Lääketiede ja terveys: Mikä on senkka?

Mikä on senkka?

Terveyskeskuksessa törmää termiin "senkka". Mitä se tarkoittaa?

[quote author="Finlandes" time="24.08.2005 klo 09:20"]

Terveyskeskuksessa törmää termiin "senkka". Mitä se tarkoittaa?

[/quote]

Mitataan onko tulehdusta. Jos on, on valkosolujen määrä korkea. Myös syöpä voi nostaa niitä ja muut sairaudet. Valkosolut ovat elimistön puolustajia ja niiden määrä nousee kun sairastuu.

Pahkasiassa oli muuta joskus, että "otetaan senkka nenästä" hahmon suussa.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2005 klo 09:36"]

Mitataan onko tulehdusta. Jos on, on valkosolujen määrä korkea. Myös syöpä voi nostaa niitä ja muut sairaudet. Valkosolut ovat elimistön puolustajia ja niiden määrä nousee kun sairastuu.

Pahkasiassa oli muuta joskus, että "otetaan senkka nenästä" hahmon suussa.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Kuvastaa epäspesifisten tulehdusmarkkereiden olemassaoloa veressä.

Näyte otetaan laskimosta "senkkaputkeen" ja tunnin seisotuksen jälkeen mitataan punasolujen laskeuma.

Miksi tulehdusmarkkerit nostavat senkkaa, en muista enää. Labrakirjasta kotoa voisi löytyä selitys, kyllä sekin on opetettu.


What is an Erythrocyte Sedimentation Rate?

Definition: Erythrocyte sedimentation rate (ESR) is a diagnostic test for inflammation. The test measures the rate at which red blood cells fall to the bottom of a tube over time. An increased sedimentation rate corresponds to increased non-specific inflammation in the body. It is often called "sedrate" for short.

Also Known As: ESR, sedimentation rate, sedrate

http://arthritis.about.com/cs/diagnostic/g/sedrate.htm

[quote author="MD" time="24.08.2005 klo 10:04"]

Kuvastaa epäspesifisten tulehdusmarkkereiden olemassaoloa veressä.

Näyte otetaan laskimosta "senkkaputkeen" ja tunnin seisotuksen jälkeen mitataan punasolujen laskeuma.

Miksi tulehdusmarkkerit nostavat senkkaa, en muista enää. Labrakirjasta kotoa voisi löytyä selitys, kyllä sekin on opetettu.


What is an Erythrocyte Sedimentation Rate?

Definition: Erythrocyte sedimentation rate (ESR) is a diagnostic test for inflammation. The test measures the rate at which red blood cells fall to the bottom of a tube over time. An increased sedimentation rate corresponds to increased non-specific inflammation in the body. It is often called "sedrate" for short.

Also Known As: ESR, sedimentation rate, sedrate

http://arthritis.about.com/cs/diagnostic/g/sedrate.htm

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Tuossa DM:n linkissähän tuo selitys olikin.

"Tulehdus muuttaa valkuaisia

Laskoon vaikuttaa punasolujen ja plasman tiheyksien välinen ero, plasman sisäinen kitkaisuus eli viskositeetti ja punasolujen muoto.

Lasko suurenee, kun punasolut tarttuvat toisiinsa ja muodostavat suurempia kappaleita, jotka vajoavat nopeammin.

Merkittävimmin laskossa näkyvät veren valkuaisainepitoisuuden muutokset. Varsinkin tulehdusvastetta säätelevien immunoglobuliinien ja veren hyytymiseen osallistuvan fibrinogeenin lisääntyminen suurentavat laskoa herkästi. Näitä valkuaisaineita tulee vereen paljon tulehduksen yhteydessä."

PS. Nykyisin ei kyllä verta imetä enää mihinkään putkiin, vaan otetaan suoraan vakuumiputkeen ja putki asetetaan telineeseen, jossa on mitta-asteikko.
Ennen vanhaan näyte otettiin putkeen, jossa oli hyytymisenestoainetta ja imettiin asteikolla varustettuun 'pilliin', joka sitten laitettiin telineeseen tunniksi ja sitten katsottiin montako millimetriä punasolujen pinta oli laskeutunut.

[quote author="MD" time="24.08.2005 klo 10:51"]

Tuossa DM:n linkissähän tuo selitys olikin.

"Tulehdus muuttaa valkuaisia

Laskoon vaikuttaa punasolujen ja plasman tiheyksien välinen ero, plasman sisäinen kitkaisuus eli viskositeetti ja punasolujen muoto.

Lasko suurenee, kun punasolut tarttuvat toisiinsa ja muodostavat suurempia kappaleita, jotka vajoavat nopeammin.

Merkittävimmin laskossa näkyvät veren valkuaisainepitoisuuden muutokset. Varsinkin tulehdusvastetta säätelevien immunoglobuliinien ja veren hyytymiseen osallistuvan fibrinogeenin lisääntyminen suurentavat laskoa herkästi. Näitä valkuaisaineita tulee vereen paljon tulehduksen yhteydessä."

PS. Nykyisin ei kyllä verta imetä enää mihinkään putkiin, vaan otetaan suoraan vakuumiputkeen ja putki asetetaan telineeseen, jossa on mitta-asteikko.
Ennen vanhaan näyte otettiin putkeen, jossa oli hyytymisenestoainetta ja imettiin asteikolla varustettuun 'pilliin', joka sitten laitettiin telineeseen tunniksi ja sitten katsottiin montako millimetriä punasolujen pinta oli laskeutunut.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Asimov

A, wrote

Pahkasiassa oli muuta joskus, että "otetaan senkka nenästä" hahmon suussa.


-79 tuli ensi-iltaan SENKKA NENÄSTÄ POJAT
dvd_odds_and_evens.jpg

[quote author="Urho" time="24.08.2005 klo 11:02"]

A, wrote[quote author=""]Pahkasiassa oli muuta joskus, että "otetaan senkka nenästä" hahmon suussa.[/quote]

-79 tuli ensi-iltaan SENKKA NENÄSTÄ POJAT
dvd_odds_and_evens.jpg

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Eli viela selvemmin (toivottavasti):

lasko/senkka= putkessa olevien, pohjalle vajonneiden punasolujen muodostaman mohnan korkeus tunnin seisottamisen jalkeen.

Mohnaa muodostuu enemman, jos plasmassa on erityisen paljon proteiineja. Proteiinit '"liimaavat" punasoluja toisiinsa: nain muodostuneet kappaleet ovat painavampia kuin yksittaiset solut ja vajoavat pohjalle nopeasti, jolloin mohnaa siis muodostuu nopeammin. mm tuossa asken mainitut fibrinogeeni ja IGg proteiinit ovat tyypillisesti lisaantyneet tulehduksessa. Syovassa laskoa nostavat mm. kasvaimen solujen hajoamisesta syntyvat proteiinit (kasittaakseni). Koska proteiinipitoisuus plasmassa kohoilee kuitenkin monasti ihan normaaleistakin syista, on lasko melko epaspesifi mittari ja voi olla koholla vaikka mitaan patologista ei olisi meneillaan.

[quote author="blasti" time="24.08.2005 klo 11:10"]

Eli viela selvemmin (toivottavasti):

lasko/senkka= putkessa olevien, pohjalle vajonneiden punasolujen muodostaman mohnan korkeus tunnin seisottamisen jalkeen.

Mohnaa muodostuu enemman, jos plasmassa on erityisen paljon proteiineja. Proteiinit '"liimaavat" punasoluja toisiinsa: nain muodostuneet kappaleet ovat painavampia kuin yksittaiset solut ja vajoavat pohjalle nopeasti, jolloin mohnaa siis muodostuu nopeammin. mm tuossa asken mainitut fibrinogeeni ja IGg proteiinit ovat tyypillisesti lisaantyneet tulehduksessa. Syovassa laskoa nostavat mm. kasvaimen solujen hajoamisesta syntyvat proteiinit (kasittaakseni). Koska proteiinipitoisuus plasmassa kohoilee kuitenkin monasti ihan normaaleistakin syista, on lasko melko epaspesifi mittari ja voi olla koholla vaikka mitaan patologista ei olisi meneillaan.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Harvoinpa enää senkkaa taidetaan ottaa tuolla perinteisellä tunnin seisottamisella.

[quote author="de Selby" time="24.08.2005 klo 11:12"]

Harvoinpa enää senkkaa taidetaan ottaa tuolla perinteisellä tunnin seisottamisella.

[/quote]

Gravity sucks.

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
Harvoinpa enää senkkaa taidetaan ottaa tuolla perinteisellä tunnin seisottamisella.


Kyllä tuo on ihan rutiinia.

Akuuteissa tulehduksissa mittarina käytetään CRP, joka reagoi tuntien sisällä ja kertoo aktuellin tilanteen.

Senkka nousee ja laskee hitaasti eli on aina jäljessä kliinisestä tilasta.

Senkkaa käytetäänkin enemmän kroonisten tulehdusten seurannassa, reuma etc.

[quote author="MD" time="24.08.2005 klo 14:38"]

[quote author="de Selby"]Harvoinpa enää senkkaa taidetaan ottaa tuolla perinteisellä tunnin seisottamisella.[/quote]

Kyllä tuo on ihan rutiinia.

Akuuteissa tulehduksissa mittarina käytetään CRP, joka reagoi tuntien sisällä ja kertoo aktuellin tilanteen.

Senkka nousee ja laskee hitaasti eli on aina jäljessä kliinisestä tilasta.

Senkkaa käytetäänkin enemmän kroonisten tulehdusten seurannassa, reuma etc.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Tuota juuri tarkoitin. CRP on korvannut homman akuuteissa tilanteissa mutta vielä parikymmentä vuotta sitten kaikki tulehdusepäilyt aloitettiin hitaalla konstilla.

Tais muuten olla vielä standardisoitu se senkkaputken nestepatsaa korkeus aikanaan kymmeneen senttiin. Putket oli tosin ohkasia, mutta näytemäärä silti on tässä metodissa aikamoinen verrattuna siihen mitä moderni kliininen analysaattori CRP mittaukseen tarvitsee.

[quote author="de Selby" time="24.08.2005 klo 14:43"]

Tuota juuri tarkoitin. CRP on korvannut homman akuuteissa tilanteissa mutta vielä parikymmentä vuotta sitten kaikki tulehdusepäilyt aloitettiin hitaalla konstilla.

Tais muuten olla vielä standardisoitu se senkkaputken nestepatsaa korkeus aikanaan kymmeneen senttiin. Putket oli tosin ohkasia, mutta näytemäärä silti on tässä metodissa aikamoinen verrattuna siihen mitä moderni kliininen analysaattori CRP mittaukseen tarvitsee.

[/quote]

Gravity sucks.

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Veri

Verikin koostuu laajenevista atomeista ja kun veri syöksähtää sydämestä verenkiertoon, se joutuu ihmisen ulkopinnan tuntumaan, jossa veren atomit pääsevät laajenemaan tehokkaammin, pienemmän paineen ansiosta.

Ja näin laajenevat atomit työntävät toinen toisiaan verisuonissa, jolloin veri palaa sydämeen ihmisen kehon ulkopinnalta.

Sydämeen tullessaan veren laajenevat atomit pääsevät sinne lyönnin jälkeen, jolloin sydänlihaksen atomit eivät laajene.
(muokkaus. Itseasiassa tässä vaiheessa ne taitavat juuri laajentua, jolloin niistä myös vapautuu energiaa eli tilaa sydänlihaksen sisällä oleviin verisuoniin)

Kun sydän täyttyy veren laajenevista atomeista, sydänlihaksen ulkokehän atomeista vapautuu energiaa ulospäin sydämestä, jonka jälkeen ketjureaktiona sydänlihaksen atomit liikkuvat kohti sydämen keskustaa, jolloin veren atomit, jotka eivät laajene niin tehokkaasti työntyvät taas verenkiertoon. ketjureaktion jälkeen tapahtuu ns. lämpölaajeneminen, joka sallii uuden laajenevien veriatomien satsin saapua sydämeen.

Atomit eli laajenevat energiakeskittymät luovat elämää automaattisesti oikeissa olosuhteissa.

icon_smile.gif;):)


Ja sitä shamppanjaa ja nopeasti Kuopioon.

icon_smile.gif;):)

Kukahan uskaltaa olla toisena henkilönä oliko De Selbyn lisäksi kanssani samaa mieltä siitä, että atomit ovat laajenevia energiakeskittymiä?

icon_smile.gif;):)

[quote author="Vierailija" time="24.08.2005 klo 14:50"]

Verikin koostuu laajenevista atomeista ja kun veri syöksähtää sydämestä verenkiertoon, se joutuu ihmisen ulkopinnan tuntumaan, jossa veren atomit pääsevät laajenemaan tehokkaammin, pienemmän paineen ansiosta.

Ja näin laajenevat atomit työntävät toinen toisiaan verisuonissa, jolloin veri palaa sydämeen ihmisen kehon ulkopinnalta.

Sydämeen tullessaan veren laajenevat atomit pääsevät sinne lyönnin jälkeen, jolloin sydänlihaksen atomit eivät laajene.
(muokkaus. Itseasiassa tässä vaiheessa ne taitavat juuri laajentua, jolloin niistä myös vapautuu energiaa eli tilaa sydänlihaksen sisällä oleviin verisuoniin)

Kun sydän täyttyy veren laajenevista atomeista, sydänlihaksen ulkokehän atomeista vapautuu energiaa ulospäin sydämestä, jonka jälkeen ketjureaktiona sydänlihaksen atomit liikkuvat kohti sydämen keskustaa, jolloin veren atomit, jotka eivät laajene niin tehokkaasti työntyvät taas verenkiertoon. ketjureaktion jälkeen tapahtuu ns. lämpölaajeneminen, joka sallii uuden laajenevien veriatomien satsin saapua sydämeen.

Atomit eli laajenevat energiakeskittymät luovat elämää automaattisesti oikeissa olosuhteissa.

icon_smile.gif;):)


Ja sitä shamppanjaa ja nopeasti Kuopioon.

icon_smile.gif;):)

Kukahan uskaltaa olla toisena henkilönä oliko De Selbyn lisäksi kanssani samaa mieltä siitä, että atomit ovat laajenevia energiakeskittymiä?

icon_smile.gif;):)

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
Keskusteluun osallistuminen vaatii kirjautumista.