Elintasomaassamme on oikeasti ruokajonot

Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005

Aurinko voisi paistaa myös varjoisalle puolelle

Elintaso-Suomessa on noin 150.000 syrjäytynyttä, osaksi ahneen ja hallitsemattoman (joskus myös tahallaan hallitun) talouskehityksen vuoksi. 1990-luvulla tipahti joukko ahkeria ja kilttejä kansalaisia loukkuun. Tämä kansalaisryhmä tapaa toisiaan mm. Seurakuntien ruokajonoissa.

Suomessa ei tarvitse nähdä nälkää. Seurakunnat ja muut yhteishyvälliset vapaaehtoiset jakavat ilmaista ruokaa sitä tarvitseville. Kävin tutustumassa ja tapaamassa ihmisiä, joista yleensä vaietaan. Ruokajonossa seisoo vilkkaan puhelias eri kieliä puhuva keskimäärin keski-ikäinen tai yli oleva ihmisjoukko. Mukana on myös vähemmistönä hiljainen ja selvästi ahdistuneempi ihmisryhmä, joka ei enää jaksa pitää niin vahvasti puoliaan kuin esim. vieraita kieliä puhuva ryhmä, tosin myös tyytyväiset suomalaiset ovat joskus hiljaisenpuoleisia. Näyttää siltä, että ruokajonossakin tapahtuu eriytymistä selviytyjiin ja hiljaisiin oloonsa tyytyviin.

Ihmiset ovat osa luontoa katsomatta koulutukseen, sosiaaliluokkaan, ikään tai palkkaryhmään. Jokaisella ihmisella on oma tarinansa, joka on juuri se tärkein tarina kullekin. Loukkuun putoajat eivät jaksaneet taistella, käyttää kyynärpäitään tai alistuivat useasti vahvemman epäoikeudenmukaiseen tahtoon. Jotkut meistä valitsivat polun, joka vei syrjään valtavirrasta myös sairauden tai myös itse aiheutetun syyn vuoksi. Syntyi vähemmistö, jolle ei ole tehtäviä. Yhteiskunnan suurin velvollisuus on aina vahtia työtilanteiden syntymistä kaikille haluaville. Haluttomallekin kannattaa ainakin yrittää järjestää, koska sekin jo itsessään työllistää. Ihmisillä on ikimuistoinen oikeus työhön kuten lappalaisilla maahansa.

Ruokajonossa kiilsi myös hammaskulta ja kansainvälinen puheensorina peitti Seurakunnan papin aloitussaarnan. Sielunruokaa nautti pieni ryhmä ihmisistä. Pappi toivotti inhimillisesti hyvää kesää kaikille saamatta vastausta kuin muutamalta. Uskoisin kaikkien tienneen, että kyseisen ruokajonon oli mahdollistanut Seurakunta ja ne monet vapaaehtoiset, jotka halusivat lähimmilleen aidosti hyvää. Vapaaehtoisten auttajien joukossa oli havaittavaa huolta, että joku tai jotkut tekevät systemaattista hamstraamista.

Ruokajonossa oli runsaasti "hyvinsyöneitä", sekä joukko hiljaisia, joiden silmistä kuulsi hätä ja yksinäisyys. Yksinäisyys ja työtä vailla oleminen ovat suurimpia ihmisten vitsauksia. Toinen merkittävä ahdinko on olla ilman yhteisöllisyyttä ja tarpeellisuuden tunnetta. Ruokajono toi ainakin muutamille yhteenkuuluvuutta ja osallistumista, mutta edelleen joukossa oli liian hiljaisia, joiden ainut turva on oma itsensä.

Valtiovalta säätäköön pikaisesti lait ja säädökset, jotka sallivat systemaattisen valmistajien, jakelijoiden ja kauppojen käyttökelpoisen "ylijäämäruoan" kuljettamisen näihin ruoan jakelupisteisiin, sillä ruoka on liian arvokasta kipattavaksi kaatopaikoille. Eduskuntamme säätäkööt myös pikaisesti rahalähteet, joilla maksetaan tehokas logistiikka siirtämään liikenevät ruokatavarat näihin jakelupisteisiin.

Lopuksi ruokajonossa olijoille organisoidaan kunkin kyvyn ja osaamisen puitteissa ruoan saamisen vastikkeeksi yhteiskuntatyötä, siis osallistumista yhteisöllisyyteen ja hyväksytyksi tulemiseen. Jokaisella on oikeus olla osa tätä yhteiskuntaa, sillä yksikään luonnon järjestämä syntymä ei ole tarkoitukseton. Sitä paitsi ruokajonossakin on äänivaltaa.

Ilkka Luoma

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Sivut

Kommentit (100)

Vierailija

Suomessa on toimeentuloturva. Aihetta ruokajonoihin ei siis ole, ellei halua säästää sossusta saatuja rahoja viinaan tai muuhun vähemmän tärkeään.

Sinänsä on kyllä kumma etteivät puolueet ota työttömyyttä ja syrjäytyneisyyttä tosissaan. Työttömyyden ratkaisemiseksi olisi paljon tehtävissä, mutta hallitus näyttää odottelevan, että suurten ikäluokkien eläköityminen joskus hoitaa sen ongelman.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Ronski
Suomessa on toimeentuloturva. Aihetta ruokajonoihin ei siis ole, ellei halua säästää sossusta saatuja rahoja viinaan tai muuhun vähemmän tärkeään.

No ei se asia kylläkään ihan näin yksioikoinen ole.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Ronski
Työttömyyden ratkaisemiseksi olisi paljon tehtävissä
Ratkaisuja on, mutta jokainen tarkoittaa työnantajan liikkumavaran lisäämistä. Ja niin kauan kuin meillä on sosialistit vallassa, ei näitä uudistuksia kyllä tehdä.

Kannattaa mielenkiinnolla katsoa pian tulevia Saksan vaaleja ja mahdollisen CDU:n voiton aikaansaamien muutoksien tuloksia. Lähteekö Saksan järkyttävä työttömyys alenemaan Merkelin hallituksessa...

Loptio
Seuraa 
Viestejä1187
Liittynyt12.4.2005
Ronski
Suomessa on toimeentuloturva. Aihetta ruokajonoihin ei siis ole, ellei halua säästää sossusta saatuja rahoja viinaan tai muuhun vähemmän tärkeään.

Akuuttina vasta-argumenttina esitän: mitä ihmiset syövät rahattomina niiden kuuden tai jopa yhdeksän viikkon aikana, jonka ajan sosiaaliturvan päätösten voimaanastuminen Espoossa tällä hetkellä kestää?

Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan - mahdollisesti lainkin - päätöksen tekeminen ei saa kestää yli viikkoa, mutta Espoon kaupunki rikkoo tässä sanktioitta tätä ajaen ihmiset ahdinkoon. Onneksi on leipäjonoja.

Vierailija
Rollerball
Ronski
Työttömyyden ratkaisemiseksi olisi paljon tehtävissä
Ratkaisuja on, mutta jokainen tarkoittaa työnantajan liikkumavaran lisäämistä. Ja niin kauan kuin meillä on sosialistit vallassa, ei näitä uudistuksia kyllä tehdä.

Kannattaa mielenkiinnolla katsoa pian tulevia Saksan vaaleja ja mahdollisen CDU:n voiton aikaansaamien muutoksien tuloksia. Lähteekö Saksan järkyttävä työttömyys alenemaan Merkelin hallituksessa...

Tästä työnantajan liikkumavarasta oli mielenkiintoinen artikkeli, jossa paneuduttiin kuntasektori uudistukseen. Kun kunnat yhdistävät tarvehankintojaan, saadaan aikaiseksi säästöä. Tosin samalla tullaan polkeneeksi pk-yritysten lähituotantoa.
Tämä seutukuntien strategia yhteishankinnoista ei siis näyttäydy kovinkaan positiivisena ilmiönä.
Kun viisi, kuusi kuntaa keskittää hankintansa ostaen kilpailutuksen jälkeen kaiken samasta paikasta, katsotaan, että se on kaikkien etu.

Hankintasopimus evää hyödykkeiden ostamisen lähituottajilta, vaikka se saattaisi olla joissain tapauksissa edullisempi vaihtoehto. Sopimus on sopimus, ja sen rikkomisesta seuraa pahimmassa tapauksessa sanktioita.

Tämän tyyppinen ”säästäminen” siis näivettää ja tuhoaa olemassa olevia toimivia rakenteita. Missä se säästö, jos verrataan tilannetta siihen, että kunta tilaisi tavaransa mahdollisuuksien mukaan omilta yrittäjiltään? Jälkimmäinen vaihtoehto kun lisää esim. työllisyyttä ja verotuloja.

Liikkumavaraa tulee toki olla, mutta miten sen pitäisi näkyä tarkastellessa suurempaa kokonaisuutta?

Vierailija

Kovin todellisilta nuo jonot näyttävät esimerkiksi liikuntamyllyllä. Sieltä käy aivan tavallisten ihmisten näköiset ihmiset hakemassa ruokaa. Ei kaikki apua tarvitsevat ole alkoholisteja tai nistejä.

Ihmisten elämäntilanteet ovat niin yksilöllisiä ja skaalaa löytyy laidasta laitaan. Esimerkiksi jollain voivat rahat loppua totaalisti sairauden takia, kun lääkärilaskuja tulee maksaa. Ja kyllä, julkinenkin sairaanhoito velottaa sairaalassa vietetyistä päivistä.

Asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia kun ne saattavat äkkiseltään tarkasteltuna vaikuttaa...

Vierailija
Loptio

Akuuttina vasta-argumenttina esitän: mitä ihmiset syövät rahattomina niiden kuuden tai jopa yhdeksän viikkon aikana, jonka ajan sosiaaliturvan päätösten voimaanastuminen Espoossa tällä hetkellä kestää?

Kirkko tekee yhä kasvavassa määrin diagonia työtä myös Suomessa. Niin paljon kuin kirkkoa tässäkin foorumissa parjataan, ja kirkosta eroamista tunnutaan pidettävän hyvänä tekona ja merkkinä intellektualismista, niin mm. sosiaaliturvan päätöstä odotellessa moni on saanut ruokansa juuri kirkolta joko ruokakassin tai palvelusetelin muodossa. Kirkko on myös maksanut näiden taloudellisessa ahdinkossa olevien ihmisten välttämättömiä laskuja.

Vierailija

Hmm.. Leipäjonot liittyvät oleellisesti yhteiskuntarakenteisiin, kuten Rollerball asian ilmaisee.
Kyseessä on tässäkin tapauksessa yhteiskuntapoliittinen, sosiaalinen sekä rakenteellinen ongelma.

Tätä ongelmaa tuli tarkasteltua melko laajasti säikeessä:
Aho rankaisisi epäterveellisesti eläviä

Läskistä leipäjonoon. Leipäjonoa toki voi kauhistella. Onneksi on mitä jonottaa.

Vierailija

Ilmaisen ruuan jakaminen on oikeastaan sama asia kuin ilmaisen rahan jakaminen.

Varmaan suurin osa leipäjonoissa olevista ihmisista on köyhiä mutta, kun missään ei määritellä miten köyhä pitää olla, että voi mennä ruokajonoon.

Otetaan esimerkiksi työtön yksinhuoltaja äiti. Rahat heillä riittävät juuri ja juuri elämiseen mutta mitään ei jää yli. Äiti alkaa käydä hakemassa ilmaista ruokaa kerran kahdessa viikkossa ja tämän avulla häneltä säästyy juuri sen verran rahaa, että hän saa ostettua itselleen ja lapselleen jotain. Kysymys kuluu onko äiti oikeasti ilmaisen ruuan tarpeessa vai ei?

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005

nämä ruokajonot ovat vain kasvaneet tuosta alustuksen ajankohdasta.

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija

Siis....

Toimeentulotuki+asumistuki riittävät hyvin elämiseen. Eli kaikki jotka jonoon menevät ovat huijareita(eli tarkoitan lähinnä niitä jotka säästävät leipärahat johonkin muuhun esim alkoholi ja huumeet).

Markku Mäkinen

Vierailija
Afom
Siis....

Toimeentulotuki+asumistuki riittävät hyvin elämiseen. Eli kaikki jotka jonoon menevät ovat huijareita(eli tarkoitan lähinnä niitä jotka säästävät leipärahat johonkin muuhun esim alkoholi ja huumeet).

Markku Mäkinen

Et vissiin antanut mitään painoarvoa Nuuttin kommentille tuossa kaksi viestiä aikaisemmin?

Vierailija
Nuutti
Ilmaisen ruuan jakaminen on oikeastaan sama asia kuin ilmaisen rahan jakaminen.

Varmaan suurin osa leipäjonoissa olevista ihmisista on köyhiä mutta, kun missään ei määritellä miten köyhä pitää olla, että voi mennä ruokajonoon.

Otetaan esimerkiksi työtön yksinhuoltaja äiti. Rahat heillä riittävät juuri ja juuri elämiseen mutta mitään ei jää yli. Äiti alkaa käydä hakemassa ilmaista ruokaa kerran kahdessa viikkossa ja tämän avulla häneltä säästyy juuri sen verran rahaa, että hän saa ostettua itselleen ja lapselleen jotain. Kysymys kuluu onko äiti oikeasti ilmaisen ruuan tarpeessa vai ei?


Kynnys mennä leipäjonoon on suuri, varsinkin jos se ulottuu kadulle asti. Moni jopa kävelee ennemmin kauppaan käyttäen bensarahat leipään! Toisaalta se leipä ei siellä enää tuoretta ole.

Se elintasoharha minkä on ominut elää hyvin sitkeässä ja kulissit tuetaan aina jollain ettei ne huoju liikaa. Usein velkarahalla. Joulu asettaa haasteita koska taas on aika hölmöillä rahansa kauppoihin tradition vuoksi.

Vierailija
OzziXX
Afom
Siis....

Toimeentulotuki+asumistuki riittävät hyvin elämiseen. Eli kaikki jotka jonoon menevät ovat huijareita(eli tarkoitan lähinnä niitä jotka säästävät leipärahat johonkin muuhun esim alkoholi ja huumeet).

Markku Mäkinen




Et vissiin antanut mitään painoarvoa Nuuttin kommentille tuossa kaksi viestiä aikaisemmin?

....Leipäjonoissa seisoo myös työssä käyviä ihmisiä. Stadi lienee pullollaan huijareita.

Vierailija
Afom
Siis....

Toimeentulotuki+asumistuki riittävät hyvin elämiseen. Eli kaikki jotka jonoon menevät ovat huijareita(eli tarkoitan lähinnä niitä jotka säästävät leipärahat johonkin muuhun esim alkoholi ja huumeet).

Markku Mäkinen

Suomessa on useita "toimeentulo-minimeitä":

1. Jos verovelvollinen ilmoittaa liian pienet tulot, verottaja antaa mätkyt. Verottajan mielestä ihmisen on täytynyt ansaita vähintään 5-6000 euroa jos hän on ylipäätään hengissä. Vähemmällähän ei voi elää.

2. Sosiaalivirastolla on huomattavasti pienempi normi "perustoimeentulona".

3. Kaikista pienin normi on ulosottomiehillä: Ulosmittauksen kohteelle jätetään vähemmän kuin puolet verottajan perusteena olevasta hengissäpysymisen alarajasta, ja paljon alle sosiaaliviraston normin. Noudattaessaan omia sääntöjään sossu joutuu maksamaan ulosmittauksen kohteelle häneltä jo kerran vietyä, eli verorahoista maksetaan köyhimpien velkoja.

Toimeentulotukea, asumistukia ym. ei makseta kaikille, eikä samana päivänä kun henkilö jää rahattomaksi. Pitää elää syömättä 1-2 kuukautta ennen tukipäätöstä.

Kun Markku Mäkinen on kokeillut pitkää dieettiä, tulkoon tänne kirjoittamaan uudelleen aiheesta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat