Planeetan keskustassa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kuvitellaan, että meillä olisi maapallon kokoinen kivipallo. Aivan keskustassa olisi pieni reikä(tyhjä pallo, n.5m säde). Tuonne keskustaan jollain ihme metodilla (teleportaatio?) joku henkilö. Ja kysymyksenä siis olisi:

Millaiset painovoimaolosuhteet siellä vallitsisivat?

Oma loogisimmalta tuntuva vastaukseni olisi, että hemmo leijuisi keskellä ja murskautuisi ja tiivistyisi niin pieneksi palloksi kuin planeetan painovoima vaan pystyy tekemään. Pitääkö paikkaansa?

Olisiko tälläinen koe ylipäätänsä mahdollinen edes millään sisälle laitettavalla jutulla?

Oletuksia: Oletetaan, että kivipallo ei muuta muotoansa(siis ei murskaudu itse). Sisällä oleva tai olematon mahdollinen ilma ei vaikuta. Planeetan painovoima on vähintään maapallon painovoima, muuten sillä ei liene väliä.

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija
tupakka
Kuvitellaan, että meillä olisi maapallon kokoinen kivipallo. Aivan keskustassa olisi pieni reikä(tyhjä pallo, n.5m säde). Tuonne keskustaan jollain ihme metodilla (teleportaatio?) joku henkilö. Ja kysymyksenä siis olisi:

Millaiset painovoimaolosuhteet siellä vallitsisivat?


Todellinen painottomuus eli g = 0 m/s². Avaruudessa, Maan kiertoradalla g on lähes sama kuin Maan pinnalla. Kiertoradalla painottomuus johtuu putoamisesta.

Vierailija

ensiksi tulee mieleen miten k.o. kivipallon kävisi, jos sen tasapainossa olevaan sisustaan johdettaisiin reikä. Räjähtäisikö koko pallo taivaan tuuliin vai suistuisiko radaltaan... Sisuksessa sinällään arvelisin olevan painottomuuden tilan eli hemmo leijuu...

Vierailija
tupakka
Kuvitellaan, että meillä olisi maapallon kokoinen kivipallo. Aivan keskustassa olisi pieni reikä(tyhjä pallo, n.5m säde). Tuonne keskustaan jollain ihme metodilla (teleportaatio?) joku henkilö. Ja kysymyksenä siis olisi:

Millaiset painovoimaolosuhteet siellä vallitsisivat?




Maan massa vetäisi henkilöä säteittäin jokaiseen sfäärin eri suuntaan. Vähän niin kuin sama painivoima, joka vetää sinut pintaan kohti, vetäisi henkilön hajalle.

tupakka

Oma loogisimmalta tuntuva vastaukseni olisi, että hemmo leijuisi keskellä ja murskautuisi ja tiivistyisi niin pieneksi palloksi kuin planeetan painovoima vaan pystyy tekemään. Pitääkö paikkaansa?

Minä taas luulisin, että koska se kivipallo kasataan avaruudessa, niin siellä ontossa kohdassa olisi tyhjiö. Jos ihminen materialisoituisi sinne vähitellen, ja vaikka kaikki onnistuisikin, hän kuolisi hapenpuutteeseen, sillä kaikki kaasut pakenevat kokoontumisvaiheessa. Jos taas hän materialisoituisi heti ja suoraan avaruusasemasta, hän räjähtäisi ,koska vereen lionnut ilma laajenisi nopeasti. Jos oletetaan, ettei henkilöllä ole avaruusasua, tietysti.

Vierailija

No, vaikka vähän viittasin epäsuorasti siihen, että ajatelkaa vain painovoiman vaikutuksia, ette voineet olla hiljaa veressä olevasta ilmasta ym.

Mutta ihan sama. Ajatellaan, että sinne lähetetään vaikka.....tuoli.

Kuuleeko, neutroni, toistan kuuleeko neutroni. Sinun apuasi kaivattaisiin. Olen saanut käsityksen, että olet aika tietäväinen.

Vierailija

Tuo reiän poraaminen, kuten monissakin kuvtelmissa on tehty, on Maan
keskustaan täysin soveltumaton piirre. Keskusta laajalti on rautaplasmaa, ja plasman tapojen mukaisesti se on samalla kiinteääkin.
Ja siellä keskustan tienoilla liikkunee hiljalleen edestakaisin noin sadan kilometrin luokkaa läpimitaltaan oleva vetykupla. Siitä johtuu pääasiassa Maan sisälämpö, johtunee myös magneettikenttä ja myös tämän ja sen napojen vaihtelut.

Reikäolettamuksessa Maa olisikin kuin Kuu, Mars, Venus tai Merkurius.
Niiden sisälämmön tuotto ei ole varsin suurta, joten ne ovat suuria kivikasoja, joiden sisään ainakin periaatteessa voisi ajatella porattavan reiän keskustaan saakka. Maan ohella siihen on mahdoton ainakin Jupiter. sen pari kuuta ja lie muita planeetoista ainakin Saturnus. Näiden keskustoissa on Maan piirteet.

Jos noissa mahdollisissa reikä saataisiin poratuksi ihan keskustaankin, ei
reiässä sinänsä, jos se olis tyhjä, olisi mitään musertavaa. Merkuriuksessa ja Kuussa ei olisi kaasupainetta, Marsissakin ilmakehäämme heikompi keskustassakin. Sen sijaan Venuksessa paine olisi varsin musertava, joten porattaessa reikää pitäisi laati alkuun myös hyvin pitävä tulppa. Samoin Maassa, jos olettaisimme poraamisen olevan mahdollista, reikä joka tapauksessa olisi suljettava ilmakehältä ja reikä porattava kuivalle.

Vierailija
ArKos itse
Tuo reiän poraaminen, kuten monissakin kuvtelmissa on tehty, on Maan
keskustaan täysin soveltumaton piirre. Keskusta laajalti on rautaplasmaa, ja plasman tapojen mukaisesti se on samalla kiinteääkin.
Ja siellä keskustan tienoilla liikkunee hiljalleen edestakaisin noin sadan kilometrin luokkaa läpimitaltaan oleva vetykupla. Siitä johtuu pääasiassa Maan sisälämpö, johtunee myös magneettikenttä ja myös tämän ja sen napojen vaihtelut.

Reikäolettamuksessa Maa olisikin kuin Kuu, Mars, Venus tai Merkurius.
Niiden sisälämmön tuotto ei ole varsin suurta, joten ne ovat suuria kivikasoja, joiden sisään ainakin periaatteessa voisi ajatella porattavan reiän keskustaan saakka. Maan ohella siihen on mahdoton ainakin Jupiter. sen pari kuuta ja lie muita planeetoista ainakin Saturnus. Näiden keskustoissa on Maan piirteet.

Jos noissa mahdollisissa reikä saataisiin poratuksi ihan keskustaankin, ei
reiässä sinänsä, jos se olis tyhjä, olisi mitään musertavaa. Merkuriuksessa ja Kuussa ei olisi kaasupainetta, Marsissakin ilmakehäämme heikompi keskustassakin. Sen sijaan Venuksessa paine olisi varsin musertava, joten porattaessa reikää pitäisi laati alkuun myös hyvin pitävä tulppa. Samoin Maassa, jos olettaisimme poraamisen olevan mahdollista, reikä joka tapauksessa olisi suljettava ilmakehältä ja reikä porattava kuivalle.

Onko jossain puhuttu reiän poraamisesta? Onko jossain puhuttu maapallosta kohteena?

MrKAT
Seuraa 
Viestejä2234
Liittynyt16.3.2005
Helios

Maan massa vetäisi henkilöä säteittäin jokaiseen sfäärin eri suuntaan. Vähän niin kuin sama painivoima, joka vetää sinut pintaan kohti, vetäisi henkilön hajalle.

Ei.
Jokaiseen atomiisi kohdistuisi about sama vetovoima joka suunnasta, Newtonin laein summa~0. Käsivarsiesi välille ei tule gradienttia (suuruudeltaan eroavaa voimaa). Siellä lilluisit kuin painottomuudessa.

Se ero on kyllä avaruudessa kelluvaan toveriisi, että sun atomikellosi jätättäisi joitain miljardisosia avaruuden kelloon nähden koska olet korkeammassa painovoimapotentiaalitasossa.


Minä taas luulisin, että koska se kivipallo kasataan avaruudessa, niin siellä ontossa kohdassa olisi tyhjiö. Jos ihminen materialisoituisi sinne vähitellen, ja vaikka kaikki onnistuisikin, hän kuolisi hapenpuutteeseen, sillä kaikki kaasut pakenevat kokoontumisvaiheessa. Jos taas hän materialisoituisi heti ja suoraan avaruusasemasta, hän räjähtäisi ,koska vereen lionnut ilma laajenisi nopeasti. Jos oletetaan, ettei henkilöllä ole avaruusasua, tietysti.

Räjähtäminen tyhjiössä on elokuvamyytti. 37 C:ssä vedenpaine on niin pieni että iho jaksaa melko hyvin pitää kasassa, vähän voi paisua ja sormet tuntua nakkimakkaroilta. Taisi olla arviolta, että 45 sekuntia kestää ennenkuin tulee noutaja tukehtumisen tms. muodossa.

Maan tilanteessa (ilmakehä) sinne tulisi kovempi paine kuin täällä, Aku Ankassa insinööri Rosa kuvaili oikeansuuntaisesti kovaa imua suuaukossa.
Näppituntumalla keskustassa on monien kymmenien-satojen tuhansien ilmakehien tappava paine.

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
Helios

Maan massa vetäisi henkilöä säteittäin jokaiseen sfäärin eri suuntaan. Vähän niin kuin sama painivoima, joka vetää sinut pintaan kohti, vetäisi henkilön hajalle.



Tähän oli jo vastattu, mutta ainahan voi lisätä. Newtonin painvoimalailla saadaan mielenkiintoinen tulos, että ontossa pallossa on täysin painoton tila onton tilan koosta riippumatta. Tulos ei myöskään riipu paikasta siellä ontossa tilassa. (kunhan ontto paikka on myös pallon muotoinen ja keskellä)

tupakka

Oma loogisimmalta tuntuva vastaukseni olisi, että hemmo leijuisi keskellä ja murskautuisi ja tiivistyisi niin pieneksi palloksi kuin planeetan painovoima vaan pystyy tekemään. Pitääkö paikkaansa?

Jos oletetaan, että se ontto paikka ei luhistuisi, niin ei siellä mitään erityistä painetta olisi. (ellei sinne päästetä ilmaa pinnalta, kuten MrKAT jo mainitsi)

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija
tupakka
ArKos itse
Tuo reiän poraaminen, kuten monissakin kuvtelmissa on tehty, on Maan
keskustaan täysin soveltumaton piirre. Keskusta laajalti on rautaplasmaa, ja plasman tapojen mukaisesti se on samalla kiinteääkin.
Ja siellä keskustan tienoilla liikkunee hiljalleen edestakaisin noin sadan kilometrin luokkaa läpimitaltaan oleva vetykupla. Siitä johtuu pääasiassa Maan sisälämpö, johtunee myös magneettikenttä ja myös tämän ja sen napojen vaihtelut.

Reikäolettamuksessa Maa olisikin kuin Kuu, Mars, Venus tai Merkurius.
Niiden sisälämmön tuotto ei ole varsin suurta, joten ne ovat suuria kivikasoja, joiden sisään ainakin periaatteessa voisi ajatella porattavan reiän keskustaan saakka. Maan ohella siihen on mahdoton ainakin Jupiter. sen pari kuuta ja lie muita planeetoista ainakin Saturnus. Näiden keskustoissa on Maan piirteet.

Jos noissa mahdollisissa reikä saataisiin poratuksi ihan keskustaankin, ei
reiässä sinänsä, jos se olis tyhjä, olisi mitään musertavaa. Merkuriuksessa ja Kuussa ei olisi kaasupainetta, Marsissakin ilmakehäämme heikompi keskustassakin. Sen sijaan Venuksessa paine olisi varsin musertava, joten porattaessa reikää pitäisi laati alkuun myös hyvin pitävä tulppa. Samoin Maassa, jos olettaisimme poraamisen olevan mahdollista, reikä joka tapauksessa olisi suljettava ilmakehältä ja reikä porattava kuivalle.




Onko jossain puhuttu reiän poraamisesta? Onko jossain puhuttu maapallosta kohteena?

Nimim. "tupakan" omassa avauksessa suunnilleen. Tämä on kyllä muistamattomuuden palstan ennätys, tähänasti Arla on muistanut huonoiten.

Venus todellisista planeetoista on lähes Maan kokoinen kivipallo. Pintalämpötila kylläkin yli 400 astwetaa, joten jotkut metallit ovat sulia ja rikki höyryä.

Vierailija

Massan keskipisteessä sen omat vetovoimat kumoavat toisensa. Vetovoima kasvaa siitä pintaa kohti, ja tasatiheässä massassa se olisikin suurin juuri pinnassa. Kun mm. Maan tiheys kasvaa kohti keskustaa, sekä
puristuksesta että koska rauta ym. raskaat ovat valuneet sinne, suurin vetovoima on jonkin matkaa pinnan alla. Jos siis onkalosi olis suojattu ulkoiselta puirstukselta, olentosi leijuis siinä painmottomassa tilassa.

Vaan missä on suurin puristus, siitä täällä on kiistelty pitkään, ja kannalla siitä on merkityksensä ihan fuusioteoriaan asti. Minä olen sitä mieltä, että puristus on suurin kehällä matkan päässä puristuneen massan keskustasta. Ja tämä on samalla itseään vahvistava ilmiö, kun tihein massa on tietyllä pallopinnalla matkan päässä keskipisteestä, sikäläinen massa vetää keskeltä ulos, ja keskellä on alipaine, joka heikentää yleistä puristusta. Siten käykin niin, että rautaplasman keskellä on vetykupla.
Auringossa sisävety + raskaat aineet ovat jo 20 prosenttia aurinkoaineesta. No jaa, taitaa Maan sisällä pelkästään sisärautaa olla jo kuudennes, mutta sisävedyn osuus sen sijaan jotakin muutama sadasmiljoonasosa.

Vierailija
ArKos itse
tupakka
ArKos itse
Tuo reiän poraaminen, kuten monissakin kuvtelmissa on tehty, on Maan
keskustaan täysin soveltumaton piirre. Keskusta laajalti on rautaplasmaa, ja plasman tapojen mukaisesti se on samalla kiinteääkin.
Ja siellä keskustan tienoilla liikkunee hiljalleen edestakaisin noin sadan kilometrin luokkaa läpimitaltaan oleva vetykupla. Siitä johtuu pääasiassa Maan sisälämpö, johtunee myös magneettikenttä ja myös tämän ja sen napojen vaihtelut.

Reikäolettamuksessa Maa olisikin kuin Kuu, Mars, Venus tai Merkurius.
Niiden sisälämmön tuotto ei ole varsin suurta, joten ne ovat suuria kivikasoja, joiden sisään ainakin periaatteessa voisi ajatella porattavan reiän keskustaan saakka. Maan ohella siihen on mahdoton ainakin Jupiter. sen pari kuuta ja lie muita planeetoista ainakin Saturnus. Näiden keskustoissa on Maan piirteet.

Jos noissa mahdollisissa reikä saataisiin poratuksi ihan keskustaankin, ei
reiässä sinänsä, jos se olis tyhjä, olisi mitään musertavaa. Merkuriuksessa ja Kuussa ei olisi kaasupainetta, Marsissakin ilmakehäämme heikompi keskustassakin. Sen sijaan Venuksessa paine olisi varsin musertava, joten porattaessa reikää pitäisi laati alkuun myös hyvin pitävä tulppa. Samoin Maassa, jos olettaisimme poraamisen olevan mahdollista, reikä joka tapauksessa olisi suljettava ilmakehältä ja reikä porattava kuivalle.




Onko jossain puhuttu reiän poraamisesta? Onko jossain puhuttu maapallosta kohteena?



Nimim. "tupakan" omassa avauksessa suunnilleen. Tämä on kyllä muistamattomuuden palstan ennätys, tähänasti Arla on muistanut huonoiten.

Voisitko vaikka lainata avausviestiäni ja näyttää missä kohtaa puhutaan siitä, että keskustaan porauduttaisiin tai, että kysessä oleva kivipallo olisi maa? Voisitko?

PeterH
Seuraa 
Viestejä2874
Liittynyt20.9.2005
ArKos itse
Massan keskipisteessä sen omat vetovoimat kumoavat toisensa. Vetovoima kasvaa siitä pintaa kohti

... ja juuri tästä johtuen tila on painoton vain ja ainoastaan täsmälleen onkalon keskipisteessä. Keskellä leijuva ihminen olisi labiilissa tasapainotilassa; jos hänen painopisteensä ajautuisi hiukankin sivuun tästä keskipisteestä (mikä lienee varsin todennäköistä sillä ihminen ei ole säteittäisesti symmetrinen saati pallon muotoinen), hän putoaisi hitaasti onkalon seinämää kohti poikkeaman suuntaan. Ja jäisi makaamaan seinälle.

Meinaan, miksi ihminen jäisi leijumaan keskelle? Mikä massa häntä sinne vetäisi? Kaikki puoleensa vetävä massa on keskipisteen ulkopuolella.

Paitsi että...

bosoni
Newtonin painvoimalailla saadaan mielenkiintoinen tulos, että ontossa pallossa on täysin painoton tila onton tilan koosta riippumatta. Tulos ei myöskään riipu paikasta siellä ontossa tilassa. (kunhan ontto paikka on myös pallon muotoinen ja keskellä)

... tämä hämmentää. Onko asia tosiaan näin, eikä kuten yllä kuvailin? Miksi pallomaisen alueen laidallakin on painotonta? Eikö painovoima vähene etäisyyden kasvaessa ja päinvastoin, eli jos ihminen lähempänä yhtä seinää, se vetää häntä voimakkaamin puoleensa kun taas kauempana olevat seinät vetävät heikommin?

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
PeterH

... tämä hämmentää. Onko asia tosiaan näin, eikä kuten yllä kuvailin? Miksi pallomaisen alueen laidallakin on painotonta? Eikö painovoima vähene etäisyyden kasvaessa ja päinvastoin, eli jos ihminen lähempänä yhtä seinää, se vetää häntä voimakkaamin puoleensa kun taas kauempana olevat seinät vetävät heikommin?

Asiaa voi hahmottaa näin: Oleta hyvin ohut massallinen ontto pallo. Piirrä sisälle keskipisteen kautta kulkeva jana. Sitten oletat jonkin mielivaltaisen pisteen janalla josta voit piirtää janan mihin tahansa pallon kohtaan, niin että kumpikin pää on pallossa kiinni. Jos pyöräytät janalla infitesimaalisen pienen kuvion janalla toiseen pallonpuoliskoon, ja se valittu piste pysyy paikallaan, niin myös janan toiseen päähän syntyy samanlainen kuvio. Infitesimaalisen pienten uvioiden pinta-alat ovat verrannolliset pisteen etäisyyden neliöön. Ja kun Newtonin painovoimalain mukaan sen kuvion edustaman massan vaikutus on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön, niin niiden kuvioiden kokoisen massan vetovoima täytyy olla sama kumpaankin suuntaan.

Sitten vielä vedotaan siihen, että tuon janan voi piirtää mihin kohtaan palloa vain, ja tuo sama tulos pitää, joten aina vastakkaiset vetovoimat kumoavat toisensa pallon sisällä. Näitä ohutkuorisia palloja voidaan kasata päällekkäin kuinka paksu kerros hyvänsä, ja aina vastakkaiset vetovoimat kumoutuvat.

Edit: korjattu tuota todistusta toimivaksi.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

PeterH
Seuraa 
Viestejä2874
Liittynyt20.9.2005
bosoni
Ja kun Newtonin painovoimalain mukaan sen kuvion edustaman massan vaikutus on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön, niin niiden kuvioiden kokoisen massan vetovoima täytyy olla sama kumpaankin suuntaan.

Aaa... nyt alkaa valjeta. Eli jos olisit lähempänä yhtä seinämää, niin silloin toisella puolella on enemmän massaa vetämässä sinua puoleensa.

Oma ajatusmallini oli siis virheellinen: Ajattelin ensin ihmisen tyhjään avaruuteen. Sitten sijoitin ihmisen kummallekin puolelle massan saman etäisyyden päähän. Täsmälleen keskellä massojen välissä painovoimien summa on nolla. Sitten jatkoin tätä symmetristä massojen sijoittelua pallopinnan muihin kohtiin kunnes koko ihminen oli ympäröity pallolla. MuTu -lopputulos oli se että keskipisteessä voimien summa on nolla, mutta lähellä seinää painovoima vetäisi kohti lähintä pistettä seinässä.

Vierailija

Ei ajatus vain erikoistapaus ihmisestä, vaan yleensä painavasta massasta, joka joutuis suuren masan keskustaan, painottomaan tilaan. Se putoaisi sieltä, huomaa tosiaan, putoaa keskeltä! Ja se jaktaa edelelen putoamistaan, kohti kehää, joka on muodostunut samalla tavoin pudonneista, jotka vetävät puoleensa. Tämä johtaa myös toiseen tulkintaan puristuksesta eli paineesta, kuin mitä virallisesti yritetään esittää. Suurin puirstus eli paine on tällä kehällä, ei keskustassa. Keskustan keveän osuu vaihtele massan mukaan, ja näyttäisi, kuten
sen energian tuottokin, kasvavan suunnilleen suorassa suhteessa läpimitan neliöön. Maan sisässä vetytaskun läpimitta ehkä vain sata kilometriä. Auringon sisässä yhdessä raskaiden aineiden kanssa jo 20 prosenttia massasta, kujienkin vähintään puolet läpimistasta. Jättiläistähdissä sisävety täyttää jo lähes koko tähden, ne kuluvat nopeasti ja sitten räjähtävät.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat