Kiihtyvyys painovoimakentässä ja työnaikaansaannoksena

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eli tälläinen jäi vaimaamaan mieltäni kun luin Clarken romaanin 3001 Final Odyssey. Sen lopussa oli selityksiä romaanissa esiintyneistä ilmiöistä ym. vastaavaa. Romaani oli alkuperäiskielellä, eli englanniksi, eikä tekninen englantini ole kovin hääviä vielä, joten selitys meni aikalailla yli hilseen.

Ongelma on seuraavanlainen. Putoat painovoimakentässä ja tunnet olevasi painoton (ei ilmanvastusta) vaikka nopeutesi kasvaa kokoajan Maapallon tapauksessa 9.81 m/s^2. Kun taas olet avaruusaluksessa ja rakettimoottorit kiihdyttävät sinua 0.98m/s^2 kiihtyvyydellä (0.1g) tällöin tunnet kiihtyvyyden, etkä ole painoton.

Mistä tämä johtuu? Miten painovoimakiihtyvyys eroaa kovalla työllä saavutetusta kiihtyvyydestä?

Romaanin lopussa selviteltiin jotain tyhjiön energiasta ja painovoiman sekä sm-säteilyn vaikutuksesta jossain kentässä (jonka nimen olen jo unohtanut).

Kommentit (11)

Vierailija
Jase
Ongelma on seuraavanlainen. Putoat painovoimakentässä ja tunnet olevasi painoton (ei ilmanvastusta) vaikka nopeutesi kasvaa kokoajan Maapallon tapauksessa 9.81 m/s^2. Kun taas olet avaruusaluksessa ja rakettimoottorit kiihdyttävät sinua 0.98m/s^2 kiihtyvyydellä (0.1g) tällöin tunnet kiihtyvyyden, etkä ole painoton.

Mistä tämä johtuu?


Kun olet maanpinnalla levossa tunnet tuon 9,81 m/s^2 kiihtyvyyden painovoimana. Kun olet vapaassa pudotuksessa vauhtisi kiihtyy 9,81 m/s^2 kumoten täysin maan aiheuttaman painovoiman tunteen ja tunnet olevasi painottomassa tilassa.

Jase
Miten painovoimakiihtyvyys eroaa kovalla työllä saavutetusta kiihtyvyydestä?

Ei mitenkään. Et tunne olevasi rakettimoottorin kiihdytyksessä painoton vaan painaudut penkkiä vasten. Maan pinnalla painaudut vastaavasti maata vasten. Vapaassa pudotuksessa tunnet olevasi painoton kunnes törmäät maahan tai raketin peräseinään.

Vierailija
Puolihullu
Ei mitenkään. Et tunne olevasi rakettimoottorin kiihdytyksessä painoton vaan painaudut penkkiä vasten. Maan pinnalla painaudut vastaavasti maata vasten. Vapaassa pudotuksessa tunnet olevasi painoton kunnes törmäät maahan tai raketin peräseinään.

Aivan, aivan, eli minulla oli ajatteluvirhe.

Vierailija
Puolihullu
Jase
Ongelma on seuraavanlainen. Putoat painovoimakentässä ja tunnet olevasi painoton (ei ilmanvastusta) vaikka nopeutesi kasvaa kokoajan Maapallon tapauksessa 9.81 m/s^2. Kun taas olet avaruusaluksessa ja rakettimoottorit kiihdyttävät sinua 0.98m/s^2 kiihtyvyydellä (0.1g) tällöin tunnet kiihtyvyyden, etkä ole painoton.

Mistä tämä johtuu?


Kun olet maanpinnalla levossa tunnet tuon 9,81 m/s^2 kiihtyvyyden painovoimana. Kun olet vapaassa pudotuksessa vauhtisi kiihtyy 9,81 m/s^2 kumoten täysin maan aiheuttaman painovoiman tunteen ja tunnet olevasi painottomassa tilassa.

Jase
Miten painovoimakiihtyvyys eroaa kovalla työllä saavutetusta kiihtyvyydestä?

Ei mitenkään. Et tunne olevasi rakettimoottorin kiihdytyksessä painoton vaan painaudut penkkiä vasten. Maan pinnalla painaudut vastaavasti maata vasten. Vapaassa pudotuksessa tunnet olevasi painoton kunnes törmäät maahan tai raketin peräseinään.

Vaan miten painovoima toimii?

Avaruudessa liikkuva kappale saa liike-energiaa fotoneista, joilla ei havaita lepomassaa, koska pysähtyessään ne muuttuvat tilaksi.

Näin kappaleeseen osuvat fotonit, kuumasti tiheät tilapaketit sitoutuvat sisemmälle atomeihin ja syrjäyttävät jo viilentynyttä tilaa liike-rataan nähden taaksepäin.

Fotonitkin saavat liike-energiaa siitä, että niissä oleva tila avautuu ja koska fotonit kohtaavat koko ajan tietyn tiheyden tilaa, joka on paikallisesti eri tiheyden omaavaa, niin silloin kitkasta aiheutuvasta lämmöstä johtuen fotoni pysyy kuumana ja jos tila on kuumaa, se on tiheään pakkautunutta.

Avaruudessa on kylmä ja kylmyydestä johtuen kappaleen atomeissa oleva tila avautuu ja se avautuu aina enemmän liikerataan nähden taaksepäin, koska kappaleen etuosa on tiheämpään pakkautunutta tilaa.

Vaan onko tila maapallosta ylöspäin koko ajan kylmää ja vähemmän tiheää vai kylmää ja tiheämpää.

Jos tila on koko ajan kylmempää ja tiheämpää, niin silloin meissä oleva tila avautuu suoraan alaspäin eli vähemmän tiheälle alueelle ja muut atomit eli tilapaketit seuraavat ketjureaktiona mukana ja näin sinä olisit oikeassa, kun sanot ettei avaruusaluksessa tapahtuvan kiihdytyksen aikana koetulla "painovoimalla" ole eroa.

Jos tila on ylöspäin mentäessä koko ajan kylmempää ja vähemmän tiheää, niin silloin avaruusaluksessa koettu painovoiman tunne kiihdytyksen aikana on tietyllä tavalla erilainen ilmiö.

;):)

Vierailija
JukriS
Vaan miten painovoima toimii?



Yleisen suhteellisuusteorian mukaan energia (yleensä massa) kaareuttaa aika-avaruutta ja tämä koetaan painovoimana. Tilanne on samankaltainen, jos pingotetulle kumipressulle asetettaisiin eripainoisia palloja (keilapallo, koripallo jne.). Pallot uppoavat (karkeasti ottaen) sitä syvempään, mitä painavampia ne ovat. Ne kaareuttavat kumipressua samalla tavalla kuin esim. tähti kaareuttaa aika-avaruutta. Jos nyt vierivä marmorikuula edustaisi esim. asteroidia, niin kun se tulee riittävän lähelle vaikka keilapalloa, niin kumipressun kaareutumisen takia marmorikuulan liikerata alkaa kaareutua niin kuin asteroidin ratakin kaareutuu tullessaan tähden lähistölle.

JukriS
Avaruudessa liikkuva kappale saa liike-energiaa fotoneista, joilla ei havaita lepomassaa, koska pysähtyessään ne muuttuvat tilaksi.



Fotoneista voi tarttua mukaan energiaa, mutta kuka väittää että se aina muuttuisi liike-energiaksi.

JukriS
Näin kappaleeseen osuvat fotonit, kuumasti tiheät tilapaketit sitoutuvat sisemmälle atomeihin ja syrjäyttävät jo viilentynyttä tilaa liike-rataan nähden taaksepäin.

Fotonitkin saavat liike-energiaa siitä, että niissä oleva tila avautuu ja koska fotonit kohtaavat koko ajan tietyn tiheyden tilaa, joka on paikallisesti eri tiheyden omaavaa, niin silloin kitkasta aiheutuvasta lämmöstä johtuen fotoni pysyy kuumana ja jos tila on kuumaa, se on tiheään pakkautunutta.

Avaruudessa on kylmä ja kylmyydestä johtuen kappaleen atomeissa oleva tila avautuu ja se avautuu aina enemmän liikerataan nähden taaksepäin, koska kappaleen etuosa on tiheämpään pakkautunutta tilaa.

Vaan onko tila maapallosta ylöspäin koko ajan kylmää ja vähemmän tiheää vai kylmää ja tiheämpää.

Jos tila on koko ajan kylmempää ja tiheämpää, niin silloin meissä oleva tila avautuu suoraan alaspäin eli vähemmän tiheälle alueelle ja muut atomit eli tilapaketit seuraavat ketjureaktiona mukana ja näin sinä olisit oikeassa, kun sanot ettei avaruusaluksessa tapahtuvan kiihdytyksen aikana koetulla "painovoimalla" ole eroa.

Jos tila on ylöspäin mentäessä koko ajan kylmempää ja vähemmän tiheää, niin silloin avaruusaluksessa koettu painovoiman tunne kiihdytyksen aikana on tietyllä tavalla erilainen ilmiö.

;):)

Tämä viimeinen on niin hupunpuppua, että tulee mileen, josko

JukriS = Jukteri ?

Vierailija

Entisen palstan Jukteri on nyt Jukris ja siitä iso kiitos nykyisen palstan Jukterille.

Vaan kun kaksiulotteisia maailmankaikkeuksia ei ole olemassa, ja näin niiden käyttäminen vertauskuvina hämää.

Ei myöskään ole olemassa ylimääräisiä simsalapimulottuvuuksiakaan.

Niistä ei ole havaintoja ja ne ovatkin vain väärinymmärrettyä fysiikkaa.

Tila on meissä eli atomeissa kuumasti tiheää ja meistä eli kaikista atomeista ja ensisijaisesti tähdistä fotoneina se maailmankaikkeus laajenee, niin ettei se laajene ulospäin.

Alkuräjähdysteoria on keisari alasti ja minä olen ommellut keisarille vaatteet.

Voitte alkaa sovittelemaan niitä.

Että näin...

Kuka vielä haluaa uskoa simsalapimulottuvuuksiin ja olla näin alkuräjähdysteoriauskovainen?

;):)

E=TILA

;):)

Vierailija
Puolihullu
Jase
Miten painovoimakiihtyvyys eroaa kovalla työllä saavutetusta kiihtyvyydestä?

Ei mitenkään. Et tunne olevasi rakettimoottorin kiihdytyksessä painoton vaan painaudut penkkiä vasten. Maan pinnalla painaudut vastaavasti maata vasten. Vapaassa pudotuksessa tunnet olevasi painoton kunnes törmäät maahan tai raketin peräseinään.
Toki siinä mielessä eroaa, että gravitaatioaalloilla objektia/ihmistä kiihdytettäessä jokaista atomia kiihdytetään saman verran, jonka ansiosta objekti/ihminen ei repeä tai painu kasaan vaikka kiihtyvyys olisi tuhat G:tä(siis ainakin alussa), kun taas perinteisellä menetelmällä ihminen kestää noin 4.5 G:tä.

Vierailija
JukriS
Entisen palstan Jukteri on nyt Jukris ja siitä iso kiitos nykyisen palstan Jukterille.

No, voi... Kyllä melkein vituttaa. Ei nimittäin ollut paljonkaan ikävä.

Vierailija
Koala
Toki siinä mielessä eroaa, että gravitaatioaalloilla objektia/ihmistä kiihdytettäessä jokaista atomia kiihdytetään saman verran, jonka ansiosta objekti/ihminen ei repeä tai painu kasaan vaikka kiihtyvyys olisi tuhat G:tä(siis ainakin alussa), kun taas perinteisellä menetelmällä ihminen kestää noin 4.5 G:tä.

Ei taida mennä ihan noin... Eri etäisyyksillä massapisteestä massa vaikuttaa toiseen eri suurella voimalla. Tämän takia esim. ihminen tuntisi olonsa neutronitähdne pinalla hyvin paskamaiseksi (kun unohdetaan säteily ja muutenkin liian rankka painovoima). Jalat painaisivat paljon päätä enemmän.

Ja tätä asiaa sivuttiin vanhallakin palstalla. Mielestäni keskeinen sana kiihdytysten kestämisessä on erilaiset tukivoimat... Vapaa pudotus käytännössä tyhjässä tilassa? No problem. Vapaa putoaminen tässä konttorituolin päällä? Perse puutuu.

Vierailija
hankala
Koala
Toki siinä mielessä eroaa, että gravitaatioaalloilla objektia/ihmistä kiihdytettäessä jokaista atomia kiihdytetään saman verran, jonka ansiosta objekti/ihminen ei repeä tai painu kasaan vaikka kiihtyvyys olisi tuhat G:tä(siis ainakin alussa), kun taas perinteisellä menetelmällä ihminen kestää noin 4.5 G:tä.



Ei taida mennä ihan noin... Eri etäisyyksillä massapisteestä massa vaikuttaa toiseen eri suurella voimalla. Tämän takia esim. ihminen tuntisi olonsa neutronitähdne pinalla hyvin paskamaiseksi (kun unohdetaan säteily ja muutenkin liian rankka painovoima). Jalat painaisivat paljon päätä enemmän.

Ja tätä asiaa sivuttiin vanhallakin palstalla. Mielestäni keskeinen sana kiihdytysten kestämisessä on erilaiset tukivoimat... Vapaa pudotus käytännössä tyhjässä tilassa? No problem. Vapaa putoaminen tässä konttorituolin päällä? Perse puutuu.

Siis tyhjiössähän tuota tarkoitinkin(käy ilmi siitä mihin viittasin). Nyt uudelleen ajateltuna ilmeisesti kiihdytystä gravitaatioaalloilla kestääkin paremmin kun on jo paljon vauhtia(eikä siis nollavauhdissa), koska gravitaatioaallot kulkevat valonnopeudella kohti ja kiihdyttävät juurikin toiseen suuntaan kuin ovat itse menemässä. Näin siis gravitaatioaallot osuvat eri puolelle kehoa pienemmässä ajassa, jotenka repeytyminen on vaikeampaa. vrt. objekti olisi alussa loittonemassa lähes valon nopeutta ja sitä koitetaisiin kiihdyttää(pysäyttää), niin gravitaatioaalloilla kestäisi pitemmän aikaa kulkea objektin läpi ja objekti repeäisi.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4701
Liittynyt26.3.2005

[quote="Jase"]

Mistä tämä johtuu? Miten painovoimakiihtyvyys eroaa kovalla työllä saavutetusta kiihtyvyydestä?

Perussuhteellisuusteoriaa (1915). Eli se kuuluisa ekvivalenssiperiaate.

Uusimmat

Suosituimmat