Tuo ihmeellinen Kiina, vai me ihmeelliset Kiinalle?

Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005

Kiinalaisia johdetaan hitaasti kiiruhtaen ja kokemuksia keräten

YLE dokumentoi kiinalaisten omaa versiota kommunistisesta ohjauksesta ohjelmassa, jossa haastateltiin mm. kiinalaisittain länsimaalaistuvan valtionyhtiön ylintä johtoa. Niin Kiinassa kuin Venäjällä on ollut vuosisataiset keisarien ja tsaarien perinteet. Kiinassa keisarien dynastiat olivat voimissaan tuhansia vuosia. Keisarien, tsaarien ja kommunistien välillä on yhteinen piirre; keskusjohteisuus. Valta on aina keskittynyt pyramidien huipulle, tosin Suomi on lyhytjänteisesti, mutta innolla purkanut presidenttimme valtaoikeuksia. Vallankäyttäjien valinta millaisellakin vaalijärjestelmällä sekä kuka/ketkä valitsevat, on kansalaisnäkökulman keskipiste.

Kommunistinen järjestelmä ideoitiin Saksassa 1800-luvulla. Ideologiana se on teoreettisesti tarkasteltuna ihanteellinen ja tukee harmoonista tulevaisuuskehitystä tasapainossa luonnon kanssa. Ihmisen on ollut vain vaikea sopeutua liian idealistisiin systeemeihin. Olisikin mielenkiintoista olla kuulemassa tarkoin, kuinka perinnöltään tuhansia vuosia vanha Kiinan keisaridynastioihin perustuva perintö nykyisenä Kiinan kommunistisena keskushallintona on tulevaisuutensa suunnitellut. Haaste on jättiläismäinen ja kiinalaisittain evaluoituun markkinatalouteen siirtyminen ei voi täysin naarmuitta tapahtua.

Kiinassa on ollut hyvin vähän aikaa historiaansa nähden perikommunistinen järjestelmä. 1920-luvulla Kiinan käänteentekevä puhemies Mao Zedong ohjasi maansa rautaisella otteella uuteen elämäntapaan soveltaen kuitenkin punaisten leimojen vuosituhantista mentaliteettia. Mao oli aikakautensa johtaja, jolla oli sijansa kehityksessä ja kokemuksien luonnissa. Yhtä radikaalin kurssireivauksen teki Kiinan pieni-suuri voimamies presidentti Deng Xiaoping, jonka strateginen muutos kehoituksella tulla rikkaaksi avasi jättiläisvaltion loputtomat ihmisvoimavarat nykyisin hyvin joka paikassa tunnettuun taloudelliseen nousuun.

Kiinalainen kehoitus tulla rikkaaksi voi tarkoittaa länsimaalaisen mammonan ohella myös jotain muuta, joka voi perustua myös kommunistisen aikakauden edeltäviin kokemuksiin ja jota meillä länsimaissa rahanhuuruisten lasiemme vuoksi ei havaita. Dynastioiden aikana Kiinassa vallitsi mm. Han-kaudella 2000 vuotta sitten korkea sivistyskulttuuri, luoden mm. Kungfutselaisen ajattelutavan, jolla voi olla sijansa myös tänä päivänä. Historiantutkimus kertoo, että "Pekingin mies" katseli yhteistä aurinkoamme jo 300.000 vuotta sitten.

Kiina maailman väkirikkaimpana valtiona, mitä se on ollut koko ikimuistoisen historiansa ajan, vaatii monien kansallisryhmien, kielimurteiden ja historiaperintöjensä vuoksi vahvan keskushallinnon. Keskushallinto on ikäänkuin kaikkivoivan keisarin silmien valvontaa ja laajasti ottaen kansalaisten edun mukaista. Kiinan nykyistä talouskehitystä viedään eteenpäin vyöhykkeittäin, koska mikään systeemi ei voi kerralla nostaa yli tuhatta miljoonaa ihmistä uudelle "rikkauden tasolle". Kiinan rannikkoseutu Deng Xiaopingin määritysten mukaisesti on Shanghai etunenässään edennyt uudelle tasolle hengästyttävällä vauhdilla.

Toinen aalto on varmaankin seuraava "kehä" rannikolta sisämaahan päin. Keskushallinto aikansa tuettuaan ensimmäistä ns. rannikkokehää siirtää painopistettä kohti nykyisen vaurausalueen työvoimareservialueille. Kehitysvyöhykkeiden määrää ja aikataulua emme länsimaissa tarkasti tunne.

Mikäli Kiina olisi laskettu Neuvostoliitto - Venäjä kehityksen kaltaiseen menoon, olisi tuloksena ollut koko maailmaa kosketteleva dramaattinen tapahtumasarja. Vain "keisarien silmälläpidon alaisena" voi hallittu kehitys olla mahdollista Kiinan kokoisessa valtiossa. Kaikissa maailman maissa on oppositio, niin myös Kiinassa. Merkittävää on se, kuinka pieni on Kiinan oppositio, ja uskotaankin, että systeemikehitys Kiinassa valvoo pitkällä aikajänteellä ylivoimaista osaa koko kansakunnan edun kehitystä. Voimakkaassa kasvunvaiheessa ei voi olla 100 prosenttisesti kaikille mieliksi, näin se on ollut myös omassa länsimaisessa kehityksessämme. Anarkistiset järjestelmät loppuivat siihen, kun Aatami sai vierelleen Eevan. "Vapauden kehdossa" USA:ssa yhteiskuntavalvonta ei kalpene minkään järjestelmän edessä.

Kiinassa valta on keskitetty kuten Venäjällä ja USA:ssa. Kaikissa näissä maissa on voimakas presidentti. Osaltaan myös näissä mainituissa maissa on aluehallinto, joka useasti saa kansalaiset "takajaloilleen" ja aika-ajoin pyytäen keskusvaltaa tai liittovaltiota apuun ratkaisemaan alueellisia ongelmia. On sanottu, että suurissa yhteiskunnallisisa muutoksissa siirtymäkausi on kolme-neljä sukupolvea, koska viimeisenkin vanhan mallin edustajan tulee siirtyä taivaalliseen edunvalvontaan nuorempien sukupolvien siirtyessä hallitsemaan uutta. Näyttäisi siltä, että Kiinassa viedään molempia menetelmiä yhtäaikaa eteenpäin uuden systeemin hitaasti kiiruhtaen vanhan hiipuessa hallitusti ja huomaamatta unholaan, säilyttäen kuitenkin pitkän historian voimakkaimmat ja hyödyllisimmät perinteet.

Yhteisenä nimittäjänä voidaan sanoa, että nyt kehittyvien maiden valtaideologia perustuu vahvaan ja keskitettyyn vallankäyttöön, kuten se on ollut myös mm. USA:ssa koko sen historian ajan. Tarkasteltaessa historiaa huomataan vanhojen suurkulttuurien; mm. kiinalaisuuden, osmaanien, inkojen ja atsteekkien, roomalaisten, Egyptin faaraoiden ja Mongolian suurkaanien suuruuden perustuneen valtapyramidien huipuille. Vallankäyttö vaikeina aikoina, viime kädessä kansalaisedullisesti, tapahtuu suoraviivaisella mentaliteetilla.

Kiina rakentaa omalla tavallaan pitkää historiaansa hyödyntäen uutta ajallensa sopivaa yhteiskuntaa toivoen säilyttävänsä parhaat ominaisuudet ja kokemukset painottaen, että koko maailmaa ei voi yhdestä maasta hallita. Koko maapallon elinehto on harmonia ja kullekin "jalanjälkensä" kokoinen osuus yhteisistä luonnonvaroistamme, kuten kaikki energia on meille aina tullut yhteisestä auringosta, jota mikään maa ei voi omistaa ja hallita.

Ilkka Luoma

HUOM!
Tämä kirjoitus on pelkästään kirjoittajan oma näkemys eikä perustu suoriin haastatteluihin eikä lainauksiin miltään tahoilta. Johtopäätökset ja arviot on tehty päättelymenetelmällä ja omien henkilökohtaisten kokemusten pohjalta. Kirjoittaja on saanut tyypillisen ja keskimääräisen länsimaalaisen koulutuksen ja kokemuspohjan.

"Ideologisesti ottaen maailmassa ei ole mitään kummallisuutta, on ainoastaan kysymys kunkin ihmisen herkkyydestä havaita ja ymmärtää itselleen uusia ilmiöitä" -kirjoittajan huomautus.

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Kommentit (5)

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005

Meillä Suomessa ihmetellään enemmän kiinalaisia kuin kiinalaiset meitä suomalaisia, vaikka heitä on 235 kertaa enemmän kuin meitä - olemme siis hyvin pieni vähemmistö - miltei tilastohäiriö ... Kiinalla on noin 4000 vuotta vanha "kirjoitettu" historia, meillä hämärrys alkaa jo 1000 ensimmäisen vuoden jälkeen ...

Olympialaiset tulevat olemaan Kiinan suuri voimannäyttö kyvyistä, halusta ja määrätietoisuudesta tehdä jotain sellaista, mitä ei olla koskaan nähty. Kiina odottaa myös saavansa paljon mitaleita - syntyykö tuolta suurimmat pettymykset? ~ kyllä rakennukset, järjestelyt ja muut jutut ovat mallikkaasti järjestyksessä, ... jopa puolet henkilöautoistakin häädetään kaduilta pois kisaturistien tieltä ---

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija

Ymmärrätkö ollenkaan mihin Kiinan vetovoima länsimaisten
yritysten silmissä perustuu. Lähes ilmaiseen työvoimaan.

Lisäksi on pidettävä mielessä, että maan muutaman miljoonan
hyvinvoivan etuja varmistamaan tarvitaan satojen miljoonien
köyhien lauma, joka hoitaa hommat.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005
SM
Ymmärrätkö ollenkaan mihin Kiinan vetovoima länsimaisten
yritysten silmissä perustuu. Lähes ilmaiseen työvoimaan.

Lisäksi on pidettävä mielessä, että maan muutaman miljoonan
hyvinvoivan etuja varmistamaan tarvitaan satojen miljoonien
köyhien lauma, joka hoitaa hommat.


..............

On kaksi muutakin aihetta miksi Kiina kiinnosti/ kiinnostaa suuresti länsimaita:

-jättimarkkinat ja ostovoima
-toistaiseksi olematon ympäristölainsäädäntö

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Niin Kiina voi onnistua rakentamaan hyvinvointi-yhteiskunnan, kunhan vain pitää huolen siittä, että valtio omistaa kohtalaisen suuren osan yrityksistä.
Kaikissa maissa joissa ( myöskin meillä) valtion omistusosuutta teollisuudesta on vähennetty , on törmätty ongelmiin, ja yhteiskunta on pomppinut kriistä toiseen.
Tämä pomppiminen on johtanut teollisuuden siirtyminen kiinan kaltaisiin valtioihin.
Luultavasti kehitys tulee jatkumaan , kunnes yksittäiset länsimaiset kansallisvaltiot ovat konkurssin partaalla , ja tulevat sulautumaan yhdeksi isoksi yksiköksi, elikkä
syntyy "euroopan yhdysvallat".
Valtio jossa kansallisvaltiot ovat historiaa, myöskin kansojen omat kielet sulautuvat kokonaan valtakieleen , elikkä Englantiin.
Pitemmällä tähtäimellä katsottuna vain kohtalaisen kokoinen valtion omistus , teollisuudesta ja tuotannosta kontrollimahdollisuuksineen , voi taata kapitalististen valtioitten säilymisen, elikkä markkinatalouden.
Ehkä ajatus tuntuu ristiriitaiselta, mutta jopa sijoittajanero
Soros on sanonut kapitalistin olevan kapitalismin pahin vihollinen.
Siis sääntelemätön ja säätämätön markkinatalous ajaa itsensä tuhoon, sillä tiellä on edetty jo hyvän matkaa.

Mutta ehkä kaikki eivät tajua missä ollaan menossa ?

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005
Aslak
Niin Kiina voi onnistua rakentamaan hyvinvointi-yhteiskunnan, kunhan vain pitää huolen siittä, että valtio omistaa kohtalaisen suuren osan yrityksistä.
Kaikissa maissa joissa ( myöskin meillä) valtion omistusosuutta teollisuudesta on vähennetty , on törmätty ongelmiin, ja yhteiskunta on pomppinut kriistä toiseen.
Tämä pomppiminen on johtanut teollisuuden siirtyminen kiinan kaltaisiin valtioihin.
Luultavasti kehitys tulee jatkumaan , kunnes yksittäiset länsimaiset kansallisvaltiot ovat konkurssin partaalla , ja tulevat sulautumaan yhdeksi isoksi yksiköksi, elikkä
syntyy "euroopan yhdysvallat".
Valtio jossa kansallisvaltiot ovat historiaa, myöskin kansojen omat kielet sulautuvat kokonaan valtakieleen , elikkä Englantiin.
Pitemmällä tähtäimellä katsottuna vain kohtalaisen kokoinen valtion omistus , teollisuudesta ja tuotannosta kontrollimahdollisuuksineen , voi taata kapitalististen valtioitten säilymisen, elikkä markkinatalouden.
Ehkä ajatus tuntuu ristiriitaiselta, mutta jopa sijoittajanero
Soros on sanonut kapitalistin olevan kapitalismin pahin vihollinen.
Siis sääntelemätön ja säätämätön markkinatalous ajaa itsensä tuhoon, sillä tiellä on edetty jo hyvän matkaa.

Mutta ehkä kaikki eivät tajua missä ollaan menossa ?


...

Timo Soini rakastaa Euroopan Yhdysvaltoja, kun kansallismielinen huomisen Suomi-läänin kuvernööri tulee olemaan

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Uusimmat

Suosituimmat