Miksi Bahai?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miksi tarvitaan vielä yksi uusi uskonto, Bahai?
Eikö näitä uskontoja jo ollut tarpeeksi, vieläkö pitää yksi uusi olla?

Mitä etua on Bahai-uskonnosta verrattuna esim. kristinuskoon?
Jos ajatellaan uskonnon yhteiskunnalliseen elämään tuomaa
eettismoraalista opetusta kuten oppia lähimmäisyydestä tai
rauhasta, niin eikö kristinuskossa jo ole näitä oppeja tarpeeksi?

Ja jos Bahai-uskonto leviää, niin miten se voi toimia sisäiseltä
organisaatioltaan ja valtarakenteiltaan yhtään sen paremmin
kuin esim. kristinusko?

Miten Bahai-uskonto suhtautuu kristinuskoon, entä muihin uskontoihin?
Pyrkiikö Bahai-liike syrjäyttämään kristinuskon? Onko tässä
kyse uskontojen kilpailusta? Minkälaista vaikutusta yhteiskuntaan
on sillä, että uskontoja on jos minkäkinlaista lahkoa ja järjestöä?

Sivut

Kommentit (39)

Vierailija
Dredex
Miksi tarvitaan vielä yksi uusi uskonto, Bahai?
Eikö näitä uskontoja jo ollut tarpeeksi, vieläkö pitää yksi uusi olla?

Mitä etua on Bahai-uskonnosta verrattuna esim. kristinuskoon?
Jos ajatellaan uskonnon yhteiskunnalliseen elämään tuomaa
eettismoraalista opetusta kuten oppia lähimmäisyydestä tai
rauhasta, niin eikö kristinuskossa jo ole näitä oppeja tarpeeksi?

Ja jos Bahai-uskonto leviää, niin miten se voi toimia sisäiseltä
organisaatioltaan ja valtarakenteiltaan yhtään sen paremmin
kuin esim. kristinusko?

Miten Bahai-uskonto suhtautuu kristinuskoon, entä muihin uskontoihin?
Pyrkiikö Bahai-liike syrjäyttämään kristinuskon? Onko tässä
kyse uskontojen kilpailusta? Minkälaista vaikutusta yhteiskuntaan
on sillä, että uskontoja on jos minkäkinlaista lahkoa ja järjestöä?

Siksi että joku/jotkut tarvitsevat rahaa...

Vierailija
Dredex
? Minkälaista vaikutusta yhteiskuntaan
on sillä, että uskontoja on jos minkäkinlaista lahkoa ja järjestöä?

Länsimaissa tuskin tämä mitenkään yhteiskuntaan vaikuttaa - meillä uskonto käsitetään nykyään niin henkilökohtaisen ja yksityisen alueelle kuuluvaksi, että tuskin on vallankumouksia luvassa enää täällä päin maailmaa uskonnon nimissä.

Vierailija

Dredex kirjoitti:

> Dredex: Miksi tarvitaan vielä yksi uusi uskonto, Bahai?

Bahai-usko ilmaistiin 1800-luvun puolivälissä. Silloisessa tilanteessa vanhat uskonnot oli imetty kuiviin. Niillä ei ollut enää voimaa yhdistää ihmiskuntaa ehjäksi kokonaisuudeksi ja viitoittaa tietä tulevaisuuteen. Siltä ajalta on peräisin huhu, että Jumala on kuollut.

> Dredex: Eikö näitä uskontoja jo ollut tarpeeksi, vieläkö pitää yksi uusi olla?

Niin ajatteli myös silloisen Persian, niin hengellinen kuin maallinenkin johto ja tekivät kaikkensa, jotta uusi Ilmaisu olisi saatu tukahdutettua heti alkuunsa.
Uskonnot syntyvät n. tuhannen vuoden välein. Kun edellinen on tehnyt tehtävänsä ja uskonnosta on tullut sivistystä eteenpäin vievän voiman sijasta kehityksen jarru, syntyy uusi uskonto.

> Dredex: Mitä etua on Bahai-uskonnosta verrattuna esim. kristinuskoon?
Jos ajatellaan uskonnon yhteiskunnalliseen elämään tuomaa
eettismoraalista opetusta kuten oppia lähimmäisyydestä tai
rauhasta, niin eikö kristinuskossa jo ole näitä oppeja tarpeeksi?

Uskonnot ovat kaksiosaisia. Toinen puoli liittyy jumaluuteen ja toinen puoli ihmisen eettissosiaaliseen kehitykseen. Edellinen on kaikissa suurissa uskonnoissa sama, mutta jälkimmäinen puoli uusitaan n. tuhannen vuoden välein ajan tarpeita vastaavaksi. Bahai-uskon perustajaprofeetan mukaan: Lähettäessään profeettansa maailmaan on Jumalalla kahtalainen tarkoitus. Ensiksikin pelastaa ihmislapset tietämättömyyden pimeydestä ja opastaa heidät todellisen ymmärryksen valkeuteen. Ja toiseksi taata ihmiskunnan rauha ja turvallisuus sekä määrätä kaikki ne keinot, joilla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa.

Jos kristinusko olisi tuonut rauhan tullessaan, se olisi jo vakiinnuttanut sen. Sillä on ollut 2000 vuottaa aikaa tehdä se. Aika jatkuu, rauhan tekijöitä ei ole koskaan liikaa.
Baha’u’llah bahai-uskon ilmaisija toi esille ihmisoikeudet, jotka tunnetaan nykyisin YK:n kautta. Hän laski myös perustan uudelle maailmanjärjestykselle, jonka hallinnollista puolta olen viimeaikoina tuonut esille. Eli uskonnon yhtenä päämääränä on vakiinnuttaa yleismaailmallinen rauha uuden maailmanjärjestyksen avulla ja saattaa sen ohessa ihmisoikeudet voimaan kautta planeetan.
Uskonto ei ole oppi. Opit ovat papiston luomia dogmeja.
Jokainen ihminen on velvollinen tutkimaan uskontoja täysin itsenäisesti tai olemaan tutkimatta. Jokainen on omista uskomisistaan tai uskomatta jättämisistään vastuussa vain itse. Ihmisiä ei tule arvioida sen mukaan julistautuvatko he jonkun uskonnon seuraajaksi vai ei. Sanat ovat kaikkien omaisuutta.

> Dredex: Ja jos Bahai-uskonto leviää, niin miten se voi toimia sisäiseltä
organisaatioltaan ja valtarakenteiltaan yhtään sen paremmin
kuin esim. kristinusko?

Meillä ei ole papistoa tai sitä vastaavaa instituutiota. Hoidamme sekä sisäisiä asioitamme että ylläpidämme yhteyksiä muihin järjestöihin hallintojärjestelmämme avulla. Kuvasin vaalikäytäntömme pääpiirteitä otsakkeen alla: Oikeiston nousu ja tuho.
Meillä ei ole pakollista kirkollisveroa, jolla valtio tukisi toimintaamme, vaan kaikki toiminta tapahtuu jäsenten täysin vapaaehtoisten lahjoitusten avulla. Toimintamme tukemiseksi emme myöskään ota vastaan lahjoituksia ulkopuolisilta.
Bahai-temppeleitä on toistaiseksi yksi joka mantereella. Ne ovat auki kaikille ihmisille. Koska meillä ei ole papistoa, temppeleissä ei pidetä minkäänlaisia kirkonmenoja, vaan niihin voi mennä kuka tahansa hiljentymään tai lukemaan omia pyhiä kirjoituksiaan. Temppeleiden ympärille on myöhemmin aikomus perustaa sosiaalisia keskuksia, joissa toimisi niin koulut, yliopistot, sairaalat, sosiaalitoimistot jne.

> Dredex: Miten Bahai-uskonto suhtautuu kristinuskoon, entä muihin uskontoihin? Pyrkiikö Bahai-liike syrjäyttämään kristinuskon? Onko tässä
kyse uskontojen kilpailusta?

Kaikki uskontojen perustajaprofeetat ovat hyväksyneet edellisen uskonnon profeetan aseman samaksi omansa kanssa. Jokainen on myös ennustanut uuden uskonnon syntymisen ”paluunaan”. On siis olemassa vain yksi Jumalan uskonto, jonka eri kehitysjaksoja erillisiksi mieltämämme uskonnot ovat. Evoluutio koskee siis myös uskontoja.
Aiemmissa uskonnoissa ihmiset on jaoteltu ”hyviin ja pahoihin”, mutta Baha’u’llahin mukaan planeetallamme asuu vain yksi ihmiskunta, eikä uskonnon avulla voi enää sysätä ketään ulkopuolelle. Uskontojen perustajien välillä ei ole minkäänlaista kilpailua. Kilpailutilanteet ovat uskontojen seuraajiksi julistautuneiden ihmisten omia luomuksia.

>Dredex: Minkälaista vaikutusta yhteiskuntaan on sillä, että uskontoja on jos minkäkinlaista lahkoa ja järjestöä?

Uskontojen lahkoistuminen kertoo niiden hajoamisesta. Uskonto, joka erottaa ihmisiä toinen toisistaan lakkaa olemasta uskonto. Jos uskonto ei pysty edes yhdistämään uskonnon sisällä ihmisiä toisiinsa, miten se voisi toimia koko ihmiskunnan yhdistäjänä ja kasvattajana.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Na killa se mieki olen sitä mieltä ,jo vain se vielä yhelle uskonnolle on tillaa.
Käykääppä joskus kirkossa,mie olen pakosta joutunu .
Niin rievatun kovat puiset penkit, ja vanhanaikhaiset.
Selekä oli kipeänä monta päivää sen jälkhin.
Se temppelipelimanni se se vain soitteli kaunhisti, ja hoilaski jotensaki.
Mutta akan ääni siinä minun vieressä, se oli jotensaki vinksalhan koko
laulun ajan. Mie sille ehottelin , että menemmä tanssimhan, ku se
laulu jotensaki lähenteli valssia. Ei se siellä ihmisten näkösillä, mutta annappako kotiakohen ajethin, sitä tuli.
Pappiki se puhu aluksi ihan oikeita asijoita, mutta sitte seki alko pölättelemhän.Minua ny ei sitä pölättelyä saa ennää milhän kuuntelemhan.
Onhan sitä tullu elämän varrella jos mitä tehtyä, mutta niin son tehty minulekki. Enkä mie ole niitä tekijöitä tervapaassa ollu keittämässä.
Mutta se pappi aiko kaikki syntiset tulisessa järvessä kypsyttää.
Soli antheksiantamaton äijjä.
No mutta olkhon.

Vierailija
Heksu
Miksi kysyt tätä TIEDE-palstalta?



Kyse on uskontoTIETEESTÄ. Tietoa, joka koskee uskontoa, voi tutkia.
Uskontojakin voi tutkia tieteellisesti. Esim. luetteloida, kategorisoida,
havainnoida jne... Mutta se siis on eri asia kuin uskonnon seuraaminen
tai uskominen. Uskonnot voidaan esimerkiksi lajitella vaikka primitiivisiin
(shamaanit ym. luonnonuskonnot), muinaisiin (kivien ja patsaiden
palvojat) sekä kehittyneisiin (lähimmäisyys). Koska Bahai-uskonnosta
minulla ei ollut ennestään TIETOA, niin päätin sitä täällä kysyä.

Nämä ovat eri asioita:
1) uskonnon julistaminen / tuputtaminen
2) uskonnon tutkiminen tieteellisesti
3) uskominen

kaksoispilari
Meillä ei ole papistoa tai sitä vastaavaa instituutiota. Hoidamme sekä sisäisiä asioitamme että ylläpidämme yhteyksiä muihin järjestöihin hallintojärjestelmämme avulla.



Hallintojärjestelmä muodostaa instituution ytimen. Myönnettäköön, että
järjestelmä on hyvä, mutta se on silti järjestelmä. Tulisikohan järjestelmät
ja uskonto pitää sittenkin erillään toisistaan? Vaan toinen ei liene mahdollista
ilman toista?

kaksoispilari
Aiemmissa uskonnoissa ihmiset on jaoteltu "hyviin ja pahoihin", mutta Baha'u'llahin mukaan planeetallamme asuu vain yksi ihmiskunta, eikä uskonnon avulla voi enää sysätä ketään ulkopuolelle.



Jeesuksen opetus oli, että jos uskoo, niin ei ole väliä, vaikka joskus olikin
paha, koska voi olla siitä lähtien hyvä.

kaksoispilari
Uskontojen lahkoistuminen kertoo niiden hajoamisesta. Uskonto, joka erottaa ihmisiä toinen toisistaan lakkaa olemasta uskonto. Jos uskonto ei pysty edes yhdistämään uskonnon sisällä ihmisiä toisiinsa, miten se voisi toimia koko ihmiskunnan yhdistäjänä ja kasvattajana.

Bahain ytimessä on järjestelmä ja ihmiset.
Mikä estää Bahaita hajoamasta lahkoiksi?

Neonomide
Seuraa 
Viestejä13270
Liittynyt23.6.2005

Puhdas krishnamurtilaisuus on myös vaihtoehto maapallon ja ihmisyyden pelastamiseksi! Veikkaan vieläpä, että sillä "uskonnolla" on enemmän kannattajia kuin bahailaisuudella.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Aslak kirjoitti.

< Aslak: Na killa se mieki olen sitä mieltä, jo vain se vielä yhelle uskonnolle on tillaa.

Uskonto on ymmärryksen asia. Koska ymmärrys on abstraktinen käsite, se ei tarvitse edes tilaa itselleen. Ja jos ajatellaan ymmärryksen lisäävän ihmisen aivokapasiteettia, niin silloinhan tila lisääntyisi. Ymmärsin kuitenkin, mitä tarkoitit. Mukava saada sinulta palautetta, mikä antaa tilaa uskontojen evoluutiolle.

> Aslak: Pappiki se puhu aluksi ihan oikeita asijoita, mutta sitte seki alko pölättelemhän. Minua ny ei sitä pölättelyä saa ennää milhän kuuntelemhan.

Tulkitsen sanasi niin, että ajattelet omilla aivoillasi. Olet omaksunut omien huomioittesi ja kokemustesi kautta käsityksesi sekä elämästä että uskonnoista ja siksi koet vastenmieliseksi pappien päämäärähakuisen yrityksen vaikuttaa kuulijoiden tunteisiin ja ajatteluun.
Kirkonmenoissa lausutaan ääneen uskontunnustus, johon monet eivät usko, silti he noudattavat tätä tapaa kuuliaisesti, vaikka tietävät sisimmässään valehtelevansa. Ihmettelenpä, miten kauan ihmiset suostuvat kiltisti noudattamaan uskonnollisten auktoriteettiensa kehittämiä muotomenoja. On helpompi kieltää totuus kuin sanoa papeille, että ette itsekään usko omiin litanioihinne.

Minua kiinnostaisi keskustella uskontojen merkityksistä ja uskonnon evoluutiosta pappien kanssa, mutta luulen, etteivät he antautuisi sellaiseen keskusteluun. Joka tapauksessa, Jeesuksen opetuksia on tuhansien vuosin saatossa raiskattu kaikenmaailman tulkinnoilla ja opeilla niin, että hän ei varmasti tunnustaisi nykyistä kristinuskoa siksi asiaksi, jonka hän aikoinaan ilmaisi.

> Aslak: Onhan sitä tullu elämän varrella jos mitä tehtyä, mutta niin son tehty minulekki. Enkä mie ole niitä tekijöitä tervapaassa ollu keittämässä.

Pieni tarina: Jeesuksen opetuksia arvostava mies kulki tietä pitkin ja häntä vastaan tuli kaveri, joka ei niitä arvostanut ja löi tätä poskelle. Tämä käänsi opetusten mukaan toisen poskensa ja sai läimäyksen sillekin. Seuraavana päivänä kaverukset kohtasivat jälleen ja sama näytelmä toistui. Kolmantena päivänä, kun vastaantulija jälleen läimäytti toista poskelle, tämä löi takaisin, jollin iskun vastaanottaja ihmetteli; miksi löit, miksi et kääntänyt toista poskeasi. Opetus on tarkoitettu koskemaan meitä molempia, oli vastaus. Annoin sinulle aikaa oppia, kun et oppinut hyvällä, opit pahalla.

>Aslak: Mutta se pappi aiko kaikki syntiset tulisessa järvessä kypsyttää. Soli antheksiantamaton äijjä. No mutta olkhon.

Kirjassa Vaeltava viisaus on sanonta: Viisas antaa perään, siihen perustuu tyhmyyden maailmanherruus.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Na tavalhan se kaksoispilari tulkitti, minun sekavat ajatelmat ihan oikhein.
Uskomus jos se tullee sisimmästä, son hyvä asija.
Jos uskomus tullee pölöstä maailmaa kohthan, son huono asija.
Jos uskomus tullee haluista , son huono asija.
Mutta jos uskomus tullee järjestä ja tievosta ,son mahollisesti jopa oikeaki.
Siinämielessä uskonnoille on maailmassa, vielä toistaseksi tillaa.
Enkä mie tarkottanu temppelien tonttipolitiikkaa.
Aivan niinku sen oikhein ymmärsikki.

Niin son minulla vähäsen erillainen käsitys, maailmasta ja sen menosta
ku usseimmilla uskovaisilla. Niin ja siittä yläkerran isännästäki.
Enkä mie oikhein saata uskoa ,että se meitä keitettäväksi tuomittis.
Vähäsen ylempänä mie sitä Herraa pijän. Mutta kirkoissa se alennetthan
jopa ihmisen alapuolelle. Niinko mie sanoin , on sitä minullekki tehty
mutta ei mulla tervapaat ole kiehumassa.

Niinko mie sanoin tuosta temppelipelimannistaki, se tosijhanki soitti hyvin. Mutta miksikä se pittää kaikella mahollisella tavalla, yrittää tehhä
semmonen pelottava ja synkkä tunnelma kirkhon ?
Ihan niinko kläppinä ku menthin naapurhin ,muutaman kilometrin päähän
ja sieltä pimeässä kävelthin takasin. Kokoajan tuntu ku joku nappais niskasta kiinni.
Eikö sitä pitäs olla ilonen ja vapautunu ku on saatu kuulla ,että
son sinunki pahat teot annettu antheksi, ja hyvistä hommista sulle maksethan palkinto. Jos ny ei sitte ihan seteleitä lavota kourhan, niin kuitenki.

Eikö siinä olis hyvän musiikin tahissa, hiasta valssia arvokhasti syytä
pyörähellä vähän kaikkien ?
Niin etten mie siinäkhän pilkata halunnu,mutta muistuttaa että asijoita
voihan kattoa moneltaki kantilta.

Vierailija

Dredex kirjoitti:

> Dredex: Kyse on uskontoTIETEESTÄ. Tietoa, joka koskee uskontoa, voi tutkia.
Uskontojakin voi tutkia tieteellisesti. Esim. luetteloida, kategorisoida,
havainnoida jne... Mutta se siis on eri asia kuin uskonnon seuraaminen
tai uskominen. Uskonnot voidaan esimerkiksi lajitella vaikka primitiivisiin
(shamaanit ym. luonnonuskonnot), muinaisiin (kivien ja patsaiden
palvojat) sekä kehittyneisiin (lähimmäisyys).

Olet oikeassa, uskontoa voi lähestyä tieteen näkökulmasta ja niin myös pitää tehdä. Jos tieteellinen näkökulma jätetään pois, uskonto on vaarassa muuttua taikauskoksi.
Kysymykseen tulevia tieteenhaaroja ovat mm.: Metafysiikka, fenomenologia, sosiologia, antropologia, filosofia, filologia, typologia, merkkioppi, positivismi ja reduktionismi. Tietysti voisi vielä lisätä semiotiikan ja neurologian eli aivojen magneettikuvauksien käytön uskonnollisiksi luokiteltujen kokemusten tutkimisessa ja miksei nykyään asiaan voisi kuulua vielä kybernetiikkakin.
Baha’u’llahin mukaan uskonnon tulee olla yhtäpitävä tieteen standardien ja järjen kanssa, muuten se on enemminkin taikauskoa ja mielikuvitusta.

Jokainen eri tieteellinen näkökulma avaa oman alueensa uskonnon ymmärtämiseen ja alueiden yhdistäminen tuottaa hyvin monipuolisen kuvan uskonnon ulottuvuuksista verrattuna vaikka palstalla usein esiin tulevaan ”uskontonäkökulmaan”, joka perustuu yksilöiden mielikuviin, jotka puolestaan on kerätty ”uskovaisiksi” nimitettyjen ihmisten edesottamuksista ja heidän uskomisistaan, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä itse uskontojen perustajien opetusten kanssa.

> Dredex: Koska Bahai-uskonnosta
minulla ei ollut ennestään TIETOA, niin päätin sitä täällä kysyä.

Näkökulmasi on hyvin rohkea ja ennakkoluuloton. Palstalla kirjoittamiseni aikana (yli kaksi vuotta) vain muutamat henkilöt ovat uskaltaneet tutustua asiaan ja kyenneet käyttämään analysoivaa ajattelutapaa aiheen lähestymisessä.

Dredex: Nämä ovat eri asioita:
1) uskonnon julistaminen / tuputtaminen
2) uskonnon tutkiminen tieteellisesti
3) uskominen

Kyllä. Luetteloon voisi vielä lisätä uskontojen evoluution ymmärtämisen. Sillä eikö tutkimisen tarkoitus ole selvittää millaiset lainalaisuudet tutkittavaan ilmiöön kokonaisvaltaisestikin liittyvät ja miten ilmiö tulee niiden kautta ymmärrettäväksi.

>> kaksoispilari: Meillä ei ole papistoa tai sitä vastaavaa instituutiota. Hoidamme sekä sisäisiä asioitamme että ylläpidämme yhteyksiä muihin järjestöihin hallintojärjestelmämme avulla.
> Dredex: Hallintojärjestelmä muodostaa instituution ytimen. Myönnettäköön, että järjestelmä on hyvä, mutta se on silti järjestelmä

Hallinnollinen järjestelmä ei ole uskontoa.
Uskontojen perustajien opetukset ovat kaksiosaisia. Perimmäistä osaan liittyy Jumalan tunteminen, joka mahdollistaa elämän totuuksien oivaltamisen ja ymmärtämisen, ihanteet ja henkiset opetukset, jotka edustavat uskonnon perimmäistä laatua ja jotka ovat muuttumattomia. Siksi uskonnot ovat perimmiltään yksi ja sama.

Toinen osa sisältää sosiaaliset lait ja ohjeet joita sovelletaan ihmiskäyttäytymiseen. Ne liittyvät aikaan ja paikkaan ja ne uusitaan n. kerran tuhannessa vuodessa vastaamaan alkavan ajanjakson tarpeita.

Hallintojärjestelmämme perusta nojaa Baha’u’llahin sosiaalisyhteiskunnallisiin opetuksiin. Mutta se on kehittynyt ja saanut nykyisen muotonsa vasta pari kolme sukupolvea hänen toimintansa jälkeen ja sitä voidaan kehittää jatkossakin aina tarpeen mukaan.
Kaikki hallintoneuvostot olivatpa sitten paikallisia, kansallisia tai YON tekevät päätöksiä, jotka soveltuvat kulloisiinkin olosuhteisiin ja päätökset voidaan myös purkaa, päätökset eivät ole uskontoa, vaan liittyvät yhteisön ajankohtaisiin tarpeisiin.

> Dredex: . Tulisikohan järjestelmät ja uskonto pitää sittenkin erillään toisistaan? Vaan toinen ei liene mahdollista ilman toista?

Bahai-ajattelun mukaan uskonto ja politiikka on pidettävä erillään toisistaan.
Kirjoitan mielelläni hallinnosta siksi, että bahait ajattelevat hallinnollisen järjestelmänsä olevan MALLI ihmiskunnan tulevaisuuden hallintojärjestelmälle. Hallintomme ja vaalijärjestelmämme perusideoihin voidaan tutustua ja niitä voidaan haluttaessa soveltaa käytäntöön kehitettäessä oikeudenmukaisempaa hallinnollista järjestelmää koko ihmiskunnan käyttöön.
Uskonto ei seuraa hallintojärjestelmän mukana.

>>kaksoispilari: Aiemmissa uskonnoissa ihmiset on jaoteltu "hyviin ja pahoihin", mutta Baha'u'llahin mukaan planeetallamme asuu vain yksi ihmiskunta, eikä uskonnon avulla voi enää sysätä ketään ulkopuolelle.
> Dredex: Jeesuksen opetus oli, että jos uskoo, niin ei ole väliä, vaikka joskus olikin
paha, koska voi olla siitä lähtien hyvä.

Viittaat kai katumiseen ja anteeksiantamiseen. Käytin huonoja sanoja ”hyvä ja paha”. Halusin viitata syyn ja seurauksen tajuamiseen ja ihmisen ymmärrykseen miettiä ja verrata erilaisia ratkaisumalleja toisiinsa ja ottaa miettimisensä jälkeen vastuun valinnoistaan. Kaikilla ihmisillä on kyky ajatella abstraktisti ja käsittää tekojensa seuraukset, jotka nykyisellään voivat ulottaa vaikutuksensa koko ihmiskuntaan. Tällaista mahdollisuutta ei ihmisillä ollut kuusi- tai kaksituhatta vuotta sitten. Ei tiedetty edes että planeettamme on pyöreä, kiertää aurinkoa ja että on muitakin mantereita, uskontoja ja kansoja kuin silloin tunnetut. Miten olisi voitu ottaa vastuu koko ihmiskunnan kehityksestä?

>> kaksoispilari: Uskontojen lahkoistuminen kertoo niiden hajoamisesta. Uskonto, joka erottaa ihmisiä toinen toisistaan lakkaa olemasta uskonto. Jos uskonto ei pysty edes yhdistämään uskonnon sisällä ihmisiä toisiinsa, miten se voisi toimia koko ihmiskunnan yhdistäjänä ja kasvattajana.
>Dredex: Bahain ytimessä on järjestelmä ja ihmiset. Mikä estää Bahaita hajoamasta lahkoiksi?

Baha’u’llah esti ilmaisemansa uskon lahkoistumisen antamalla kirjoitustensa ainoan validin tulkintaoikeuden pojalleen Abdul-Bahalle. Jokaisella on tietysti oikeus tutkia ja tulkita kirjoituksia oman ymmärryksensä kapasiteetin mukaan, mutta ei voi väittää omaa käsitystapaansa oikeammaksi kuin muiden ja vaatia muita seuraamaan itseään.
Abdul-Baha puolestaan testamenttasi oikeuden bahai-uskon suojelijalle Shoghi Effendille. Hallintojärjestelmä on suurelta osin Shoghi Effendin käsislaa. Tämän jälkeen vastuu yhteiskunnallista päätöksistä siirtyi YON:lle, mutta alkuperäiskirjoitusten tulkintaoikeutta ei YON:llä ole.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä13270
Liittynyt23.6.2005
kaksoispilari
Palstalla kirjoittamiseni aikana (yli kaksi vuotta) vain muutamat henkilöt ovat uskaltaneet tutustua asiaan ja kyenneet käyttämään analysoivaa ajattelutapaa aiheen lähestymisessä.

Ehkä kyse on uskonto-sanan aiheuttamissa väristyksissä. Nyt kun pahimmat "uskonsodat" taitavat olla tauolla, minuakin alkoi kiinnostamaan. Ihan alanikin puolesta.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija
Neonomide

Ehkä kyse on uskonto-sanan aiheuttamissa väristyksissä. Nyt kun pahimmat "uskonsodat" taitavat olla tauolla, minuakin alkoi kiinnostamaan. Ihan alanikin puolesta.

Mikä sinun alasi on kun uskonnot kiinnostaa?

*utelias*

Vierailija

Neonomide kirjoitti:

> Neonomide: Puhdas krishnamurtilaisuus on myös vaihtoehto maapallon ja ihmisyyden pelastamiseksi! Veikkaan vieläpä, että sillä "uskonnolla" on enemmän kannattajia kuin bahailaisuudella.

Jokaisen uskonnon puhtaus on ollut vaihtoehto, jos ei nyt aiemmin maapallon, niin kuitenkin ihmisyyden pelastamiselle.
”Kannattajien” lukumäärä ei sinällään merkitse mitään. Uskonnon perustajahan on ”yksi” ja asia on täydellisenä olemassa hänen jäljiltään. Sittemmin tarvitaan niitä työntekijöitä, jotka alkavat soveltaa hänen opetuksiaan käytännön tasolla, muutenhan uutta kulttuuria ei syntyisi sen ilmaisun pohjalta.
Kristittyjä, muslimeita, buddhalaisia, muiden uskontojen seuraajia ja uskonnottomia on yhteensä 6 miljardia tallustamassa planeetallamme omine pelastusideoineen, mutta lukumäärästä huolimatta pelastusyritykset näyttävät ristiriitaisuuksineen ennemminkin ylirasittavan potilasta kuin parantavan.

Koska en tuntenut krishnamurtilaisuutta, kävin Googlella. Kopioin seuraavan keskustelun sieltä:

Kysyjä: En omakohtaisesti tiedä, mitä rakkaus on, mitä on totuus tai mitä Jumala on, mutta te kuvailette sitä sanomalla, että rakkaus on Jumala sen sijaan että sanoisitte: "Rakkaus on rakkautta." Voitteko selittää miksi sanotte: "Rakkaus on Jumala"?
Krishnamurti: En sanonut, että rakkaus on Jumala.
Kysyjä: Luin erään kirjanne …
Krishnamurti: Olen pahoillani, älkää lukeko kirjoja!
Tästä syystä häntä syytetäänkin epäselvyydestä ja mitäänsanomattomuudesta hänen kieltäytyessään antamasta toimintaohjeita, neuvoja, menetelmiä tähdentäen elämän olennaisen ytimen olevan selitysten ulkopuolella. Logiikalle ja järjelle antaa toki hänkin arvon.
"Ei niin, että looginen aina olisi totta, mutta kun logiikkaa ja järkeä käytetään terveesti ja mielekkäästi, tiedetään järjen rajoitukset."

Nyt kysyisin, miten näillä ohjeilla pelastetaan maapallo, jonka pelastamiseen tarvitaan se sosiaalisyhteiskunnallinenkin puoli.
Teistiset, monoteistiset ja relativistiset uskonnot, joihin viimeksi mainittuun ryhmään, jos uskontoja sitten täytyy jotenkin ryhmitellä, kuuluu bahai-usko sisältäen silti piirteitä teistisestäkin näkökulmasta, olivat kaksiosaisia. Krishnamurtilaisuus näyttää perustuvan deistiseen ajatussuuntaan, jossa on vain yksi puoli eli jokainen yksilö oivaltakoon totuuden ilman oppi-isiä, mutta Krishnamurti kuitenkin itse on oppi-isä tai guru, miten vain.
Krishnamurti neuvoo idän ihmisiä, joilla on deistinen tausta. He pyrkivät saavuttamaan nirvanan, vaikka heillä ei olisi muuta omaisuutta kuin riekaleinen lannevaate ympärillään ja kerjuukuppi. Tietenkin, jos se on ainoa päämäärä, kulutus vähenee melkoisen rajusti planeetallamme.
Sitä en tiedä elikö Krishnamurti itse niin vaatimattomasti.
Minulla ei tietenkään ole mitään krishnamurtilaisia ja heidän toimintaansa vastaan. Kuten Aslak sanoi, aina mahtuu vielä yksi mukaan.

>>kaksoispilari kirjoitti: Palstalla kirjoittamiseni aikana (yli kaksi vuotta) vain muutamat henkilöt ovat uskaltaneet tutustua asiaan ja kyenneet käyttämään analysoivaa ajattelutapaa aiheen lähestymisessä.
> Neonomide: Ehkä kyse on uskonto-sanan aiheuttamissa väristyksissä. Nyt kun pahimmat "uskonsodat" taitavat olla tauolla, minuakin alkoi kiinnostamaan. Ihan alanikin puolesta.

Minustakin sana uskonto on este. Tai sanotaan, että se on ensimmäinen kynnys ja vaatii jo melkoisesti rohkeutta, omapäisyyttä, uteliaisuutta tai "aktiivista uskonnon vastustuskykyä", jotta näkisi sen ylitse tai joissakin tapauksissa jopa ylittäisi sen.

Vierailija
kaksoispilari

Hallinnollinen järjestelmä ei ole uskontoa.
Uskontojen perustajien opetukset ovat kaksiosaisia. Perimmäistä osaan liittyy Jumalan tunteminen, joka mahdollistaa elämän totuuksien oivaltamisen ja ymmärtämisen, ihanteet ja henkiset opetukset, jotka edustavat uskonnon perimmäistä laatua ja jotka ovat muuttumattomia. Siksi uskonnot ovat perimmiltään yksi ja sama.



Tämä kuulostaa järkevältä.

kaksoispilari

Toinen osa sisältää sosiaaliset lait ja ohjeet joita sovelletaan ihmiskäyttäytymiseen. Ne liittyvät aikaan ja paikkaan ja ne uusitaan n. kerran tuhannessa vuodessa vastaamaan alkavan ajanjakson tarpeita.



Tämäkin vaikuttaa järkeenkäyvältä. Mutta mitä uusimista kristinuskossa
nyt olikaan? Eikö kultainen sääntö enää riittänytkään vai mikä se ongelma
siis olikaan? Oliko Bahain perustamisen ainoa peruste kristinuskon
lahkoistuminen ja että kristinusko ei ole 2000 vuoden aikana saanut
kaikkia eri lahkojen ja uskontojen uskovaisia saman katon alle?

Bahain ratkaisu on siis, että uskon tulkitsemisen oikeus siirtyy testamenttaa-
malla eteenpäin ja parempi hallintomalli?

Testamenttaus on käytännössä verrannollinen paaviuteen.

Entä hallintomalli? Miten se toimii käytännössä? Voiko kuka tahansa
Bahai-uskovainen (vain) äänestää kenestä tulee osa Bahain päättävää
elintä?

Miten vaalit järjestetään? Miten ehdokasluettelo järjestetään?
Miten estetään, että Bahai-uskosta ei tule pelkkä vaalisirkus, jossa
uskovaiset yrittävät kalastaa mahdollisimman paljon ääniä ja pyrkiä
valtaan keinoja kaihtamatta? Kun mukaan tulee vaalit, niin miten
uskovat pystyvät keskittymään uskoon ja uskontoon, lähimmäisyyteen
jne., jos pitää miettiä miten voittaisi seuraavat vaalit? Jos pitää
käydä vaalikiertueella ja kirjoittaa kirjoja, jotta ihmiset oppivat tuntemaan,
yms. julkisuuskuvan hiontaa, niin unohtuuko itse asia?

Tätäkö on se sosiaalisyhteiskunnallinen puoli?

kaksoispilari

Hallintojärjestelmämme perusta nojaa Baha’u’llahin sosiaalisyhteiskunnallisiin opetuksiin. Mutta se on kehittynyt ja saanut nykyisen muotonsa vasta pari kolme sukupolvea hänen toimintansa jälkeen ja sitä voidaan kehittää jatkossakin aina tarpeen mukaan.
Kaikki hallintoneuvostot olivatpa sitten paikallisia, kansallisia tai YON tekevät päätöksiä, jotka soveltuvat kulloisiinkin olosuhteisiin ja päätökset voidaan myös purkaa, päätökset eivät ole uskontoa, vaan liittyvät yhteisön ajankohtaisiin tarpeisiin.



Aivan, yhteisön tarpeisiin. Eri ihmisillä on eri tarpeita, ja he perustanevat
omia yhteisöjään ajamaan omia tarpeitaan, koska yksi yhteisö tuskin
riittää kaikille ja heidän tarpeilleen.

kaksoispilari

Bahai-ajattelun mukaan uskonto ja politiikka on pidettävä erillään toisistaan.
kaksoispilari

Baha’u’llah esti ilmaisemansa uskon lahkoistumisen antamalla kirjoitustensa ainoan validin tulkintaoikeuden pojalleen Abdul-Bahalle. Jokaisella on tietysti oikeus tutkia ja tulkita kirjoituksia oman ymmärryksensä kapasiteetin mukaan, mutta ei voi väittää omaa käsitystapaansa oikeammaksi kuin muiden ja vaatia muita seuraamaan itseään.
Abdul-Baha puolestaan testamenttasi oikeuden bahai-uskon suojelijalle Shoghi Effendille. Hallintojärjestelmä on suurelta osin Shoghi Effendin käsislaa. Tämän jälkeen vastuu yhteiskunnallista päätöksistä siirtyi YON:lle, mutta alkuperäiskirjoitusten tulkintaoikeutta ei YON:llä ole.

Miksi Bahai-uskonto on liitetty järjestelmään siten, että vain tietty henkilö saa
tulkita tekstejä? Tietenkin se on turvallisinta itse Bahai-uskonnan kannalta,
että kuka tahansa ei voi tulkita että millainen Bahai-uskonto on, jotta Bahai
olisi nimenomaan Bahaita, eikä jotain muuta.

Vierailija

Aslak kirjoitti:
> Aslak: Na tavalhan se kaksoispilari tulkitti, minun sekavat ajatelmat ihan oikhein. Uskomus jos se tullee sisimmästä, son hyvä asija…
Mutta jos uskomus tullee järjestä ja tievosta, son mahollisesti jopa oikeaki.

Ajatelmasi eivät ole sekavia vaan varsin tervejärkisiä ja kaikenlisäksi mitä mukavimmalla tavalla ilmaistuja. Uskomuksista, mitkä kumpuavat järjestä ja tiedosta olemme tietysti varsin yksimielisiä.
Mitä ilmaistuihin uskontoihin tulee, niin pidän niitä vertauskuvallisessa muodossa ilmaistuna puhtaana järkenä. Jos kuulija onnistuu ymmärtämään niiden sanoman, hänen uskonsa hänen omaankin järjenkäyttöönsä voimistuu ja hän voi sitten soveltaa tätä vahvistunutta ymmärrystään suositeltuihin sosiaalisiin toimiin.
Nämä viimeksi mainitut suositukset sitten, muuttuvat ajan kuluessa ja tulevat yhä enemmän järkeä ja järjestelmällisyyttä vaativiksi. Ensin alkeet, sitten lisää.

> Aslak: Siinä mielessä uskonnoille on maailmassa, vielä toistaseksi tillaa. Enkä mie tarkottanu temppelien tonttipolitiikkaa.
Aivan niinku sen oikhein ymmärsikki.

Ymmärsin, ja varmaan sinäkin ymmärrät, kun sanon, että temppelien ovet pitäisi avata sekä kaikkien uskontojen seuraajille, että niitä seuraamattomille, mutta tällöin pitäisi muotomenoista luopua. Silloin temppeleitä voitaisiin sanoa Herran huoneiksi.

> Aslak: Niin son minulla vähäsen erillainen käsitys, maailmasta ja sen menosta ku usseimmilla uskovaisilla. Niin ja siittä yläkerran isännästäki.
Enkä mie oikhein saata uskoa ,että se meitä keitettäväksi tuomittis.

Nuo ”usseimmat uskovaiset” taitavat olla sitä porukkaa, jotka uskovat olevansa pelastuneita eivät järjenkäyttönsä, vaan sen mukaan, että uskotaan omaa järkeä vastaan. Miksi ihmisellä olisi järki ja ymmärrys, jos ei käytettäväksi. Ymmärrys ja sen mukainen toiminta taitaa olla juuri se aarre, joka pitäisi kaivaa sieltä vertauskuvan pellosta esille ja samalla tulisi muokattua se peltokin.

> Aslak: Vähäsen ylempänä mie sitä Herraa pijän. Mutta kirkoissa se alennetthan jopa ihmisen alapuolelle. Niinko mie sanoin , on sitä minullekki tehty mutta ei mulla tervapaat ole kiehumassa.

Kirkossa Isäntä ja palvelija tuntuvat vaihtaneen paikkaa. Palvelija nousee saarnastuoliin ”eläväksi sanaksi” ja Sana on ikuistettu ”kuolleeksi kuvaksi kankaalle”. Hyvä, ettet pidä silti tulta yllä tervapadan alla.

> Aslak: Niinko mie sanoin tuosta temppelipelimannistaki, se tosijhanki soitti hyvin. Mutta miksikä se pittää kaikella mahollisella tavalla, yrittää tehhä semmonen pelottava ja synkkä tunnelma kirkhon ?

Ehkä Herranpelko yritetään muuntaa tunnelman avulla herranpeloksi ja synnintunnoksi.

> Aslak: Eikö sitä pitäs olla ilonen ja vapautunu ku on saatu kuulla ,että
son sinunki pahat teot annettu antheksi, ja hyvistä hommista sulle maksethan palkinto. Jos ny ei sitte ihan seteleitä lavota kourhan, niin kuitenki.

Eikös se anteeksi saaminen ollut ehdollista. Kun annatte anteeksi, saatte anteeksi. Palkkion ajattelen olevan ainakin sitä, että kun on tarpeeksi hakannut päätään seinään jonkun asian vuoksi, niin jossakin vaiheessa voi huomata vapautuneensa sen suorittamisesta. Mitä niitä vanhoja juttuja sitten enää muistelemaan, kun on tapansa korjannut.

> Aslak: Niin etten mie siinäkhän pilkata halunnu, mutta muistuttaa että asijoita voihan kattoa moneltaki kantilta.

Ymmärsin. Saarnat ja dogmit yrittävät tehdä asiasta sellaisen pakkopaidan, joka paita pitäisi sopia kaikkien kuulijoiden päälle samalla lailla. Mutta ne, jotka sen paidan valmistavat, pukeutuvat itse muista erottuakseen erilaiseen asuun. Puhutaan kansan pariin tulemisesta. Eikö sellainen puhe osoita, että silloin ollaan itse jossakin muualla kuin kansan parissa ja kansaa. Meillä arvostellaan islamilaisia tapoja, entä omat piintymät. Niitä ei uskalleta ottaa esille, on se herranpelko niin syvällä.
Kirkonmiehet opettivat aikoinaan kansan lukemaan, nyt pitäisi huomata, että se on lukutaitoista.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat