Pyörimisliike

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Maan pinnallahan esim. ilmamassojen pyörimissuunta matalapaineen imun ympärillä selittyy coriolis-voiman ja siis maapallon pyörimisen avulla.

Miten on avaruudessa? Miksi tähdet kiertävät galaksin keskustaa samaan suuntaan (vai kiertävätkö), ja mikä tuon pyörimissuunnan määrää? Onko galaksi osa jotain suurempaa pyörivää kokonaisuutta, vai mitä hittoa?

Kommentit (9)

Vierailija

pyörimisliike on aika universaali juttu, ja se johtuu gravitaation aiheuttamasta kaareutumisesta. se on kaareutuneessa avaruudessa "lyhin" ja vähiten energiaa kuluttava reitti kulkea. Eli vaikka kaikki näyttää pyörivän, on se itse asiassa hieman harhaa, koska kaikki kappaleet kulkevat "omasta mielestään" suoraan, mutta avaruuden ollessa kaareutunut kaikki näyttävät kulkevan ympyrä/ellipsiratoja. Jotenkin näin ainakin tuumin, viisaammat korjatkoot...

Vierailija
Armitage
pyörimisliike on aika universaali juttu, ja se johtuu gravitaation aiheuttamasta kaareutumisesta. se on kaareutuneessa avaruudessa "lyhin" ja vähiten energiaa kuluttava reitti kulkea. Eli vaikka kaikki näyttää pyörivän, on se itse asiassa hieman harhaa, koska kaikki kappaleet kulkevat "omasta mielestään" suoraan, mutta avaruuden ollessa kaareutunut kaikki näyttävät kulkevan ympyrä/ellipsiratoja. Jotenkin näin ainakin tuumin, viisaammat korjatkoot...

Näinpä, mutta miksi kaikki aine (käsittääkseni) kiertää linnunrataa juuri siihen tiettyyn suuntaan, eikä esim. puolet "vastapäivään" ja puolet "myötäpäivään"?

Heksu
Seuraa 
Viestejä5462
Liittynyt16.3.2005

Tuo avaruuden kaareutumisjuttuhan ei liity tähän asiaan mitenkään, ja on siten vallan harhaanjohtava vastaus. Kysymyksessähän haettiin vastausta siihen, miksis planeetat kiertävät aurinkoa, ja auringot galakseja kaikki kiltisti samaan suuntaan.

Syy on yksinkertaisiesti pyörimismäärän säilymislaissa. Aurinkokunta on syntynyt kaasupilvestä kokoon luhistumalla. Kaasupilvellä on ollut alunperin äärimmäisen pieni pyörimisliike johonkin mielivaltaiseen suuntaan. Kun pilvi on alkanut luhistua kasaan, sen pyörimisliike on kiihtynyt samaan tapaan kuin taitoluistelijan piruetti kiihtyy kun tämä vetää auki levitetyt käsivarret lähelle kehoaan. Koko aurinkokunnan nykyinen, yhteenlaskettu pyörimismäärä on periaatteessa sama kuin alkuperäisen kaasupilven. Sama pätee galakseihin.

Vierailija
Heksu
Tuo avaruuden kaareutumisjuttuhan ei liity tähän asiaan mitenkään, ja on siten vallan harhaanjohtava vastaus. Kysymyksessähän haettiin vastausta siihen, miksis planeetat kiertävät aurinkoa, ja auringot galakseja kaikki kiltisti samaan suuntaan.

Syy on yksinkertaisiesti pyörimismäärän säilymislaissa. Aurinkokunta on syntynyt kaasupilvestä kokoon luhistumalla. Kaasupilvellä on ollut alunperin äärimmäisen pieni pyörimisliike johonkin mielivaltaiseen suuntaan. Kun pilvi on alkanut luhistua kasaan, sen pyörimisliike on kiihtynyt samaan tapaan kuin taitoluistelijan piruetti kiihtyy kun tämä vetää auki levitetyt käsivarret lähelle kehoaan. Koko aurinkokunnan nykyinen, yhteenlaskettu pyörimismäärä on periaatteessa sama kuin alkuperäisen kaasupilven. Sama pätee galakseihin.

No tuohan se selittää asian. Kiitos!

Onko muuten Linnunradan pyörimisen aiheuttamalla coriolisvoimalla ollut vaikutusta planeettojen (tai alunperin sen luhistuneen kaasupilven) pyörimissuuntaan Auringon ympäri, vai onko sen merkitys tässä mittakaavassa mitätön?

EDIT: Eikös yksi planeetta - olikohan se Neptunus vai Uranus - pyöri eri suuntaan, kuin muut? Mistä mahtaa johtua?

Vierailija

Eri suuntaan pyöriviä kappaleita on meidänkin aurinkokunnassa, ne voivat olla "kaapattuja", eli karanneet jostain muusta järjestelmästä ja sitten joutuneet meidän järjestelmän vangeiks.

Uranus pyörii tavallaan "kyljellään", eli sen pyörimisakseli on n. 90 asteen kulmassa aurinkoon nähden, kun taas esim maan on n. 23 astetta. Mutta kyllä se musta samaan suuntaan menee ku muutki planeetat. Jos nyt en ihan väärin muista.

Lisäksi veikkaan että eri suuntiin vaeltavat kappaleet ovat paljon todennäköisemmin törmäys-/karkausvektoreilla ennen pitkään verrattuna samaan kiertosuuntaan kiertäviin kappaleisiin...

Tällaista pseudoastronomiaa...

Vierailija
Heksu

Syy on yksinkertaisiesti pyörimismäärän säilymislaissa. Aurinkokunta on syntynyt kaasupilvestä kokoon luhistumalla. Kaasupilvellä on ollut alunperin äärimmäisen pieni pyörimisliike johonkin mielivaltaiseen suuntaan. Kun pilvi on alkanut luhistua kasaan, sen pyörimisliike on kiihtynyt samaan tapaan kuin taitoluistelijan piruetti kiihtyy kun tämä vetää auki levitetyt käsivarret lähelle kehoaan. Koko aurinkokunnan nykyinen, yhteenlaskettu pyörimismäärä on periaatteessa sama kuin alkuperäisen kaasupilven. Sama pätee galakseihin.

Entä galaksit jotka ovat kulkeneet toistensa läpi? Veikkaan että sellaisissa ei enää ole ihan yhtä stabiili tilanne... Jotain kaiken olevan tyhjyyden suhteesta aineeseen kertoo se, että jos pari galaksia kulkee toistensa läpi, niin tähtien yhteentörmäyksiä ei juurikaan tapahdu, vaikka kummassakin galaksissa on kymmenistä satoihin miljardia tähteä.

Ja vähän off-topicia, mutta miettikääpä sitä että jokaista meidän linnunradan tähteä kohtaan on olemassa n. 5000 galaksia, joissa siis jokaisessa kymmenistä satoihin miljardia tähteä. Muistaakseni arviot meidän linnunradan tähtimäärästä liikkuvat 200-4000 miljardin tähden välillä. Eli mittakaavassa kun mennään ylöspäin, niin asiat vaan "turpoavat" entisestään. Iso paikka tää univerzuumi on, mielettömän iso...

Vierailija
Armitage
Ja vähän off-topicia, mutta miettikääpä sitä että jokaista meidän linnunradan tähteä kohtaan on olemassa n. 5000 galaksia, joissa siis jokaisessa kymmenistä satoihin miljardia tähteä. Muistaakseni arviot meidän linnunradan tähtimäärästä liikkuvat 200-4000 miljardin tähden välillä. Eli mittakaavassa kun mennään ylöspäin, niin asiat vaan "turpoavat" entisestään. Iso paikka tää univerzuumi on, mielettömän iso...

Ihan liian iso

ei sitä voi käsittää vaikka kuinka haluaisi.

Vierailija

Niin, ja tuossa hyvä esimerkki, valopisteistä nuo kaksi, joissa on "tähtimäinen" X-kuvio ympärillä, ovat meidän linnunradan tähtiä, muut valopisteet ovat siis miljardien tähtien rykelmiä. Ja tuo kuva-ala peittää hädin tuskin suunnilleen neulan kärjen verran koko taivaankannesta:

Sitten vielä linkki videoon joka kertoo vähän kuinka pieneltä alalta vastaavia kuvia otetaan, taitaapi olla peräti samasta kuvasta:

http://imgsrc.hubblesite.org/hu/db/1996/01/videos/a/formats/low_mpeg.mpg

Uusimmat

Suosituimmat