Determinismi, ja informaatio eli muotoutettu

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Hiljan avatussa aiheessa " Determinismi ja kvanttimekaniikka" väännetään, äänestystulostakin, siitä, onko maailma eli kaikkeus deterministinen eli tiukasti syysuhteinen, vai ei. Se on deterministinen, sitä olen sanonut palstalla kaiken aikaa. Toinen puoli on asiassa se, miten deterministinen maailma välittyy informaationa eli muotoutettuna
aisteihin ja aivoihin. Ks. tunnusallekirjoitustani! On taipumusta formalismiin, eli nähdä kuin deterministisen maailman jäljentyvän suoraan täsmäkuvana. Sanon, että kuva on todennäköinen, mutta silti
vastaa havaitsijan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan eksaktia ja todellista eli reaalista.

Onhan matemaattisesti ajatelevilla nähdä se ja yleensä ideaalinen, ja vain se, ainoana reaalisena ja deterministisensä. Onko reaalimaailma
aineinen ja deterministinen, se on heistä toisarvoista. Näkökantaa lähellä
käsittääkseni viimeksi on ollut Rantsu.

Kommentit (9)

Vierailija
Dodeskaden
Jos maailma on ehdottoman deterministinen, eli syysuhteinen, miksi se on olemassa?

Syy on aineisuudessa. Sillä on ominaisuus täyttää avaruden jokin tyhjä tila, ja se ilmenee vain liikkeenään. Ja juuri tuosta liikkeestä seuraa myäös determinismi eli tiukka syysuhteisuus. Informaatio eli muotoutettu, se puolestaan on otteita, paloja aineen liikkeestä, eliön tai havaitsijain tarpeisiin ja käyttöön. Esittää todennäköistä tilaa ja kuvaa deterministisestä maailmasta, ja suunnilleen vastaa tarvitsijainsa ja käyttäjäinsä reaalisia eli todellisia tarpeita ja täsmänäkökohtia.

Vierailija

Kybernetiiikan eli navigointitiedon käsite selbstregulierend, kuten selbsregulierendes System, jolle vanha suomennos DDRläiseltä 1960-luvulta " itsesäätelevä", jota käytti eilen myös uuden tärkeän tehtävän saanut Kalevi Kivistö. Se on huonoa suomea. Pitää korjata omasäätokantaan. Siis OMASÄÄTÖ-, OMASÄÄTÄVÄ, OMASÄÄTEINEN.

Tuolloin käsitettä selbstreguklierend sovellettiin lähinnä koneisiin, elämään, ja yhteiskuntaan kuten DDR. Nyt OMASÄÄTÖÄ voi laajentaa lähes kaikkeen. Vaikapa ydinhiukkanen, se on OMASÄÄTÄVÄ järjesteolmä, joka säätää tarkasti oman kokonsa, ja kuitenkin se on jatkuvassa JAKAMATTOMIEN vaihdossa ympäristönsä, erityisesti elektronin, kanssa.

Kybernetiikan ongelmahan on sama kuin Clayn inistituutin palkittava kulkijan ongelma. Palstan toimitus ei kuitenkaan tunnustanut sitä matematiikan piiriin, kun avasin siitä aiheen. Elätte menneessä, 1960-vlullakaan Tiedeyhteisölle, joka jo suuntatui kohti alkuräjähdystä, ei ollut olemassa mitään navigointitietoa eli kybernetiikkaa. Eikä ole vieläkään, vaikka ongelma on yksi Clay-instituutin palkittavista.

Kertaus noiden palkittavien ongelmien ratkaistavuudesta. Poincarén konjektuuir on tunnistuksen eli juuir informaation ongelma, ja se on jokseenkin ratkaistu, käsittäen ratkaisun eli tunnistuksen ehdot juuri informaatioksi, ja minäkin ole esittänyt ratkaisun perusteet. Hodgesin konjektuuri on universaalin koneen rakentamisen ongelma, ja sen ratkaisu on, että sitä ei voida ratkaista. Ylitettyään tietyt rajansa kone hajoaa, kuten hajosi Adolf Hitlerin sotakone. Tietyn universaaliuden se voi saavuttaa vain tuottaen jälkeläisiä. Ja kolmas käsittelemäni on juuri tämä kyberneettinen, navigoinnin, ja myös OMASÄÄDÖN. Se on ratkaistavuuden rajoissa oleva ongelma. Yrittäkään jokainen, jos kiinnostusta riittää. Ja on surullista, että juuri tämän monellekin tarjolla olevan ongelman myös palstan toimitus ja Suomen ns. Tiedeyhteisö pimittävät.

Tulosta myös ns. Tiedeyhteisön levittämästä asenteesta, että INFORMAATIOTA eli MUOTOUTETTUA ei palstalla juuirkana ole kyetty käsittelmään, vaikka hyvin monet aiheet fysiikassa, matematiikassa ja
yhteiskunnastakin ovat sitä lähellä. Kuvastaa myös sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa MUOTOUTETTU ELI INFORMAATIO ei kulje.
Suomalainen yhteiskunta elää kypärä päässä ja silmillä. Vrt- Chaplinin kulkuri, joka eli 20 vuotta pökkyrässä saatuaan maailmansodan viime hetkinä kolhun päähänsä.

Loistava esimerkki on viimeksi julkisuuteen munittu ajatus Suomen 20
suur- eli aluekunnasta. Että tuollaista voivat vastuulliset virkamiehet ja poliittiset päättäjät julkisesti esittää - - -!

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Yksi mahdollisuus mikä minulla tuli mieleen tänään on että maailma saattaa olla deterministinen, mutta niin kaoottinen että se noudattaa keskimäärin todennäköisyyttä.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija

Eihän luoja heittänyt noppaa vain yhden kerran.

Me olemme yhtä ja samaa energiaa eli tilaa eli luojaa, jolla oli aikoinaan ajatuksen voima, joka on jakaantunut nyt monille yksittäisille tahoille.

Luominen on käynnissä koko ajan ja meillä on tuota ajatuksen voimaa jokaisella ja näin me luomme uutta koko ajan.

Ja eikun luomaan.

Tiheään käpertynyt energia avautuu nopeammin atomien ytimistä, jos liikumme ja näin vapautamme itseämme saman tiheyden omaavaksi yhdeksi ja samaksi luojaksi esim. nussimalla.

Ja sehän on se juttu, jonka takia mm. olemme olemassa.

;):)

Pistäkää toistenne intiimien alueiden atomit värähtelemään nopeammin, niin maailmankaikkeuden positiivisuus kasvaa.

;):)

de Selby
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt16.3.2005

Ei mitään tärkeää sanomista... kyselen vain...

Mikä tässä nyt on deterministisen maailmankaikkeuden suhde informaatioon?

Meinaan vain, että maailma - olipa se sitten deterministinen tahi ei - vain "on".
Näin "vain ollessaan" maailmankaikkeus ei luo mitään informaatiota, se sisältää vain dataa.

Data muuttuu informaatioksi vain silloin, kun data jäsennetään käsitykseksi esim. elävän olennon toimesta.
Tämä teksti on siis vain dataa. Vasta kun luet sen ja omalla tavallasi sen ymmärrät, voi se muuntua informaatioksi.
MUOTOUTETTU on sana mitä itse ArKos käyttää. Lieneekö MIELLE toinen. Oli miten oli, kyse on prosessista jossa data tulkitaan/muotoillaan ymmärettäväksi l. informaatioksi.

Informaatiota on siten olemassa vain meidän päissämme, ja samasta datasta voidaan tuottaa erilaisia informaatioita. Tulkintoja, väittämiä, käsityksiä jne. Se miten jokin oleva datana "on" ei säännönmukaisesti johda yksi yhteen informaatioon, joka kuvaisi olevaa niinkuin se datana "on". Eikä informaatio itsessään sisällä laatumäärittelyä: myös väärä käsitys on informaatiota.

Onko olemassa väärää dataa? Tuskin. On vain kyse siitä voimmeko sen datan perusteella, joka on meille havaittavissa (suoraan tai välillisesti) sanoa maailmankaikkeuden olevan deterministinen tai ei, tai edes osin tietyssä mittakaavassa? Ja siitä, olemmeko löytäneet kaiken sen jo valmiiksi olemassa olevan datan, jonka perusteella suuntaan tai toiseen voidaan sanoa?

Onko kaikkialla dataa? Onko asioita joissa dataa ei olisi? Voidaanko edes sellaista kuin datatonta kohdetta havaita, etsiä tai löytää? Jos voidaan, tarkoittaako datan puuttuminen sitä, ettemme itsestämme tai välineistämme johtuen havaitse kohteessa jo olemassa olevaa dataa? Onko datan puuttuminen dataa sekin, samoin kuin "väärä" informaatiokin on informaatiota?

Itse näen maailmankaikkeuden deterministisenä: tarvitsee elää vain silmat auki. Mutta kun dataa tarkastellaan tarkemmin, löydetään lisää dataa. Pian olemme mittakaavassa, jossa dataa ei sen määränsä vuoksi voida kerralla muotouttaa ymmärrettäväksi. Tällöinhän teemmekin parit otannat, yleistämme ja käytämme todennäköisyyksiä. Tietyn rajan ylittävä data näyttäytyy kaaoksena, koska emme voi kerralla havaita sellaisen datan vuorovaikutuksia tai muodostumista systeeminä.

Niin, se deterministisen maailmankaikkeuden suhde informaatioon? Onko se se, että väite "maailmankaikkeus on deterministinen" on vain informaatiota perustuen tiettyyn datan otantaan. Otannan muuttaminen voi tietty muuttaa informaatiota.

Derz kertoili että: "Yksi mahdollisuus mikä minulla tuli mieleen tänään on että maailma saattaa olla deterministinen, mutta niin kaoottinen että se noudattaa keskimäärin todennäköisyyttä.

Uskon kuitenkin, että täysin ei-deterministisenkin maailmankaikkeuden voitaisiin väittää noudattavan keskimäärin todennäköisyyttä. Menee pää tosin vähän mutkalle kun miettii millainen olisi niin täysin kaaottinen maailmankaikkeus, että sitä voitaisiin luonnehtia kaikkialta niin homogeenisesti epäjohdonmukaiseksi, että se olisi ennakoitavissa

Kaaoshan on järjestyksen korkein muoto, sanos vaikka tuo Salvador Dali.

Gravity sucks.

Vierailija
derz
Yksi mahdollisuus mikä minulla tuli mieleen tänään on että maailma saattaa olla deterministinen, mutta niin kaoottinen että se noudattaa keskimäärin todennäköisyyttä.

Tuossa tuli kyllä tärkeä näkökohta, mutta minä tulkitsen sen hiukan toisin.
Kun kaikkeus, vaikka noudattaakin liikeessään tiukkaa syysuhdetta, samalla kuitenkin on kaoottinen, se tarkoittaa, että se ei ole eikä voi olla kone. Tätä kuvastaa myös Hodgen konjektuurin ratkaisemattomuus, eli
ylivertaista konetta ei voida rakentaa. Ja siis informaatio eli muotoutettu on paloja kaoottisesta todenäköisyydestä.

MIELLE, MIELTÄMINEN. Se ei tarkoita informaatiota eli muotoutettua itseään, vaan kyse on sen kyvystä tunnistaa, tulkita. Eli juuri siitä, mistä on kyse myös Poincarén konjektuurissa. Ja minä sanon, että se on ratkaistavissa, on oikeastaan raktkaistukin, ja minäkin olen esittänyt sen perusteet. Eli kaikkeus voidaan universaalisti eli kaikkea käsittävästi kyllä TUNNISTAA eli MIELTÄÄ.

Vierailija

Tarkennusta edelliseen viestiini. Mielle, syntyneenä jotakin kohdetta olevasta informaatiosta, on ensimmäinen osa tunnistamisesta, sitä, että jotakin tunnistettavaa on löytynyt. Tunnistamisen toinen osa, loppuun saattaminen, on sitä, että varmennetaan, fiksataan, kiinnitetään tunnistus kohteeseensa. Eli MIELTEESEEN lisätään TODISTE.

Uusimmat

Suosituimmat