Maapallo ei ole täysin kiinteä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Maanjäristyksiin ja seismisiin aaltoihin perustuvan tutkimuksen mukaan Maapallon ytimen sisäosa pyörii eri tahdissa kuin muu Maapallo. Ero ei ole suuri, ollen 0,3-0,5°/a nopeampi.

Uutinen: http://www.physicsweb.org/articles/news/9/8/15/1

Voisiko tässä olla (osa)syy siihen, että Maapallon magneettiset navat vaihtavat aika-ajoin paikkaansa?

Sivut

Kommentit (33)

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Tietysti! Kun kuori pyörii nopeampaa kuin raskas Ni-Fe ydin, niin kuin kuulalaakerin ulkokehä, niin navat vaihtuu pakosta ajan kanssa. Miksi se tapahtuu niin nopeasti? Siinä on kysymys samasta asiasta kuin kestomangneetissa. Kun tarpeeksi lähelle sitä vie toisen mangneetin tai magnetisoituvaa metallia, niin kuin jos se se olisi vaikka suorakaiteen muotoinen aluksi se vetää sitä, niinku ettei sitä juuri huomaa. Mutta sitten yhtäkkiä muljahtaa ympäri äkkiä.

Sitten voisi olla niinkin, että jokin meteori, pikkuplaneetta tai vielä havaitsematon rautapyrstötähti viilettäisi maapallon ohi. Niin se pyörittäisi maan rautaydintä mennessään, mutta kuoriosa ei kerkeäisi mukaan, ja mangneettiset navat vaihtuis.

Edit: Toinen naurunaama jäi poies.

Lierikki Riikonen

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005

author="<a href="http://www.physicsweb.org/articles/news/9/8/15/1">How the Earth spins</a>" kirjoitti:
Jian Zhang, Xiaodong Song and co-workers at the Lamont-Doherty Earth Observatory and the University of Illinois at Urbana-Champaign compared seismic waves from "Earthquake doublets" to show that the inner core is rotating faster by about 0.3 to 0.5 degrees per year (Science 309 1357).

Eli tuon tutkimuksen mukaan core eli ydin, sydän pyörii nopeammin. Ei muuten, mutta tiedetään olla varuilla ja nojautua oikeeseen suuntaan.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Tep
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt16.3.2005

Mulle ei ihan selvinnyt, miten tuo tieto on saatu maanjäristysaalloista. Lähtökohtahan oli, että lähekkäisissä paikoissa, mutta eri aikoina tapahtuneiden maanjäristysten aallot kulkivat Maan läpi hieman eri ajassa. Johtuiko aikaero järistyspaikan muutoksesta vai mistä?

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Kaikki suunnistuskilpailut ja armijan leirit menisi vituiksi. Kun tämä napaisuus on vaihtunut montakin kertaa, niin onko se ollut säännöllistä, vai tapahtunut "milloin sattuu". Jotkin muuttolinnut eivät osaisi suunnistaa. Mitä se vaikuttaisi ihmisiin ja muihin eliöihin muuten? Paitsi sovelluksiin jotka perutuvat siihen että on navat ennallaan? Onko mangneettikentällä yleensäkään suurta merkitystä elämisen suhteen täällä? Onko kaikilla planeetoilla magneettikenttä? Niilläkin joilla ei ole sulaa rautayhdiste sisustaa? Tietääkseni ei ja mistä se tiedetään? Jos on, niin onko niittenkin napaisuudet vaihtuneet joskus?

Miten ne Kuussa käyneet suunnistivat siellä, kun ei ole mangneettikenttää? Kävivät kuukulkijoilla melko kaukana lähtöpisteestä. Jollakin gyrollako?

Lierikki Riikonen

Urho2112
Seuraa 
Viestejä297
Liittynyt6.4.2005

En jaksanu näin Liverpoolin juhlien jälkeen

ryhtyä googlettelemaan . ..

...mutta muistaakseni luin jostain, että sykleissä vaihtuu napaisuus ja
on jo useasti näin tapahtunut historian saatossa. Olikohan niin että
joku 30 000 vuotta sitten käänty viimeks? Korjatkaa toki.

Mielenkiintonen on myös tuo kompassin suuntima, kun se vissiin se
magneettisen pohjoisnavan paikka vaihtelee pikkuisen useammin.

Vierailija
Tep
Mulle ei ihan selvinnyt, miten tuo tieto on saatu maanjäristysaalloista. Lähtökohtahan oli, että lähekkäisissä paikoissa, mutta eri aikoina tapahtuneiden maanjäristysten aallot kulkivat Maan läpi hieman eri ajassa. Johtuiko aikaero järistyspaikan muutoksesta vai mistä?

Miten tuo aalto muuntuu kohdatessaan erinopeuksisen sisuksen?

Vierailija

Että rautasisuksen ulompi osa on sulaa, se tieto olisi löytynyt mistä hyvänsä ainakin lukion maantieteen oppikirjasta. En kylläkään tiedä, ovatko maantiede ja psykologia vaihtoehtoisia aineita, kuten minun aikanani lähes puoli vuosisataa sitten. Edelleen sisemmän raudan peruslämpötila on 6000 astetta. Tässä tilassa se on plasmaa. Ja plasmallahan voi olla sekä kiinteän, sulan että kaasumaisen aienen ominaiuudet yhtä aikaa. Kuten itse Auringolla, joka on sekä kuuma kaasupallo, vellova nestepisara että kova metallikappale yhtä aikaa.

Ja sitten nämä sohvaperunain selitykset, että nääs ytiemn nopeampi kierto aiheuttasi magneettikentän vaihtelut. Ei aiheuta, sillä se edelleen on
samanlainen varsin sopusuhtiane möykky. Jotakin perustelua olisi siinä, että kinteänkin oloine sisempi rauta muuttaai paikkaansa sulassa ulommassa raudassa. Minulla on kuitenkin jo pitkään ollut toisenlainen ratkaisu. Magneettisuus tulee sisäraudassa olevasta vetymetallikuplasta, läpimitta korkeintaan sata km. Tällä on ihan toiset liikunna mahdollisuudet, ja magnettikentttäin ja napojen vaihtelu johtu sen vaihtuvasta asemasta. Siis kun kupla vaihtaa asemaa keskikehätason toisell puolen, seuraa napojen vaihod päinvastaisiksi.

Vetykuplasta tulee myö Maan sisälämpö. Edistystä tässäkin aiheessa sikäli, että kukaan ei väitä Ankkojen Akun, Hupun, Tupun ja Lupun käyneen Maan keskipisteessä. Kun energia vpautuu edelleenen rautaplasmastakin pyörteen omaisesti taakse päin, vastavoimana se aiheuttaa ytimelle jonkin verran kiihtyvyyttä eteenpäin. Ja tästä seuraa jonkin verran nopeampi kierrosaika.

Vierailija

Tuolla erotuksella ydin tekisi yhden kierroksen enemmän noin tuhannen vuoden aikana. Maapallon magneettinen napaisuus vaihtuu keskimäärin 500 000 vuoden välein, viimeksi 700 000v. sitten. Muutos kestää vuosituhansia. Eli ihan eri aikaskaalassa liikutaan.

Aaltojen etenemisestä voidaan tehdä päätelmiä maan rakenteesta. Tarkempaa tekniikkaa en tunne, mutta menetelmää käytetään myös auringon rakenteen tutkimisessa. Lukekaa itsenne tohtoriksi geofysiikasta, jos haluatte oikeasti ymmärtää, miten homma pelaa.

Tep
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt16.3.2005
Hurskapöllö
Tep
Mulle ei ihan selvinnyt, miten tuo tieto on saatu maanjäristysaalloista. Lähtökohtahan oli, että lähekkäisissä paikoissa, mutta eri aikoina tapahtuneiden maanjäristysten aallot kulkivat Maan läpi hieman eri ajassa. Johtuiko aikaero järistyspaikan muutoksesta vai mistä?



Miten tuo aalto muuntuu kohdatessaan erinopeuksisen sisuksen?

Riippuu varmaan aallon etenemistavasta. Kuvittelisin, että liike muuttaisi aallon suuntaa, mutta en ole varma.
Minua jäi tuossa ihmetyttämään, mitenkä kahden lähekkäisen (mutta eriaikaisen) maanjäristen aaltoihin tuo aikaero syntyy. Sisustan pyöriminen pysyy samana, eli aaltojen pitäisi läpäistä vähän nopeammin pyörivä sisusta samalla tavalla ajankohdasta riippumatta. Mutta ehkä tuo aallon saapuminen vähän eri kulmassa vaikuttaa. Pieni tuo kulmaero on joka tapauksessa. kun järistysten paikka erosi vain vähän.

Vierailija
Tep
Mulle ei ihan selvinnyt, miten tuo tieto on saatu maanjäristysaalloista. Lähtökohtahan oli, että lähekkäisissä paikoissa, mutta eri aikoina tapahtuneiden maanjäristysten aallot kulkivat Maan läpi hieman eri ajassa. Johtuiko aikaero järistyspaikan muutoksesta vai mistä?

Eikun soundi oli muuttunut neljässä vuodessa.

Josta pääteltiin että akustiikka oli muuttunut, eli seinät siirtyneet.

Ilmeisesti siis tiedetään minkälaisia koloja ja kuhmuja ytimessä on.

Vierailija
Urho
En jaksanu näin Liverpoolin juhlien jälkeen

ryhtyä googlettelemaan . ..

...mutta muistaakseni luin jostain, että sykleissä vaihtuu napaisuus ja
on jo useasti näin tapahtunut historian saatossa. Olikohan niin että
joku 30 000 vuotta sitten käänty viimeks? Korjatkaa toki.

Mielenkiintonen on myös tuo kompassin suuntima, kun se vissiin se
magneettisen pohjoisnavan paikka vaihtelee pikkuisen useammin.

Maan magneettikentän napaisuus on vaihtunut melkoisen epäsäännöllisesti, keskimäärin 200.000-300.000 vuoden välein. Itse vaihtuminen on nopeata, se kestää vain muutama tuhat vuotta.

Magneettinen pohjoisnapa on nykyisin matkalla itänpäin ja sen etäisyys maantieteellisestä pohjoisnavasta on noin 1000 km. Tuo ero on aina huomioitava navigoitaessa magneettikompassilla ja esim pääkaupunkiseudulla tämä eranto on luokkaa 7°.

Vierailija
Tep
Hurskapöllö
Tep
Mulle ei ihan selvinnyt, miten tuo tieto on saatu maanjäristysaalloista. Lähtökohtahan oli, että lähekkäisissä paikoissa, mutta eri aikoina tapahtuneiden maanjäristysten aallot kulkivat Maan läpi hieman eri ajassa. Johtuiko aikaero järistyspaikan muutoksesta vai mistä?

Miten tuo aalto muuntuu kohdatessaan erinopeuksisen sisuksen?

Riippuu varmaan aallon etenemistavasta. Kuvittelisin, että liike muuttaisi aallon suuntaa, mutta en ole varma.

Itse käsitän asian niin, että ulomman ja sisemmän ytimen rajapinta muuttuu, mikä muuttaa seismisen aallon heijastusta, mikä puolestaan rekisteröidään mittalaitteessa. Tuossa lainaamassani artikkelissa puhuttiin aallon muodon muuttumisesta.

Tep
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt16.3.2005
Arla

Itse käsitän asian niin, että ulomman ja sisemmän ytimen rajapinta muuttuu, mikä muuttaa seismisen aallon heijastusta, mikä puolestaan rekisteröidään mittalaitteessa. Tuossa lainaamassani artikkelissa puhuttiin aallon muodon muuttumisesta.

Niin kyllä, mutta jostain se sisäytimen nopeusero on laskettu. Kun se sisäydin on pyörinyt iät ja ajat vähän nopeammin, niin tilanne sen ja hitaamman ulkopuolen välillä on varmaan aika vakaa. Siis rajapinta ei juurikaan muutu erilaiseksi ajan kuluessa.
Tietysti nestemäisessä osassa tapahtuu pystyvirtauksia, mutta niistähän ei saa sisäosan nopeutta.
Ehkä mittaustuloksista seuraa loogisesti saatu päätelmä, mutta toivoisin kuitenkin useampaa riippumatonta havaintoa tuosta pyörimisestä.

Eri osien välinen nopeusero sinällään on hyvin ymmärrettävä, onhan niistä esimerkkejä taivaalla. Vuorovesivoimat jarruttavat Maan kuorta enemmän kuin sisustaa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat