Kasa kysymyksiä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

1. Kuluuko patteri jo pidän sen molemmissa päissä sormea? Jos ei, niin miksi? Bonus: Kuinka tehokas AA-kokoisesta patterista voidaan teoriassa tehdä(teho&käyttöikä)?
2.Onko edes teoriassa nykyisistä tunnetuista alkuainesta kehiteltävissä materiaalia joka kestäisi atomipommin räjähdyksen vieressä?
3.Onko mahdollista, että on olemassa luonnon tekemiä alkuaineita jota ihminen ei ole löytänyt?
4.Mitä steariini on?
5.Mikä on hyötysuhde, sille, että ihminen(tavis) polkee generaattoria.

Yritä vastata kaikkiin kysymyksiin...

Sivut

Kommentit (18)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Patteri kuluu noin. Virta on kymmeniä tai satoja mikroampeereja. Jos on oikein suolatut sormet, niin jopa milliampeereita. Pienellä virralla saa kemiallisesta (alkali)sormipatterista jopa 10 kWh. Normaalikäytössä joitakin vattitunteja.

Miten "kestää" atomipommin? Metrin päässä vai? Kyllä siinä sulaa ainakin pinnasta kaikki materiaalit. Pinnasta siksi, että lämpövaikutus kestää vain millisekunteja.

Säilyvät alkuaineet ja liuta keinotekoisia säilymättömiä on löydetty. Mutta on spekulaatioita, että raskaimpien (keinotekoisten) alkuaineitten lisäksi on vielä raskaampia, jotka sitten taas säilyvät.

Jos ihminen tuottaa tehoa 50 W generaattorilla kuluu energiaa 250 W teholla. 50W teho ihmisen tekemänä on mahdollinen tavikselle pidemmän aikaa. Jo 100W vaatii tosi kovan kunnon. Hyötysuhde ehkä paranee, jos kykenee tuohon 100W, koska elimistö kuluttaa tyhjäkäynnissäkin.

Varoitus. Edellä on paljon mutua. Tarvitaan lisää konsultaatiota.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Googlesin steariinilla.

Jippo vastaa: "Steariini on happo ja sen rakennekaava on seuraavanlainen: CH3(CH2)16COOH. Siinä on siis pitkä hiilivetyketju, jonka päässä on hapoille tunnusomainen COOH-ryhmä. Toisin sanoen steariinin rakenneaineet ovat tutut alkuaineet vety, hiili ja happi."

Tosin tuolla nöösisivuilla selitetään fosforista, että sitä on kelloissa ja kompasseissa. Eli sellaiselta sivustolta.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

1. stearin
Related: Organic Chemistry

(stēr´Ĭn) , fat that is the triglyceride of stearic acid, CH 3 (CH 2 ) 16 CO 2 H, i.e., the tristearate ester of glycerol. It is a white crystalline solid at ordinary temperatures and is insoluble in water and very slightly soluble in alcohol. It is found (often mixed with palmitin ) in many hard fats and oils, e.g., in tallow, suet, butterfat, cottonseed oil, and olive oil. It is used in making soap and candles.

2. (str´n) (KEY) , fat that is the triglyceride of stearic acid, CH3(CH2)16CO2H, i.e., the tristearate ester of glycerol. It is a white crystalline solid at ordinary temperatures and is insoluble in water and very slightly soluble in alcohol. It is found (often mixed with palmitin) in many hard fats and oils, e.g., in tallow, suet, butterfat, cottonseed oil, and olive oil. It is used in making soap and candles.

3. Stearine is a glyceryl ester of stearic acid, derived from animal fats created as a byproduct of processing beef. It is used as tallow in the manufacture of candles and soap.In the manufacture of soap, it is mixed with a sodium hydroxide solution in water. The following reaction gives glycerin and soap

4. stearin

(Science: physiology) One of the constituents of animal fats and also of some vegetable fats, as the butter of cacao. It is especially characterised by its solidity, so that when present in considerable quantity it materially increases the hardness, or raises the melting point, of the fat, as in mutton tallow. Chemically, it is a compound of glyceryl with three molecules of stearic acid, and hence is technically called tristearin, or glyceryl tristearate.

Origin: Gr. Tallow, suet: cf. F. Stearine.

Vierailija
Paul M
Varoitus. Edellä on paljon mutua. Tarvitaan lisää konsultaatiota.

Parafiinit ovat alkaaneja joista yksinkertaisin on metaani.
Myös bensa on pääasiassa parafiinia, vielä pidempiketjuiset ovat kiinteitä, joita käytetään mm. kynttilöissä.
Kynttilöissä käytettävä steariini on yleensä palmitiinihapon, steariinihapon ja öljyhapon seos.
Steariininimitystä käytetään useissa eri yhteyksissä.

Vierailija
nm
Paul M
Varoitus. Edellä on paljon mutua. Tarvitaan lisää konsultaatiota.



Parafiinit ovat alkaaneja joista yksinkertaisin on metaani.
Myös bensa on pääasiassa parafiinia, vielä pidempiketjuiset ovat kiinteitä, joita käytetään mm. kynttilöissä.
Kynttilöissä käytettävä steariini on yleensä palmitiinihapon, steariinihapon ja öljyhapon seos.
Steariininimitystä käytetään useissa eri yhteyksissä.

juu, käytännön esimerkki tästä talvella kesälaatuisen dieselin jähmettyminen, tulee melkein samanlaista puuroa.

Vierailija

Mites jos kesädieseliä pakastaa vaikka "kuivajäällä" kiinteäksi ja tekee siitä kynttilän niin miten kovalla liekillä se palaa?

siis tuo diesel kiinteänä

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005
tupakka
1. Kuluuko patteri jo pidän sen molemmissa päissä sormea? Jos ei, niin miksi? Bonus: Kuinka tehokas AA-kokoisesta patterista voidaan teoriassa tehdä(teho&käyttöikä)?



Kyllä sormien läpi kulkee pieni virta, joka purkaa paristoa. Ja vaikka ei pitäisikään, kaikki kemialliset sähkölähteet itsepurkautuvat ajan myötä.

AA-kokoisesta NiCD-akusta tulee virtaa toistakymmentä ampeeria. Tehohuippu on ehkä noin 5 ampeetin kohdalla, se antaisi huipputehoksi noin 0.5*1.2 V*5 A = 3 W (puolet kuluu akun sisäisessä resistanssissa). Suuren purkausvirran erikoisakku antaa kymmeniä kertoja tuon tehon, joten veikkaisin siinä sadan watin kertaluokassa.

Jos tarkoitat kapasiteettiä, alkaliparistojen kapasiteetti taitaa olla muutaman ampeeritunniin luokkaa. Joku litiumparisto kestää ehkä hieman enemmän. Ladattavia akkuja on ainakin 2,5 Ah:n kapasiteetillä.

Käyttöiät vaihtelevat myös. Käsittääkseni alkaliparistot säilyvät pakastimessa vuosikymmeniä. Lämpimässä paljon vähemmän.

2.Onko edes teoriassa nykyisistä tunnetuista alkuainesta kehiteltävissä materiaalia joka kestäisi atomipommin räjähdyksen vieressä?



Pommin välittömässä läheisyydessä ei kestä mikään. Kaikki kiinteät materiaalit pysyvät koossa elektronien välisten sähköisten vuorovaikutusten välityksellä ja niiden voimakkuudella on tietyt luonnonlakien asettaman rajat.


3.Onko mahdollista, että on olemassa luonnon tekemiä alkuaineita jota ihminen ei ole löytänyt?



En tiedä tarkkaan lakuaineiden muodostumisprosesin yksityiskohtia, mutta käsittääkseni supernovaräjähdyksissä muodostuu hyvin monenlaisia ytimiä. Epäilemättä myös sellaisia, joita ihminen ei ole vielä valmistanut. Ne ovat kuitenkin hyvin lyhytikäisiä. Tuntemattomia pysyviä ytimiä tuskin on, sillä muuten niitä olisi löydetty supernovan jäännöksistä koostuvalta maapallolta.


5.Mikä on hyötysuhde, sille, että ihminen(tavis) polkee generaattoria.

Muistan kuulleeni arvon noin 10-15 % ravinnosta mekaaniseksi työksi. Hyvin huono vähänkään suurempaan sähköntuotantoon siis.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005
Paul M
Pienellä virralla saa kemiallisesta (alkali)sormipatterista jopa 10 kWh. Normaalikäytössä joitakin vattitunteja.

Tuo kilo lienee painovirhe. 10 Wh:kin on jo liki 7 Ah, mikä sekin kuulostaa aika isolta lukemalta.

Vierailija
Neutroni
Paul M
Pienellä virralla saa kemiallisesta (alkali)sormipatterista jopa 10 kWh. Normaalikäytössä joitakin vattitunteja.



Tuo kilo lienee painovirhe. 10 Wh:kin on jo liki 7 Ah, mikä sekin kuulostaa aika isolta lukemalta.

Näin on. Parhaiden AA kokoisten alkaliparistojen energiatiehys on luokkaa 180 Wh/kg, eli yhden tällaisen sormipariston kapasiteetti on silloin enimmillään luokkaa 4 Wh eli noin 2,7 Ah.

Lisättäköön vielä, että päästääkseen em. lukuihin alkaliparistoa on purettava sen korkean sisäisen resistanssin johdosta hyvin pienellä virralla.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä8006
Liittynyt16.3.2005

Kellosepät asentavat rannekellon sähkölähteen kelloon käyttäen
muovipihtejä, eivät missään tapauksessa paljain käsin. Käsistä jää
johtava kalvo lähteen eristeväliin. Oikeastaan yksikennoisen
sähkölähteen nimi on pari, mutta toisinaan sitä myöskin paristoksi
haukutaan. Jos tarkkoja ollaan, niin paristo on monesta kennosta eli
parista muodostettu kokoelma.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.

Vierailija

Siis käsittääkseni kysyin, että kuinka tehokkaita & käyttöikäisiltään pitkiä pattereita voidaan TEORIASSA tehdä. Mikä on se raja miten paljon AA-kokoiseen saa?

Ja kyllä oma mutuni asiasta, "voiko ihmiselle tuntemattomia pysyviä luonnon valmistamia alkuaineita olla?" on vastaus, että kyllä luulisin, koska onhan maailman kaikkeudessa jo syntynyt uudempia tähtisukupolvia kuin aurinko. Nämähän niitä alkuaineita tekevät. SIIS pitääkö myös paikkaansa, että ajan kuluessa pysyvien(kin) alkuaineiden määrä lisääntyy?

Ja kysyin myös, että kuinka paljon tavis antaa hyötysuhdetta polkiessaan. Ei siis paljoa. Voisiko kuitenkin huippuunsa treenattu mies saada hyötysuhteen edes lähellekkään plussan puolta?

Mielenkiintoinen huomio, kesälaatuinen dieseli jähmetettynä kynttiläksi. Taitaa kuitenkin olla, niin että se kasassa pito vaatisi niin pieniä lämpötiloja, ettei tulta saataisi syttymään. Ja vaikka saataisiinkin luultavasti kynttilä lysähtäisi ja leimahtaisi heti sen jälkeen.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Uskomaton 10 kWh on jostain lukemani. Jonkun pitäisi laskea syöpymisreaktion energian muutos. Paljonko tarvitaan energiaa, kun metallista sinkkiä valmistetaan vaikka 10 grammaa? Tuskin 10 kWh, koska silloinhan sinkin hinta olisi pelkästään energialaskun takia 10 senttiä grammalta. Siis 10 euroa kilolta. Yksi euro lienee kilolta lähempänä totuutta ainakin romiksella.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
tupakka
Ja kyllä oma mutuni asiasta, "voiko ihmiselle tuntemattomia pysyviä luonnon valmistamia alkuaineita olla?" on vastaus, että kyllä luulisin, koska onhan maailman kaikkeudessa jo syntynyt uudempia tähtisukupolvia kuin aurinko. Nämähän niitä alkuaineita tekevät. SIIS pitääkö myös paikkaansa, että ajan kuluessa pysyvien(kin) alkuaineiden määrä lisääntyy?

Atomiydinten muodostuminen ja pysyvyys on kvanttiväridynamiikan alaa eikä ole merkkejä siitä, että sen voimakkuus muuttuisi maailmankaikkeuden vanhetessa. Eli pysyvien alkuaineiden määrä ei lisäänny. Lisäksi näyttää siltä, että yhä raskaammat alkuaineet hajoavat nopeasti eli eivät ole pysyviä. Tämä jälkimmäinen huomio on jossain määrin epävarmempi kuin ensimmäinen, mutta olisi melkoinen paukku, jos löytyisi superraskas pysyvä alkuaine.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005
tupakka
Siis käsittääkseni kysyin, että kuinka tehokkaita & käyttöikäisiltään pitkiä pattereita voidaan TEORIASSA tehdä. Mikä on se raja miten paljon AA-kokoiseen saa?



Varmaan hieman kehittämisen varaa paristoissa on, varsinkin jos halutaan suuren kapasiteetin paristoja hinnasta, ympäristöystävällisyydestä tai myrkyllisyydestä piittaamatta. Mitään kertaluokkaparannuksia ei kuitenkaan kannata paristoilta tai akuilta odottaa. Kyllä niiden kemiat alkavat olla niin kehittyneitä ettei mitään ihmeitä enää saavuteta. Jokin polttokennoratkaisu voi ehkä joskus tuoda parannuksen, jos keksitään edullinen kenno, joka käyttää nestemäistä polttoainetta ja ilman happea. Se ei kuitenkaan ole varsinainen paristo, vaan vaatii ulkoisen polttoainesäiliön.


Ja kyllä oma mutuni asiasta, "voiko ihmiselle tuntemattomia pysyviä luonnon valmistamia alkuaineita olla?" on vastaus, että kyllä luulisin, koska onhan maailman kaikkeudessa jo syntynyt uudempia tähtisukupolvia kuin aurinko. Nämähän niitä alkuaineita tekevät. SIIS pitääkö myös paikkaansa, että ajan kuluessa pysyvien(kin) alkuaineiden määrä lisääntyy?



Jos nyt oletetaan luonnon peruslakien pysyvän muuttumattomina ajan kuluessa, atomiytimien pysyvyyskin pysyy vakiona. Mitään vahvaa todistetta luonnonlakien muutoksille vuosimiljardien kuluessa ei ole. Päin vastoin, kaukaa avaruudesta tehdyt havainnot viittaavat ainakin atomien
elektronirakenteen olevan hyvin samanlainen koko havaittavissa olevassa maailmankaikkeudessa.

Alkuaineet toisaan syntyvät tähdistä. Tähdistä syntyneesta materiasta maapallokin pääosin (poislukien vety, joka sekin on suurelta osin luultavasti ollut tähdessä) koostuu. Koska on varsin luultavaa, että supernovaräjähdyksen rajuissa oloissa muodostuu liki kaikkia atomiytimiä, jotka ovat mahdollisia, olisi varsin outoa että jotain pysyvää ydintä ei jostain syystä olisi ollenkaan Maapallolla. Koska teoreettisestikaan ei ole ennustettu pysyviä superraskaita ytimiä, on varsin uskaliasta ja perustelematonta olettaa sellaisia olevan olemassa.


Ja kysyin myös, että kuinka paljon tavis antaa hyötysuhdetta polkiessaan. Ei siis paljoa. Voisiko kuitenkin huippuunsa treenattu mies saada hyötysuhteen edes lähellekkään plussan puolta?



Käsittääkseni taviksen ja urheilijan hyötysuhteissa ei ole suurta eroa. Eivät lihasten supistumiseen liittyvät prosessit muutu kemiallisesti, vaikka lihaksia harjoitetaan. Urheilija pystyy vain työskentelemään suuremmalla teholla pitemmän aikaa.


Mielenkiintoinen huomio, kesälaatuinen dieseli jähmetettynä kynttiläksi. Taitaa kuitenkin olla, niin että se kasassa pito vaatisi niin pieniä lämpötiloja, ettei tulta saataisi syttymään. Ja vaikka saataisiinkin luultavasti kynttilä lysähtäisi ja leimahtaisi heti sen jälkeen.

Niin, liekki sulattaisi kynttilän ja palava neste leviäisi ympäristöön, luulen minä. Kokeilkoot (ulkona, paloturvallisuus huomioiden luonnollisesti), jolla on mahdollisuus.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005
Paul M
Uskomaton 10 kWh on jostain lukemani. Jonkun pitäisi laskea syöpymisreaktion energian muutos. Paljonko tarvitaan energiaa, kun metallista sinkkiä valmistetaan vaikka 10 grammaa? Tuskin 10 kWh, koska silloinhan sinkin hinta olisi pelkästään energialaskun takia 10 senttiä grammalta. Siis 10 euroa kilolta. Yksi euro lienee kilolta lähempänä totuutta ainakin romiksella.

Tuossa on kyllä joku todella karkea virhe. Vertailun vuoksi poltettaessa kilo polttoöljyä (ja n. 3,5 kg happea), saadaan energiaa noin 11,6 kWh.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat