Mitä sanotte ufojen tekniikasta.

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Keski-Suomi

16.9.1979

Eräällä keskisuomalaisella järvellä sattui syksyllä 1979 arvoituksellinen tapahtumasarja, josta ei sen näennäisestä vaarattomuudesta huolimatta puuttunut karmiviakaan piirteitä. Ainakin se sai yhden perheen pötkimään pakoon kuin henkensä kaupalla. Tapausta on vaikea ymmärtää muulla tavoin, kuin että asialla oli jokin korkeata teknologian tasoa edustava tai yli-inhimillisellä toimintakyvyllä varustettu tekijä.

Kaikki alkoi varsin viattomasti 16. päivänä syyskuuta. Heimo Kataja (salanimi) oli saapunut perheineen viettämään viikonloppua järven itäisellä rannalla yksinäisenä nököttävälle mökilleen. Sää oli pilvinen, järveltä kävi heikko tuuli.

Kello yhdeksän paikkilla iltapimeässä Kataja havaitsi kirkkaan valopisteen kahden saaren välisessä salmessa kilometrin verran etelään omalta rannaltaan. Hän ajatteli, että järvellä oli salatuulastajia, ja suuntasi huvikseen taskulamppunsa kohti valoa sytytellen ja sammutellen sitä useita kertoja. Silloin valopiste himmeni ja sammui kokonaan. Kataja arveli vieressä seisovalle Raimo -pojalleen (salanimi) että merkki oli huomattu, minkä jälkeen he menivät sisälle ja unohtivat asian.

Vajaan minuutin kuluttua Kataja palasi ulkosalle ja huomasi, että nyt valo näkyi lounaan suunnassa ja loisti selvästi lähempänä. Hän vilautti taas muutaman kerran valoa. Tällä kertaa järvellä oleva valo reagoi: se ei tyytynyt pelkästään vilkuttamaan vastaan, vaan suuntasi samalla häntä kohti kirkkaan valokiilan. Kiila sammui pian, mutta kiinteä valo paloi edelleen, kunnes se läksi äkkiä äänettömästi liukumaan rannan suuntaisesti kohti lähellä olevaa saarta.

Nyt tapahtumissa alkoi uusi vaihe. Kyseisen saaren takana syttyi nimittäin toinen valo ja siitäkin sinkosi taivaalle samanlainen valokiila kuin toisaalla hetkeä aikaisemmin. Valokiila pyöri pitkin taivasta kuin jotakin etsien ja Kataja totesi kummeksuen, ettei ollut nähnyt niin voimakasta valonheittäjää sitten sotien.

Kun liikkeelle lähtenyt valo oli päässyt toisen valon kohdalle, myöhemmin ilmaantunut valo sammui. Liikkuva valo jatkoi kulkuaan, kääntyi sitten järven selälle, lisäsi vauhtiaan ja himmeni valoisana sumupatsaana kohti horisonttia. Raimo Kataja oli jälleen liittynyt isänsä seuraan ällistelemään valojen merkillistä liikehdintää. "Annetaanhan pojille vielä jäähyväiset" isä totesi ja vilkutti lampullaan. Silloin jo kaukana horisontissa olevan valosumun keskelle syttyi kirkas valo, joka vilkutti vastaan. Koko valomuodostelma kääntyi takaisin ja alkoi taas yllättävän nopeasti lähestyä tarkkailijoita.

Siinä vaiheessa Heimo Kataja oli jo kypsä ajattelemaan että asiassa oli jotain poikkeuksellista, ja kehotti poikaansa hakemaan sisätä kameran. Kun se oli saatu asennetuksi jalustalleen, Raimo otti valosta kuvan aikavalotuksella. Sitten valo pysähtyi, vilkutti muutaman kerran ja sammui. Samalla hetkellä syttyi toinen, hetkeä aiemmin ohitettu valo, jonka Katajat olivat jo ehtineet unohtaa. Tämä valo nytkähti nyt liikkeelle ja porhalsi äänettömästi suurella nopeudella kohti järven selkää. Pian se häipyi horisonttiin ja järvi oli jälleen säkkipimeä.

Katajat tarkkailivat järveä vielä pitkään, mutta mitään ei enää ilmaantunut. He kääntelivät ja vääntelivät näkemäänsä puoleen ja toiseen, mutta eivät löytäneet sille mitään käypää selitystä. Ainoa kysymykseen tuleva vaihtoehto olisi ollut tuntemattomien moottoriveneiden öinen leikki, mutta päiväkokemustensa perusteella he tiesivät, että niiden moottorien papatus olisi kuulunut paljon kauempaakin, kuin missä valot liikkuivat.

Viikkoa myöhemmin perhe oli jälleen mökillään. He tarkkailivat järveä koko illan, mutta mitään outoa ei näyttänyt sillä kertaa olevan tekeillä. Juuri ennen nukkumaanmenoa Heimo Kataja teki viimeisen kierroksen rannassa ja silloin putkahti horisontista järven takaa äkkiä näkyviin kapea valokiila, joka ulottui lähes keskitaivaalle asti. Kataja kutsui poikansa ulos ja he tarkkailivat yhdessä tähtikirkkaalla taivaalla näkyvää valojuovaa. Se himmeni vähitellen ja sitten sen ylläpäähän ilmestyi kirkas valopiste, jonka valovoimakkuus alkoi kasvaa. Valo alkoi nyt liikkua kohti koillista ja haalistui vähitellen näkymättömiin. Siihen päättyi sen illan valonäytös.

Kolme viikkoa myöhemmin, lokakuun 14. päivänä, Katajat olivat taas mökillään. Illalla neljännestä yli kahdeksan Kataja huomasi samanlaisen valopisteen kuin ensimmäisellä kerralla kuukautta aikaisemmin. Hän vilkutti lampulla ja valo vastasi syöksähtämällä liikkelle kohti järven selkää. Mennessään se vilkutti vastaan, muuttui sumupatsaaksi, loittoni ja sammui. Muutaman sekunnin kuluttua terävä valokiila lakaisi taivasta ja sitten oli pimeää.

Myöhemmin illalla Katajat havaitsivat useaankin otteeseen valokiilan kaukana järven takana, mutta lähivesillä näytti olevan rauhallista. He pitivät vahtia vuorotahtiin aina yhdentoista korville, mutta päättivät viimein luopua tähystelystä ja mennä levolle. Pois lähtiessään Kataja sai vielä viimeisen päähänpiston: hän suuntasi lamppunsa kohti järveä ja vilkutti. Se hänen olisi pitänyt ilmeisesti jättää tekemättä, sillä nyt alkoi ennennäkemätön valosirkus.

Äkkiä järvellä syttyi kirkas valopallo, heti sen jälkeen toinen, kolmas ja neljäs, noin puolen kilometrin päässä toisistaan. Kuin uhkaava vihollisarmeija valot alkoivat liukua nopeana rintamana kohti mökkiä. Kataja lähetti muun perheen sisälle ja jäi yksin ottamaan vastaan, mitä tuleman piti. Kun valot olivat edenneet noin 800 metrin päähän rannasta, ne muuttivat äkkiä suuntaansa ja alkoivat kuin emostaan eksynyt linnunpoikasten lauma ryntäillä ristiin rastiin järvellä.

Näkymä oli uskomattomuudessaan järkyttävä. Täysin äänettömät valot risteilivät kuin mielettöminä järvellä, välillä hitaammin, välillä nopeammin, tekivät jyrkkiä äkkikäännöksiä, häipyivät horisonttiin, syttyivät siellä, sammuivat täällä. Oli mahdotonta saada minkäänlaista kokonaiskuvaa tilanteesta ja tarkkailijoiden oli vaikea uskoa silmiään. Lopulta näytelmä meni yli heidän kestokykynsä. He keräsivät tavaransa, kävelivät autolleen ja painuivat yön selkään. Muistoksi heille jäi seitsemän diakuvaa, joissa näkyy valopisteitä ja -juovia.

Mitä kummaa tuolla yksinäisellä erämaajärvellä oikein tapahtui? Järvellä havaitut oudot valot ovat tilastojen mukaan suhteellisen yleisiä. Jos valot lähestyvät ihmistä ja jäävät hänen seurakseen, saattaa hänelle helposti tulla mieleen, että hän on joutunut jonkunlaisen ilveilyn tai jopa vainon kohteeksi. Tuntuu kuitenkin varsin yksinkertaistetulta ajatella, että asialla tällöin olisi jokin "pienten vihreiden miesten" kopla, joka aikaansa kuluttaakseen huvittelisi kehittymätöntä kulttuuria edustavien "maalaisten" kustannuksella. Paljon uskottavammalta - ja toivon mukaan myös lohdullisemmalta - tuntuisi ajatus, jonka mukaan kysymyksessä ovat pitkälle kehitetyt miehittämättömät tutkimusluotaimet. Niiden tehtävänkuvan näkökulmasta ihminen saattaa olla jopa häiriötekijä!

LÄHDE

Tapani Kuningas: Muukalaisia ja humanoideja

Ps. Tarina on täysintosi ainostaan kertoja on voinut värittää kertomusta paremmaksi ja mielenkiintoiseksi.

Sivut

Kommentit (33)

Vierailija

Todisteeksi ei riitä MIKÄÄN tarina. Kyllä pitäisi itse olla paikalla näkemässä, ennenkuin tällaista uskoisin tapahtuneen..
Voinhan minäkin kehitellä tarinan ystävieni kanssa lähimetsässä asuvista peikoista, ja lähilammen 'hirviöstä'..
AINA löytyisi kannattajia näillekkin tarinoille!

En kiistä, koska en ole ollut paikalla..
Mutta epäilen kyllä vahvasti, että palturia on kirjoittamasi tarina.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Tyräpoika
Todisteeksi ei riitä MIKÄÄN tarina. Kyllä pitäisi itse olla paikalla näkemässä, ennenkuin tällaista uskoisin tapahtuneen..
Voinhan minäkin kehitellä tarinan ystävieni kanssa lähimetsässä asuvista peikoista, ja lähilammen 'hirviöstä'..
AINA löytyisi kannattajia näillekkin tarinoille!

En kiistä, koska en ole ollut paikalla..
Mutta epäilen kyllä vahvasti, että palturia on kirjoittamasi tarina.

Minä kuulunkin siihen porukkaan joka on ollut näkemässä, Tuollaiset valot on ihan kiehtovia. Mutta niihin suhtautuminen on ihmisillä kuitenkin eri sarjassa totuuden kanssa. Tuollaiset ilmiöt eivät ole kovin harvinaisia, mutta ne on niin eriskummallisia niin niitä ei oikein pysty edes tutkimaan. Kyse on pallosalamoista, tai valopalloista. Epäilen että voi olla samanlaisista asioista kysymys. Uusimmat tapaukset jota on minun tiedossa on tapahtunut 2003 ja 2004 vuonna.

Vierailija

U.F.O = Urpojen Fanaattinen Okkultismi
Itse en kyllä oikein miellä näitä "valotansseja" niinkään ufojen tekosiksi. Liekö keidenkään, mutta jos pallollamme kerran olisi näitä lentäviä lautasia mikseivät ne näyttäydy. Hirveän matkan tehtyään he "ne" vain lentelisivät ties millaisissa pöpeliköissä. Homma kusee. Mutta en kyllä ala aivan suoralta kädeltä näitä teorioita kumoamaan. Jospa ne alieenit vaikka niin tykkäisivätkin leikkiä meidän barbaarisen elämänmuodon kanssa !

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Aika laaja yksinäinen erämaajärvi. On saaria ja horisontin taaksekin voi mennä. Minusta erämaajärvet ovat tuollaisia enintään muutam sata metriä johonkin suuntaan.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
tiäremiäs
Tyräpoika
Uskon, että kyseessä on sepitetty tarina.
Tämä on ihan tosi, Savossakin paasselällä on vastaavanlaisia valopalloja. Ei sepittettyä, Tuon tunnistamaton luonnonilmiö. Tuostakin ja tuonlaisista ilmiöistä, on hyvät todisteet.
Pitää paikkansa. Rääkkylässä, joka siaitsee samaisen Paasisselän lähettyvillä on havannoitu samanlaisista. Minulle on jopa toimitettu siitä ilmiöstä 3 min. videoleike. Filmi on epäilemättä aito, tosi rakeinen, koska on kuvattu keskiyöllä vanhemmalla VHS kameralla. Tutkijat ovat selittäneet näitä valopalloja luonnontieteillä, koska muutakaan selitystä näille ei ole ollut.

Vierailija
Mummo
Jep
Vanha viisaus sanoo, että jos ei mikään muu selitys toimi, kokeile luonnontieteitä
Mummo
Aivan. Ihmismieli pyrkii aina löytämään jonkun järkeen käyvän selityksen, vaikka väkinäisen sellaisen. Suurin osa UFO havanoista (n. 97%) pystytään selittämään tiedemäisesti, mutta se 3%....

J-P

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Lassi
tiäremiäs
Tyräpoika
Uskon, että kyseessä on sepitetty tarina.
Tämä on ihan tosi, Savossakin paasselällä on vastaavanlaisia valopalloja. Ei sepittettyä, Tuon tunnistamaton luonnonilmiö. Tuostakin ja tuonlaisista ilmiöistä, on hyvät todisteet.
Pitää paikkansa. Rääkkylässä, joka siaitsee samaisen Paasisselän lähettyvillä on havannoitu samanlaisista. Minulle on jopa toimitettu siitä ilmiöstä 3 min. videoleike. Filmi on epäilemättä aito, tosi rakeinen, koska on kuvattu keskiyöllä vanhemmalla VHS kameralla. Tutkijat ovat selittäneet näitä valopalloja luonnontieteillä, koska muutakaan selitystä näille ei ole ollut.

Aito on mutta siittähän järven yli menee lentoreitti. Se on varmasti lentokone. Mutta se video ei kuitenkaan selitä niitä järven muita pallukoita.

Voi siis olla että ne ovat väritettyä kertomusta.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Lassi
tieremiäs. Tämä viesti ei oikein kuulu tänne, mutta aiheeseen kyllä. Arvelinkin, että olet "eräällä" toisellakin listalla . Hyvä, että viestintää on tallessa http://www.freewebs.com/20matti2/ufotjavaloilmit.htm

"Se" J-P

Tuli just mieleen ettö koskahan huomaa, ja pitäisköhän poistella viestejä. Mutta en kuiten ruvennu siihen.

Vierailija
tiäremiäs
Lassi
tieremiäs. Tämä viesti ei oikein kuulu tänne, mutta aiheeseen kyllä. Arvelinkin, että olet "eräällä" toisellakin listalla . Hyvä, että viestintää on tallessa http://www.freewebs.com/20matti2/ufotjavaloilmit.htm
"Se" J-P

Tuli just mieleen ettö koskahan huomaa, ja pitäisköhän poistella viestejä. Mutta en kuiten ruvennu siihen.

Juu. Ei minua haittaa. Hyvä, että on jossain tallessa viestihistoriaa. SUTilla ei ole arkistoa, saatika tämän tyyppistä forumia.
J-P

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat