Supernovamallit uusin laitostieteen ja omani

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Palstan uutisissa muhkurainen supernova, laitostiede kehittänyt uuden supernovamallin, tyypille II. Se on lähentymistä siihen, mitä minä olen ajatellut tähden keskustasta. Jättiläisen keskellä on möhkäle, kuten minullakin, siitäs taas saitte haukuskelijani, että esitän mukan kuvitteellista. Laitostieteen mallissa se kuitenkin edelleen on rautaa, ja vain Maan kokoinen, siis jättiläistähdessä, kun minun mielestäni vetymetallia, siis sisävety, ja pitäisin sitä suurempana, jopa Auringossa. Karkean arvioni mukana sisävetyä ja raskaita metalleja jopa 20 prosenttia massasta. Sisävety kuluu tähden vakaan elämän aikana lähes loppuun. Sisävety selittää myös sen, miksi ulkovety ei kulu, vaan sitä
poksahtaessa tai jättiläisen supernovan hetkellä on yhä tuo 80 prosenttia.

Laitostieteen malli, jättiläisen rauta romahtaa sadan kilometrin läpimittaiseksi, ja ytimien kolistessa yhteen lämpötila nousee, oliko
sata miljardia astetta silti käännösvirhe, eurooppalaisista miljoonista?
Ja sitten jysähtää. Minun mallissani vedyn kuluttua sisältä raskaat aineet, pääosassa samoin rauta, romahtavat. Tässä kohtaa aika samanlaista. Sen sijaan minun mukaani jysähtää kerralla sisävedyn jäännös. Tästä eteenpäin jatko taasen on jokseenkin sama. Muodostuu myös yliraskaita aineita, varsin paljon radioaktiivisiakin eli fissiokelpoisia.

Kommentit (2)

Vierailija

Mikä on "sisävety"? Ennen luhistumistaan tähden ytimen lämpötila kasvaa ja yhä raskaammat alkuaineet fuusioituvat. Raskaampien alkuaineiden muodostaman ytimen ulkopuolella tapahtuu keveämpien alkuaineiden fuusiota useassa eri kerroksessa. Mihin "sisävety" lasketaan, raskaampiin vai kevyempiin alkuaineisiin? Miten se eroaa "tavallisesta" vedystä?

Vierailija
rebel327
Mikä on "sisävety"? Ennen luhistumistaan tähden ytimen lämpötila kasvaa ja yhä raskaammat alkuaineet fuusioituvat. Raskaampien alkuaineiden muodostaman ytimen ulkopuolella tapahtuu keveämpien alkuaineiden fuusiota useassa eri kerroksessa. Mihin "sisävety" lasketaan, raskaampiin vai kevyempiin alkuaineisiin? Miten se eroaa "tavallisesta" vedystä?

Et ole tutustunut ArKosin malliin. Raskaat aineet ovat siinä välikehänä, joka erottaa sisä- ja ulkvoedyn. Fuusio tapahtuu vain sisävedyssä.
Fuusioon tarvittava 15 miljoona asteen lämpötila ei ole varsinainen sisävedynkään lämpötila, joka lie 6 - 7 miljoonaa astetta, vaan se tulee sähkönpurkauksista raskaiden aineden vastuksen rajalla. Siis myös raskaat aineet ovat edellytys fuusiolle, aiheuttaessaan rajalla riitävän vastuksen.

Raudasta ei voine vapautua ydinenergiaa.

Auringon tiheys on 5.4 kg/dm^3. Siten se kokonaisuudessaankin on vetymetallia tai ainakin lähellä sitä. Palsmallehan on ominaista aineen
kiinteän, nestemäisen ja kaasumaisen esintyminen yhdessäkin, kuten tähdissä ja Maan sisässä. Siten Aurinko on sekä lähes vetymetallia että samalla myös nestepisara ja kaasupallo.

Uusimmat

Suosituimmat