Minkälaisia tunteita taide sinussa herättää?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Muistojeni
sumuisella metsätiellä
ensimmäinen rakkauteni notkuu heilahdellen syliini.
Sulautuu taustaansa, kuin vesiväri.

Merkillisessä ilmapiirissä, vetten äärellä, kaukana arjesta käyn makuulle katsellen taivaalla palavia tähtiä.
Ikäväkseni kuulen ja näen kaiken..
syrjäytyneiden ihmisten tukahdutettuja huutoja, nopeita askeleita..Tragikoomisia tarinoita. Ihan oikeita.

Jään muistelemaan pirteän, ajattoman -
aamun lämpöä.
Toivon, että kaikki olisi nopeasti ohi.

Ja kun vesisade alkaa, sumu on poissa..

Niinkuin minäkin.

-Miltäs nyt tuntuu?

Kerro, mitä ajatuksia kirjoittamani runo sinussa herätti. Lisää myös oma runosi!

T: Kapteeni

Sivut

Kommentit (89)

Vierailija

runo saa tiedostamaan elämän rajallisuuden. emme elä ikuisesti ja siksi elämää on vaalittava ja siitä on nautittava.

minulle elämästä nautiskelu tarkoittaa rauhallista eloa rakkaimpien kanssa. toisaalta, tieto elämän rajallisuudesta aiheuttaa minulle suurta tuskaa ja ahdistusta, joten en kykenisi pysähyä.

ainut ulospääsy tästä helvetillisestä noidankehästä on itsemurha.

i won't be back

Vierailija

Murheelliselta, ja epätodelliselta, unenomaiselta.

Kirjoittaisin itsekin tänne runon, mutten osaa. Vaikka minua onkin sanottu kielellisesti lahjakkaaksi (minkä mielelläni uskon), niin en osaa kirjoittaa runoja. Osaan kyllä kirjoittaa fiktiivistä tekstiä ja osaan tehdä riimejä, loppusointuja ym. Mutten runoja, sillä runous ei ole riimejä, ei vaikka niissä olisi loppusoinnutkin. Runous on tunnetta, josta on muotoiltu todellisuutta, joka on kirjoitettu ylös sanoina, jotka kuvaavat sitä.

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Törmäsin hienoon ja monipuoliseen taide sivustoon jota en ollut itsekään ennen nähnyt, josta löytyy mielestäni hienoja teoksia vähän jokaiseen makuun...

http://www.paintimpressions.com

Itse pidän eniten kuvaavasta taiteesta ja mielestäni realismin tavoitteleminen on kaikkein haastavinta taiteessa. Valokuvamaisen realistiset teokset tosin menettävät jo merkitystään maalauksina. Eli pitää olla sopivasti otettuja taiteilijan vapauksia ja luovuutta mukana.

Siksi pidän myös erityisesti realistisen näköisestä fantasia taiteesta. Maalauksista jotka voisivat olla todellisia, mutta ovat kuitenkin täysin taiteilijan oman luovuuden tulosta eivätkä mistään mallista kopioituja. Esim. lohikäärme maalaukset, joissa lohikäärme on uskottavan ja aidon näköinen. Kyllä sellaisen tunnistaa kun sellaisen näkee...

Ihminen on myös kaikessa ilmeikkyydessään ja inhimillisyydessään yksi haastavimmista maalaus kohteista. Myös siksi, koska tunnemme ihmisruumiin anatomian niin hyvin tai alitajuisesti tiedämme mikä on luonnollista ja mikä ei. Siksi aidon ja luonnollisen näköinen ihminen on niin vaikea kuvata ja maalata, koska katselija näkee heti jos kaikki ei ole ihan kohdallaan...

Ja jos ihmiselle pitää vielä luoda asusteet tai varusteet omasta mielikuvituksestaan ja saada ne näyttämään luonnollisilta ja aidoilta niin se vaatii jo taitoa ja luovuutta, ainakin parin Picasson verran...

Harrastan itsekin jonkin verran kuvaamataidetta ja juuri näistä syistä lempiaiheeni töissäni ovatkin ihminen, mies tai nainen, ja vaikka joitain saattaakin hymyilyttää, lohikäärmeet. Näistä löydän kaikkein eniten haastetta, tunnetta, luovuutta, voimaa ja kauneutta. Ja loputtomasti aiheita...

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18361
Liittynyt16.3.2005

Itseasiassa jo kerran vastasinkin, mutta poistin , kun oli niin pateettinen luritus

Tuosta sinun runostasi tulee mieleen
päättynyt rakkaus,
suru, kaipuu ja kyyneleet
ja lopulta unohdus
kaikki voi alkaa alusta
----------------------

Me kuljimme sinä iltana pitkin kaupungin katuja.
Sinä ja minä.
Vailla päämäärää.
Kujalta toiselle.

Satoi hieman vettä
ja me molemmat etsimme suojaa samasta porttikongista.
Vilkaisimme toisiimme.
Emme sanoneet sanaakaan.

Ja kun sade taukosi jatkoimme kulkuamme.
Kaksi yksinäistä
- sinä ja minä
matkalla eri suuntiin

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija

Jotenkin tuntuu, että suomalaiselle pöytälaatikkorunoilijalle on helppo kirjoittaa haikeita ja kaipuuta herättäviä runoja. Jopa herkät ja iloiset yrityksetkin saadaan haikeiksi, koska yleisesti luullaan, että kun se on haikeaa, ja pää nostetaan oikealle ylös ja katsellaan tavoittamattomaan, on se jotenkin korkealentoisempaa ja näin hienompaa. Sen sijaan iloisia ja hienoja runoja on vaikeampi kirjoittaa, joita varsinkin itse haluaisin lukea/kuulla, ja myös kirjoittaa. Se vain jotenkin ei sovi suomalaiseen mentaliteettiin, ja tämä erottaa runoilijat runoilijoista. He osaavat iloita ja leikkiä sanoilla, pitää hauskaa.

Vierailija

Minulle tulee mieleen, että runossa liikutaan nuoruuden ja aikuisuuden rajalla. Vähän kerrassaan ihminen siirtyy lapsuudesta ja nuoruudesta karuun aikuisuuteen, edessä häämöttävään keski-ikäisyyteen ja vääjäämättömään vanhuuteen.
Lapsuuden loppu, menetetty haikea nuoruuden rakkaus. Edessä musertava, pimeä tuntematon, -elämä. Kaikkivoipaisuudesta siirrytään tietoisuuteen jossa niin harvoihin asioihin voi todella vaikuttaa omilla teoillaan.

Vierailija

Emmä2 kirjoitti:

"Kaikkivoipaisuudesta siirrytään tietoisuuteen jossa niin harvoihin asioihin voi todella vaikuttaa omilla teoillaan"

On kirvelevää huomata, että näin todella on.
Toisaalta siitä seuraa oikea rauha ja elämästä nauttiminen. Ei tarvitse hallita ikuisuuksia, vain tämä hetki.
Muuta kun ei kellään ole.

Mummo

Vierailija

zhametti

Kyselit ilomielisyyden perän. Lue alla oleva "runo" ja kerropa onko se sitä, mitä kaipasit vai meneekö jo liian lapselliseksi - itse en hirveästi pidä väkisin tehdyistä soinnuista, mutta toisinaan "runon sisäisetsäännöt" sitä vaativat. Tai niin ainakin kuvittelen, mitäs minä mistään tietäisin kapitalisti kun olen.

Mykkäelokuva

Istuu mies rapulla
tulee vaimo ovesta
liikkuu suu ilman ääntä
kääntää mies päätä
typerä ilme kasvoillaan
iskee nainen nyrkillään
lähtee mies, muka peloissaan
kulkee mies kadulla
tervehtii tuttujaan
sano ei heille sanaakaan
menee töihin myöhässä
kun ei sitä kiinnosta
tehdä rahaa perheelleen
väkivaltaiselle vaimolleen
mies tekee työtä maalaamossa
yllättävää näissä elokuvissa
telaa kastaa maaliastiaan
maalaa seinää ja lattiaa
tulee työnjohtaja huoneeseen
loihtii vihan ilmeen kasvoilleen
nytpäs saa mies idean
punoo mielessään loistavan koston
maalaa, maalaa, lattiaa
ei työnjohtajaa kuuntelekaan
suuttuu herra hänelle
heittää mies maalia kasvoille
juoksee herra perässään
kadulle poliisia tapaamaan
kertoo sanatta tarinan
tuomitsee poliisi, herra työnjohtajan
nyt on vapaa työstänsä
päättää kävellä kotiinsa
ottaa mukaan maalia
tulee kotiovelleen
kainosti vaimolleen hymyilee
vaimo antaa anteeksi
nostaa maalipurkin korkealle
tyhjentää sisällön vaimonsa päälle
ja kävelee pois niinkuin nyt mykkäelokuvissa pois kävellään

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18361
Liittynyt16.3.2005
Ruskolehmä
Luulenpa, että suomalainen pöytälaatikkorunoilija inspiroituu runoilemaan haikeuden, eron, kaipuun ja tuskan hetkellä. Kun hän on onnellinen, tyytyväinen elämäänsä, hän ei tarvitse runoa helpottamaan oloaan, ja onnen, ilon ja hauskuuden tunteet jäävät kirjoittamatta runoon.

Luultavasti juuri näin.
Usein ne hauskat ja iloiset runot on suunnattu lähinnä lapsille ja tietysti lapsenmielisille. Aikuisille suunnataan ne hauskat jutut ennemminkin vitsien muodossa. Oma taiteenlajinsa sekin.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija

Kyllä niitä hauskoja ja sanataiteellisia runoja löytyy aikuiseen makuun myös, mutta ne tupaavat pitämään sisällään sen verran voimasanoja, ttä en nyt uskaltanut semmoista tänne copypastata. Tuo oli ainoa "kiltti" runo, jonka kaivoin esille.

Komiikka ja runot ovat vain semmoinen yhdistelmä, että sitä ei yleensä ymmärretä juuri sen takia, kun kuvitellaan, että runous on jotenkin muuta taidetta ylevämpää. Näinhän asia ei tietenkään ole.

Ylensä myös monissa sellaisissa runoissa, jotka kuulostavat ja vaikuttavat lapsille suunnatuilta on myös se aikuisille sopiva taso. Valitettavasti tämä elämää keventävä runous on yleensä ylikatsottua ja ehkä jopa pilkattua, koska jotkut kuvittelevat, että tuskaa sen olla pitää.

Siis elämän.

Ja tuskaahan se on

Voin minä copypastettaa enemmänkin, mutta sitten puuttuui mode-sedät ja -tädit varmaan leikkiin.

ja nähtävästi tämä npääimistö bugttaa. ahoittelunni

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18361
Liittynyt16.3.2005

Eikös tämän juonteen tarkoitus ollut nimenomaan ITSE synnytellä niitä runoja?

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat