Sukupolvet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Nykyään on elossa vielä kolme niinsanottua sukupolvea.
Radiosukupolvi.
Televisiosukupolvi.
Nettisukupolvi.

Radiosukupolvi on ihmisryhmä syntynyt radioaikana ennen television keksimistä. He ovat totuttautuneet televisioon helposti, koska nykyään elävät radiosukupolveen kuuluvat olivat vielä nuoria kun televisio keksittiin(1930-luku). Heille internetin ymmärtäminen ja käyttäminen voi olla vaikeaa. Heitä on vaikea erottaa televisiosukupolvesta, muuten kuin, että he kuuntelevat enemmän radiota kuin televisiosukupolvi.

Televisiosukupolvi on ihmisryhmä joka on syntynyt televioiden aikana, mutta kuitenkin ennen internettiä(1974). Varsinkin vanhimmat heistä ovat paatuneita televisionkatsojia. Nuorimmatkin heistä ovat kuitenkin helposti liitettävissä televisiosukupolveen internetin alkuaikojen huonon tunnettuuden vuoksi. He käyttävät internettiä pääasiassa laskujen maksamiseen ja lehtiperuutuksiin ym, mutta harvat paitsi nuorimmat käyttävät sitä muuhun.

Kaikkein uusin sukupolvi, johon itsekin kuulun, käyttää internetiä paljon. Vanhimmatkin heistä ovat vielä kohtalaisen nuoria. Heistä nuorimmat(kuitenkin nuoret tai aikuiset) käyttävät internettiä niin aktiivisesti, että he useimmiten seuraavat uutiset yms. mieluummin netistä kuin televisosta. He viettät tietokoneella ja netissä usein enemmän aikaa kuin television ääressä. Eivät kuuntelevat radiota muussa kuin biletarkoituksessa käytännössä lainkaan. Vanhimmat heistä saattaavat kuitenkin olla helposti sekoitettavissa televisiosukupolveen netin alkuaikojen huonon tunnettuuden johdosta.

Kommentit (12)

Vierailija
HaZe
Jee. Mitäs seuraavaksi?

Jos tarkoitat millainen 'sukupolvi' tulee seuraavaksi, niin en oikeastaan tiedä. Varmaan jonkinlainen autoomattinen tiedotusjärjestelmä. Aivoihin asennetaan implantit jotka saattavat tiedon muistiin kun jotain valittuihin aihealueisiin liittyviä uutisia tulee valitsemaltaan uutisyhtiöltä. Tai sitten voin nappi, josta painaessa em. tapahtuu.

Jos taas tarkoitit, ettäs mitä mielenkiintoista tiede-palstalle tulee seuraavaksi, en minä sitä voi tietää. Minun päässäni pyörii kyllä paljon kirjoittamisen ansaitsevia aiheita, mutta en viitsi floodata.

Vierailija

Tuon jaottelun mukaan minä kuulun nettisukupolveen! Paitsi radiota en kuuntele biletarkoituksessa, vain Classic ja jazz rajoitetusti kelpaavat

Mummo

Vierailija
Mummo
Tuon jaottelun mukaan minä kuulun nettisukupolveen! Paitsi radiota en kuuntele biletarkoituksessa, vain Classic ja jazz rajoitetusti kelpaavat

Mummo

Siis et ole loppuenlopuksi kovin 'mummo', kun kerran noin nuori olet.

Vierailija

Vaan mitä sisällytät mummo-käsitteeseen? Ihan tosielämässä olen eläkkeellä oleva mummo, mutta silti tuon luokituksesi mukaan kuulun nettisukupolveen.

Ehkä sinun kannattaa vielä miettiä, kuinka paljon ihmisen toimintaan vaikuttaa biologinen ikä, kuinka paljon ihan muut ominaisuudet.

lämpimin terveisin

Mummo
erilainen muori

Vierailija

Niin voiko sukupolvesta erottaa poikkeuksia?

Jos puhutaan teknisessä mielessä jonkun laitteen eri sukupolvista, niin eikö niillä ole jokin yhteinen tekijä, joka erottaa ne yksiselitteisesti muista?

Tuosta Tupakan määrittelystä voi poimia poikkeuksia jotka kuuluvat eri ryhmiin, kuten mummo.

Vierailija

Tuota, hyvät tiedot noista keksimisajankohdista mutta voisin sanoa, että televisio tuli kansan pariin (Suomessa) vasta 1950-luvulla. Sitä ennen kuunneltiin paljon radiota. Mutta elokuvat olivat toki keksitty jo 1800-luvulla ja niissä käytiin paljon. Elokuvissa näytettiin uutisia ja urheilua, mm. Saksan Olympialaisista 1938 nähtiin elokuvateattereissa Suomessa koosteita. Hitler näytti mahtinsa ja Kolmannen Valtakunnan voiman. Televisio toi vain elokuvateatterin olohuoneen nurkkaan.

Internet taas yleistyi WWW:n keksimisen jälkeen 1990-luvun alussa. Sitä ennen Internet (ent. Arpanet) oli sotilaiden ja sittemmin yliopistojen käytössä. Oli muitakin verkkoja, kuten Fidonet ja Funet. Sähköinen asioiminen pankissa oli muuten mahdollista jo ennen internetiä. Ennen nettiä oli purkit, eli BBS:t ja niiden yhteysverkot. Nykyiset palvelimet ovat aika lailla samanlaisia kuin entiset purkit, mutta siirtonopeudet ovat kasvaneet 1200-2400 kilotavusta 10 megaan ja siksi mm. webbigrafiikat on mahdollinen ascii-grafiikan sijaan.

L
Seuraa 
Viestejä7006
Liittynyt17.3.2005

Tupakka

Ottamatta mitään kantaa siihen, mihin sukupolviin kukakin kuuluu, utelisin sitä, että miksi ihmisiä pitäisi tällaisiin "sukupolviin" jakaa? Mitä tällä saavutetaan? Lisääkö se ymmärrystä jostain?

Joskus vaan tuntuu siltä, että meillä ihmisillä on joku lokerointigeeni. Tai setti geenejä, jotka johtavat siihen, että kaikki hommat ja ihmiset jne pitää kyetä laittamaan johonkin yksiselitteiseen lokeroon. Itse olen sitä mieltä, että tällainen tyypillisesti hämärtää sitä, mitä nyt sitten oltiinkin analysoimassa. Mutta ehkä se tuo jotain ymmärryksen tunnetta lokeroijalle itselleen.

Vierailija

Juuri noin,L

Rajaamalla ihmisiä erilaisiin lokeroihin tuleekin samalla rajanneeksi oman ymmärryksensä maailmasta ja muista ihmisistä turhan suppeaan tilaan.

Mummo

Vierailija

Kuules mummo.

Ehkä vähän hämäännyit noista luokitteluista. Ns. 'virallinen'(tekstini mukaan) nettisukupolveenkuuluva on syntynyt 70-luvun jälkeen tai 70-luvulla. Kuitenkin kuulut luultavasti televisiosukupolveen, vaikka olet lähes samanlainen nettisukupolvi-ihmisten kanssa. Veikkaanpa että katsot paljon uutisia ja saippuoita televisiosta. Niinkö, no silloin kuulut töllösukupolveen vielä selvemmin.

Kyllä 40-vuotias voi vaikuttaa 60-vuotiaalta tai toisinpäin mutta kuitenkin ovat eri sukupolvesta(vaikka isä ja lapsi).

sipu250
Seuraa 
Viestejä399
Liittynyt23.3.2005

Kovin teknillinen lähestymistapa. Toinen mahdollisuus on yrittää löytää yhteisiä piirteitä eri ikäryhmien arvoista, asenteista ja kokemustaustasta.

Suomen työelämässä ja muutenkin yhteiskunnassa oman kokemukseni piiriin kuuluu varsin selvinä neljä sukupolvea. Ne ovat luonnollisesti päällekkäisiä, mutta erot arvoissa, asenteissa ja toimintatavoissa ovat selvät. Pidän mm. tämän hetken suurinta ongelmaa, suurta rakenteellista työttömyyttä, ensisijaisesti sukupolvien arvojen ja asenteiden välisen ristiriidan seurauksena.

Korpisotureiden sukupolvi muokkautui tunnetussa 5 vuoden savotassa jonka läpikäyneet muokkasi sodan henkilökohtainen ja hyvin karu kokemus. Vaikka veteraaniemme arvostus on noussut, on heidän ansioistaan tunnistettu vasta pieni osa. Suomen sodanjälkeisen toipumisen ja kasvun saivat aikaan sota-ajan nuoret kapteenit, luutnantit ja aliupseerit. Läpi sotavuosien he olivat kentällä huolehtineet joukkojensa kunnosta, taistelutahdosta ja materiaalista, usein suurta luovuutta käyttäen. Heidän tärkein arvonsa oli Suomen etu. Sodan jälkeen he organisoivat Suomen jälleenrakennuksen ja loivat sille täysin uudentasoisen infrastruktuurin. Metalliteollisuuden ekspansio, petrokemian teollisuuden perustaminen, moderni tieverkko ja koko maan sähköistäminen seurasivat Karjalan pakolaisten ja rintamamiesten asuttamista ja pommitettujen kaupunkien jälleenrakennusta. Korpisoturit myös ajattelivat että olisi hyvä jos olisi käytettävissä koko maan kattava, kaikille avoin radiopuhelinverkko, ja rakensivat sellaisen ensimmäisinä maailmassa.

Merkittävin avaus kuitenkin koski koulutusta. Asenteelliset ja taloudelliset esteet poistettiin tieltä korkeampaan koulutukseen. Sen seurauksena syntyi maalaisten sukupolvi, jota itsekin edustan. Viiden savun kylässä oli 23 koululaista. heistä yli puolet kouluttautui insinööreiksi, ekonomeiksi, sairaanhoitajiksi tai ryhtyi yrittäjiksi, He ovat nyt eläköitymässä vientipäälliköiden, tehtaanjohtajien, osastonhoitajien, yliopettajien ja muista keskijohdon tehtävistä. He jakoivat hyvin suurelta osin korpisotureiden arvot ja asenteet. Monitaitoisuus, yrittäjyys ja päättäväisyys kuuluivat sen sukupolven piirteisiin. Ehkä toisaalta piirteissä on vähemmän yhteishenkeä ja enemmän konservatiivisuutta kuin aiemmin.

Työläisten Suomi on selkeästi kolmas sukupolvi. Sen loppuvaiheita elämme parhaillaan. Erikoisammattimies nousi monitaitajan sijaan, mutta arvostetuin kuitenkin on virkamies. Tuli kuukausipalkka, viikkotyötunnit, karenssit, työttömyyskorvaukset, vuosilomat, työterveydenhuolto, palkalliset vanhempainvapaat, työeläkkeet jne. Kaikki tämä oli uutta ja vierasta edellisille sukupolville, mutta silti hyväksi koettua. Pienyritykset ajettiin aktiivisesti alas, mahdollisesti sosialisoitavissa olevaa suurteollisuutta siedettiin. Arvoja ohjaa joukkovoima. Koulutuksen odotetaan tuottavan standardoituja osaajia, niinpä meillä nyt on myös sotatieteiden maistereita. Monet ovat jo täysin eksyksissä uusien titteleiden viidakossa. Tiedon taso on huimasti kasvanut kapeissa erikoistuneissa opintoputkissa ja sitä on pystytty hyödyntämään myös talouselämässä huolimatta vahvasta byrokratian esiinmarssista.

Neljänneksi sukupolveksi lasken esiin nousevan kirjanoppineiden Suomen. Koulutuksen korkea taso ja arvostus perintönä edellisiltä sukupolvilta on johtamassa hajaannukseen eksperttien puhuessa toistensa ohitse. Myös virkamiesihanne tuntuu jatkuvan. Arvot korostavat kuitenkin yksilöä, ”stara” eli tähti on kaikkien tavoite. Joukkovoimalla ei koeta olevan merkitystä sen paremmin politiikassa kuin työssäkään. Olennainen piirre on kaiken ohjelmointi joka näyttää johtavan kohtuuttomaan guru-uskoisuuteen. Pidän erityisenä virheenä vallalla olevaa koulutuksen elinkaariajattelua joka jättää kokonaan hyödyntämättä yksilön aikaisemman kokemuspohjan. Jatkuva kouluttautuminen ja pätevöityminen on kadonnut jopa juhlapuheistakin. Aktiivisen kokeilu- ja etsintävaiheen poistaminen parikymppisten ihmisten valikoista on ilmeisen vahingollinen tavoite vaikka se hallitusohjelmaan onkin kirjattu. Teoreetikkojakin toki tarvitaan, mutta teoreetikkojen kansakunta on jopa vapaan globaalinkin yhteisön oloissa varsin uskallettu ajatus, sikäli kuin globalisaatio osoittautuu pysyväksikään jo nähtävissä olevien paineiden alla. Suomessa kasvaa maailmanluokan tähtiä, mutta onko heitä riittävästi?

Kansainvälisesti tämä kehitys on omalaatuisensa suomalaisen yhteiskunnan taustatekijöistä johtuen. Ennen sotia luokkarakenne oli Suomessa vielä suhteellisen heikko, toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa, joten suuret murrokset olivat mahdollisia. Pitkien traditioiden vähäisyys on tämänpäivän Suomessakin sekä ongelma että vahvuus.

Kuten yllä olevasta selvästi ilmenee, sukupolvien väliset ristiriidat ja arvostuksen puute ovat varsin potentiaalinen tekijä suomalaisessa yhteiskunnassa. Maalaismies ei oikein arvosta kaikkia teoreetikoiden kohelluksia, ja pelkäänpä että tunne on vastavuoroinen.

"Geenisi on Sinulle annettu, gurujesi valinnasta olet itse vastuussa."

Vierailija

sipu250, olipa mielenkiintoinen analyysi. Muistaakseni J-P Roos on tutkinut suomalaisia elämänkertoja, joiden perusteella on tehty hyvin samankaltaisia selvityksiä suomalaisten sukupolvista, Kannattaa ehdottomasti tutustua.

Tupakka tutkii sukupolvikäsitettä median kannalta, mikä on ainakin minusta uusi näkökulma.

Nykymaailmassa genderblenderit ovat aina vaan yleisempiä. Yhden ominaisuuden, kuten iän tai sukupuolen perusteella ei voi päätellä kovin paljon yksilön elämäntyylistä.

Koska tupakka pohti Mummon tosiolemusta, paljastettakoon, että olen akateemisten vanhempien akateeminen tytär, jonka juuret ovat tukevasti Helsingin katukivien välissä. Iästäni huolimatta katson tv:tä hyvin vähän, ehkä siksi, että lapsuuskotiini tuli televisio vasta, kun olin 14-vuotias. Kirjoihin olen sen sijaan toivottomasti koukussa.

Telkkaria katson hyvin vähän, ei vaan kiinnosta. Nykyisin luen uutiset suoraan netistä ja usean toimituksen sivuilta. Ikäni olen opiskellut, paitsi omaa alani päivittänyt, milloin mitäkin kummallista. Vaikka keho rapistuu, niin mieli on vapaa seikkailemaan. Siksi olen nykyisin niin tähän masiinaankin koukussa..

Mummo
joka toivottaa oppimisen iloa kaikille muillekin

Uusimmat

Suosituimmat