Mikä on senkka?

Seuraa 
Viestejä1387
Liittynyt19.6.2005

Terveyskeskuksessa törmää termiin "senkka". Mitä se tarkoittaa?

Kommentit (15)

Vierailija

Mitataan onko tulehdusta. Jos on, on valkosolujen määrä korkea. Myös syöpä voi nostaa niitä ja muut sairaudet. Valkosolut ovat elimistön puolustajia ja niiden määrä nousee kun sairastuu.

Pahkasiassa oli muuta joskus, että "otetaan senkka nenästä" hahmon suussa.

Vierailija

Kuvastaa epäspesifisten tulehdusmarkkereiden olemassaoloa veressä.

Näyte otetaan laskimosta "senkkaputkeen" ja tunnin seisotuksen jälkeen mitataan punasolujen laskeuma.

Miksi tulehdusmarkkerit nostavat senkkaa, en muista enää. Labrakirjasta kotoa voisi löytyä selitys, kyllä sekin on opetettu.

What is an Erythrocyte Sedimentation Rate?

Definition: Erythrocyte sedimentation rate (ESR) is a diagnostic test for inflammation. The test measures the rate at which red blood cells fall to the bottom of a tube over time. An increased sedimentation rate corresponds to increased non-specific inflammation in the body. It is often called "sedrate" for short.

Also Known As: ESR, sedimentation rate, sedrate

http://arthritis.about.com/cs/diagnostic/g/sedrate.htm

Vierailija

Tuossa DM:n linkissähän tuo selitys olikin.

"Tulehdus muuttaa valkuaisia

Laskoon vaikuttaa punasolujen ja plasman tiheyksien välinen ero, plasman sisäinen kitkaisuus eli viskositeetti ja punasolujen muoto.

Lasko suurenee, kun punasolut tarttuvat toisiinsa ja muodostavat suurempia kappaleita, jotka vajoavat nopeammin.

Merkittävimmin laskossa näkyvät veren valkuaisainepitoisuuden muutokset. Varsinkin tulehdusvastetta säätelevien immunoglobuliinien ja veren hyytymiseen osallistuvan fibrinogeenin lisääntyminen suurentavat laskoa herkästi. Näitä valkuaisaineita tulee vereen paljon tulehduksen yhteydessä."

PS. Nykyisin ei kyllä verta imetä enää mihinkään putkiin, vaan otetaan suoraan vakuumiputkeen ja putki asetetaan telineeseen, jossa on mitta-asteikko.
Ennen vanhaan näyte otettiin putkeen, jossa oli hyytymisenestoainetta ja imettiin asteikolla varustettuun 'pilliin', joka sitten laitettiin telineeseen tunniksi ja sitten katsottiin montako millimetriä punasolujen pinta oli laskeutunut.

Vierailija

Eli viela selvemmin (toivottavasti):

lasko/senkka= putkessa olevien, pohjalle vajonneiden punasolujen muodostaman mohnan korkeus tunnin seisottamisen jalkeen.

Mohnaa muodostuu enemman, jos plasmassa on erityisen paljon proteiineja. Proteiinit '"liimaavat" punasoluja toisiinsa: nain muodostuneet kappaleet ovat painavampia kuin yksittaiset solut ja vajoavat pohjalle nopeasti, jolloin mohnaa siis muodostuu nopeammin. mm tuossa asken mainitut fibrinogeeni ja IGg proteiinit ovat tyypillisesti lisaantyneet tulehduksessa. Syovassa laskoa nostavat mm. kasvaimen solujen hajoamisesta syntyvat proteiinit (kasittaakseni). Koska proteiinipitoisuus plasmassa kohoilee kuitenkin monasti ihan normaaleistakin syista, on lasko melko epaspesifi mittari ja voi olla koholla vaikka mitaan patologista ei olisi meneillaan.

Vierailija
de Selby
Harvoinpa enää senkkaa taidetaan ottaa tuolla perinteisellä tunnin seisottamisella.

Kyllä tuo on ihan rutiinia.

Akuuteissa tulehduksissa mittarina käytetään CRP, joka reagoi tuntien sisällä ja kertoo aktuellin tilanteen.

Senkka nousee ja laskee hitaasti eli on aina jäljessä kliinisestä tilasta.

Senkkaa käytetäänkin enemmän kroonisten tulehdusten seurannassa, reuma etc.

de Selby
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt16.3.2005

Tuota juuri tarkoitin. CRP on korvannut homman akuuteissa tilanteissa mutta vielä parikymmentä vuotta sitten kaikki tulehdusepäilyt aloitettiin hitaalla konstilla.

Tais muuten olla vielä standardisoitu se senkkaputken nestepatsaa korkeus aikanaan kymmeneen senttiin. Putket oli tosin ohkasia, mutta näytemäärä silti on tässä metodissa aikamoinen verrattuna siihen mitä moderni kliininen analysaattori CRP mittaukseen tarvitsee.

Gravity sucks.

Vierailija

Verikin koostuu laajenevista atomeista ja kun veri syöksähtää sydämestä verenkiertoon, se joutuu ihmisen ulkopinnan tuntumaan, jossa veren atomit pääsevät laajenemaan tehokkaammin, pienemmän paineen ansiosta.

Ja näin laajenevat atomit työntävät toinen toisiaan verisuonissa, jolloin veri palaa sydämeen ihmisen kehon ulkopinnalta.

Sydämeen tullessaan veren laajenevat atomit pääsevät sinne lyönnin jälkeen, jolloin sydänlihaksen atomit eivät laajene.
(muokkaus. Itseasiassa tässä vaiheessa ne taitavat juuri laajentua, jolloin niistä myös vapautuu energiaa eli tilaa sydänlihaksen sisällä oleviin verisuoniin)

Kun sydän täyttyy veren laajenevista atomeista, sydänlihaksen ulkokehän atomeista vapautuu energiaa ulospäin sydämestä, jonka jälkeen ketjureaktiona sydänlihaksen atomit liikkuvat kohti sydämen keskustaa, jolloin veren atomit, jotka eivät laajene niin tehokkaasti työntyvät taas verenkiertoon. ketjureaktion jälkeen tapahtuu ns. lämpölaajeneminen, joka sallii uuden laajenevien veriatomien satsin saapua sydämeen.

Atomit eli laajenevat energiakeskittymät luovat elämää automaattisesti oikeissa olosuhteissa.

;):)

Ja sitä shamppanjaa ja nopeasti Kuopioon.

;):)

Kukahan uskaltaa olla toisena henkilönä oliko De Selbyn lisäksi kanssani samaa mieltä siitä, että atomit ovat laajenevia energiakeskittymiä?

;):)

Vierailija
blasti

lasko/senkka= putkessa olevien, pohjalle vajonneiden punasolujen muodostaman mohnan korkeus tunnin seisottamisen jalkeen.

Sorry, korjaan. Lasko (La) on plasman korkeus tunnin seisottamisen jälkeen, ei punasolujen. Maksimissaan (ei tietenkään, kaikilla on jonkin verran punasoluja) on 100, koska putken korkeus on 100mm. (tarkemmin ilmaistuna, koko verimäärän korkeus)

Korkein senkka, jonka olen urani aikana nähnyt, taitaa olla 70.

Anemia mm. aiheuttaa korkeaa senkkaa ilman tulehdustakin. (punasolujen määrä alentunut ja plasmapitoisuus siten korkeampi--veren volyymi pysyy samana)

Vierailija
de Selby
Tuota juuri tarkoitin. CRP on korvannut homman akuuteissa tilanteissa mutta vielä parikymmentä vuotta sitten kaikki tulehdusepäilyt aloitettiin hitaalla konstilla.

Tais muuten olla vielä standardisoitu se senkkaputken nestepatsaa korkeus aikanaan kymmeneen senttiin. Putket oli tosin ohkasia, mutta näytemäärä silti on tässä metodissa aikamoinen verrattuna siihen mitä moderni kliininen analysaattori CRP mittaukseen tarvitsee.

Enpä muista milloin CRP keksittiin ja tuli kliiniseen käyttöön. (C-reaktiivinen proteiini)

Ennen vanhaan tosiaankin veri imettiin sellaiseen pitkään putkeen, jossa oli mitta-asteikko ja laitettiin telineeseen tunniksi. Korkeus kyllä oli enemmän kuin 10cm. En muista tarkemmin, mutta ainakin 20cm, ellei 30cm. Olenhan noita "imeskelyjä" tehnyt vuosia ennen nykytyötäni.

Nyt luulen, että veripatsas on tuon 10cm, näin on hahmottunut näköaistini.
Senkkaputken paksuus on aivan eri luokkaa kuin pipetit, mihin veri imettiin.

CRP tai pikemminkin pika-CRP on tosi hyvä tutkimus. 10 minuutissa saa vastauksen plus samanaikaisesti ja yhtä nopeasti verenkuvan ja pika-nielunäytevastauksen. Helppo arvioida onko kyseessä bakteeri- vai virustulehdus ja välttää turhia antibioottikuureja.

Vierailija

Opiskeluaikanani senkalla tarkoitettiin astiaa johon sula metalli laskettiin sulatusuunista tai jossa metalli sulatettiin ja josta sula metalli kaadettiin muottiin. katso senkkaymppäys

Vierailija
MD

Sorry, korjaan. Lasko (La) on plasman korkeus tunnin seisottamisen jälkeen, ei punasolujen. Maksimissaan (ei tietenkään, kaikilla on jonkin verran punasoluja) on 100, koska putken korkeus on 100mm. (tarkemmin ilmaistuna, koko verimäärän korkeus)

Kiitos MD. Tietenkin noin tosiaan. Tuo oli paha moka, onneksi en ole laborantti Tulisi silloin kylla kiintoisia vastauksia eteenpain jaeltavaksi.

Vierailija

Kylläpä itsensä pitäminen uptodate labrahommissakin on vaikeaa.

Piti käydä tarkistamassa senkkaputkia ja viime viikolla labraamme on tullut käyttöön 30min senkka. Putki on ohuempi kuin 60min ja laitetaan telineeseen, jossa on vakiolämmönsäätö (lämpötilavaihtelut vaikuttavat senkkaan) ja digitaalinen tulosmittari.

Milloin ko metodi on tullut markkinoille/kliiniseen käyttöön, siihen labrakaan ei osannut vastata.

PS. Noita imettäviä pipettejä on historian saatossa ollut erimittaisia, viimeisimmät käytössä olleet pipetit, jotka labrastamme löytyivät, ovat noin 15-20cm silmämääräisesti. Urani alussa olen nähnyt ja imeskellyt pidempiin ja paksumpiin. (umm...joku tulkitsee nyt ties miten )

Uusimmat

Suosituimmat