihiili ja öljyvarastot kilometrien syvyyteen. Osa varastoitui myös karbonaateiksi (kalkkikiviksi ja vastaaviksi) ja sitoutui siten varsin pysyvästi pois kierrosta. .

Maapallon geologisessa historiassa tunnetaan viitisen suurta jääkausijaksoa, joista vanhin oli noin 2,5 miljardia vuotta sitten prekambrisena aikana. Myös permiaikana oli suuri jäätiköitymisvaihe, siis noin pari-kolme sataa miljoonaa vuotta sitten, eli kyllä jäätiköistä oli kovastikin tietoa.

Suuressa aikaskaalassa jäätiköityminen johtuu nimenomaan laattatektoniikasta sekä Milankovichin sykleistä eikä niinkään hiilen kierrosta, joten kyllä jääkausia on vielä odotettavissa.

sipu250
Seuraa 
Viestejä399
Liittynyt23.3.2005

Olet varmaan oikeassa suuren aikaskaalan osalta. Kovin paljoa yksityiskohtaista tietoa ei tosin ole vielä olemassa.

Miljardien vuosien skaalassa tektoniset muutokset ovat luonnollisesti olleet varsin merkittäviä. Maapallon mannerten kartta on ollut täysin toisen näköinen. Esimerkiksi tämänhetkistä jakoa kolmeen valtamerialtaaseen ei silloin ollut koska ei ollut näitä navalta-navalle ulottuvia mannerten ketjujakaan. Muunlaisen maapallon mallinnus ei minusta näytä kovin lupaavalta suunnalta koska tieto sen aikaisesta mantereiden ja merenpohjan topografiasta on vähäinen. Ilmastoa keskeisesti ohjaava merivirtojen systeemi oli silloin täysin toinen ja sen mallintaminen vaatii melko yksityiskohtaista topografista tietoa.

Luonnollisesti myös auringon säteily on kokenut monenlaisia muutoksia erittäin pitkien ajanjaksojen kuluessa.

Yhden miljoonan vuoden aikavälillä sitä vastoin nämä tekijät näyttävät pysyneen lähes vakioina. Mantereet ovat olleet nykyisissä asemissaan, merivirrat toimineet karkeasti samoissa puitteissa vaikkakin luonnollisesti ne ovat vastanneet ilmakehän muutoksiin. Auringon säteilyn vaihteluista ilmeisimmät johtuvat maan radan syklisistä muutoksista jotka ovat laskettavissa. Satunnaisia häiriöitä kuten massiivisia tulivuorenpurkauksia ja komeettojen iskuja on myös ollut vähän ja ne voidaan todentaa mm. mainituista jäänäytteistä.

Hiilen kierto ilmakehässä, meressä ja bisfäärissä on olennainen tekijä varsin monimutkaisessa prosessissa jossa tietenkin ovat mukana yllämainittujen seikkojen lisäksi myös veden kierto (ja veden erittäin energiaintensiiviset faasinmuutokset), suorat säteilytasapainon muutokset erilaisilla pinnoilla (maan kasvillisuus ja pinnan koostumus, pilvet) ja näiden vaatimat usein pitkät aikajänteet.

Kuten tunnettua, suurin osa ihmisistä toimii yhden syyn ja yhden seurauksen logiikalla. Harvemmat pystyvät käsittelemään kahta näennäisesti ristiriitaista syytä ja niiden monia seurauksia. Joku harva nero pystyy ajatusmallina käsittelemään jopa neljää muuttujaa. Siksi monien muuttujien tilanteita onkin pakko käsitellä laskennallisten mallien avulla.

Yhden syyn logiikka on keskeinen myös ilmaston muutoksesta keskusteltaessa. Jos on mahdollista että jokin muukin syy kuin ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt on saattanut aikaansaada saman pitoisuuden nousun, katsotaan että tämä todistaa että se on de facto ainoa syy, ja mihinkään toimenpiteisiin ei tarvitse ryhtyä.

Yhden syyn logiikka ei toimi monisyisessä todellisuudessa. Menneisyydessä on ollut monenlaisia syitä ja vaikutuksia. Nykyinen kulttuurimme on sitä vastoin uniikki ja uusi luomus. Sen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vastaavasti uniikkeja. Suurin aikaansaannoksemme on viimeisten muutamien miljoonien vuosien holocene-aikakauden päätös ja maapallon siirtäminen täysin uuteen ja vielä nimeaämättömään aikakauteen ... Merkittävä saavutus jolle ei todellakaan löydy vertaa.

L
Seuraa 
Viestejä7006
Liittynyt17.3.2005

sipu250

Kirjoitit:

Tällä on syvällisiä merkityksiä mm. Suomen betonielementtiteollisuuden raaka-ainehuollon kannalta. Enäänhän ei voida sanoa että mitä nyt yksistä harjuista, nehän ovat uusiutuva luonnonvara. Jo seuraavan jääkauden jälkeen ne ovat taas ihan ennallaan ... Ei tule mitään seuraavaa jääkautta.

Toivottavasti tätä ei oltu kirjoitettu tosissaan. Jos oli, niin hattua kuitenkin nostan. Näin typerää kommenttia kuulee harvoin, jos milloinkaan, edes kasvihuoneilmiöstä keskusteltaessa. Taisi vähän päästä unohtumaan, mistä tässä kokonaisuudessa on kyse.

Jääkauden mahdollisen lykkääntymisen, pienenkin, positiiviset vaikutukset Suomelle, tai täällä asuville, olisivat niin valtavia, että ei taitaisi harjujen uusiutumisprosessin hidastunen haitata. Ja jos laittaa jääkausi harjut uusiksi, niin eipä ole Suomen betoniteollisuus se, joka niistä joskus hyötyy, kun jäät taas väistyvät.

Vierailija
Landau
Elämme nyt Veiksel nimistä interglasiaalikautta joka on kulkemassa kohti loppuaan. Itseasiassa ilmaston jäähtyminen alkoi jo muutama tuhat vuotta sitten ja seuraava jääkausi on odotettavissa 1.000-10.000 vuoden kuluttua.

Kun edellisestä jääkaudesta on vain 10 000-20 000 vuotta aikaa? Jos tuo keskimääräinen jääkausien väli on 100 000 vuotta, niin eikös se tulisi vähän turhan aikaisessa?

L
Seuraa 
Viestejä7006
Liittynyt17.3.2005

Töppis

Kirjoitat Landaulle:

Kun edellisestä jääkaudesta on vain 10 000-20 000 vuotta aikaa? Jos tuo keskimääräinen jääkausien väli on 100 000 vuotta, niin eikös se tulisi vähän turhan aikaisessa?

Tuohon jääkausien väliin kuuluu aina se itse jääkausi ja sitä sueuraava (tai edeltävä, lienee määrittelyjuttu) lämpimämpi jakso. Jääkausien kestot ovat kaiketikin tyypilliseti tuota 100 000 vuoden luokkaa, vaikka vaihtelevatkin, ja siitä sen jääkauden osuus jotain 90 % luokkaa.

Vierailija
sipu250
Kuten tunnettua, suurin osa ihmisistä toimii yhden syyn ja yhden seurauksen logiikalla. Harvemmat pystyvät käsittelemään kahta näennäisesti ristiriitaista syytä ja niiden monia seurauksia. Joku harva nero pystyy ajatusmallina käsittelemään jopa neljää muuttujaa. Siksi monien muuttujien tilanteita onkin pakko käsitellä laskennallisten mallien avulla.

Yhden syyn logiikka on keskeinen myös ilmaston muutoksesta keskusteltaessa. Jos on mahdollista että jokin muukin syy kuin ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt on saattanut aikaansaada saman pitoisuuden nousun, katsotaan että tämä todistaa että se on de facto ainoa syy, ja mihinkään toimenpiteisiin ei tarvitse ryhtyä.

Aika jännästi kirjoitettu yhden syynlogiikasta aa sitten mainitset oman yhdensyynlogiikkasi hiilidoksidin.

sipu250
Seuraa 
Viestejä399
Liittynyt23.3.2005

Miten niin?

Ei meidän ylimääräiset päästömme minnekään hävitä luonnollisista syistä aiheutuvia vaihteluita, eikä päinvastoin.

Luonnollisia vaihteluja on aina ollut ja tulee aina olemaan. Niiden tutkiminen on hyödyllistä monestakin syystä, ei vähiten siksi että niistä saa kuvan siitä miten stabiili ilmasto on. Itse asiassa luonnollinen vaihtelu kertoo varsin yksiselitteisesti että ilmasto ei ole vakaa systeemi, vaan saattaa muuttua nopeastikin minkä tahansa muutoksen seurauksena.

Ilmaston kannalta on samantekevää mikä parametri muuttuu, seurauksena on ilmaston muutoksia. Kuten esim. ilmakehän hiilidioksin pitoisuus jonka itse aiheutamme.

Sellainen käsitys että ilmakehä ei reagoisi nopeasti kasvavaan hiilidioksin pitoisuuteen on vastoin fysiikan peruslakeja, ilman vähäisintäkään epäilystä. Ihmeitä ei fysiikassa tapahdu.

Vierailija
Landau
Elämme nyt Veiksel nimistä interglasiaalikautta joka on kulkemassa kohti loppuaan. Itseasiassa ilmaston jäähtyminen alkoi jo muutama tuhat vuotta sitten ja seuraava jääkausi on odotettavissa 1.000-10.000 vuoden kuluttua.

Kuten totesit viimeisten 100-200 vuoden aikana keskilämpötila ei ole enää laskenut, vaan päinvastoin hieman noussut. Mutta ihmisten aiheuttama kasvihuoneilmiö voi korkeintaan lykytä tulevaa jääkautta hieman eteenpäin nämä ilmiöt kun ovat hieman eri skaalassa. Jääkaudesta emme voi välttyä, korkeintaan pystymme ehkä jarruttamaan jäähtymistä muutaman sadan vuoden ajan verran.

Scientific Americanissa oli tässä hiljan mielenkiintoinen artikkeli jääkausista ja hiilidioksidista. Sen pääpointti oli, että maanviljelyksen alkaminen on jo nyt lykännyt jääkautta useita tuhansia vuosia. Maapallon radan, pyörimisakselin, jne. säännöllisistä muutoksista pystytään ennustamaan ilmastoa (olettaen muuta asiat vakioiksi). Malli toimii mainiosti paitsi viimeiselle n. 10.000 vuodelle. Siitä saakka ilmaston olisi pitänyt jäähtyä rajusti, mutta näin ei olekaan käynyt. Selityksenä näyttäisi olevan maanviljelyksen leviämisen aiheuttama hiilidioksin ja metaanin pitoisuuksien kasvu ilmakehässä. Malli ennusti, että ilman maanviljelyksen tuottamia kasvihuonekaasuja lämpötilat Pohjois-Kanadassa olisivat laskeneet jo n. 3.000 vuotta sitten niin alas, että talven lumet eivät ehdi sulaa kesällä. Tähän mennessä pohjoisella pallonpuoliskolla olisikin sitten jo pitänyt olla mojova jääpeite.

Viimeisten 100-200 vuoden aikana kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu on sitten vielä kääntynyt jyrkkään nousuun. Paljon jyrkempään kuin mitä jääkauden tulon estämiseksi tarvittaisiin. Artikkelissa myös todettiin, että kasvihuonekaasuja ei oikein otettu todesta, kun tiedemiehet olivat ensin pelotelleet jääkaudella ja sitten heti perään ilmaston lämpenemisellä. Ongelmana siis oli, ettei ilmastoennusteissa ensin ymmärretty ottaa huomioon kasvihuonekaasuja, ja silloin tosiaan jääkausi näyttäisi olevan ovella.

Vierailija

myös tällaisen ehdotuksen olen kuullut, että nykyinen ilmastonlämpeneminen olisi vielä luonnollista palautumista nuoremman dryaskauden kylmistä oloista siihen mitä oli ennen kyseistä kautta..

Uusimmat

Suosituimmat